Fobia tarkoittaa pelkoa, kauhua tai kammoa. Psykiatriassa fobialla tarkoitetaan erityistä voimakasta pelkoa, johon ei liity mitään todellista vaaraa ja jota ei voi järkeilemällä hallita. Tällainen pelko saa ihmisen välttelemään pelkonsa kohdetta ja rajoittaa hänen tekemisiään.
Tavallisimpia fobioita ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yksittäiset spesifit fobiat. Isaac M. Marksin mukaan fobian voi laukaista melkein mikä tahansa ja lista fobioista olisi lähes loputon. Varsinaisia musiikkiin liittyviä fobioita hän ei mainitse, mutta joillakin ihmisillä fobia on liittynyt tiettyihin (koviin) ääniin, esimerkiksi viheltämiseen tietyllä taajuudella tai korkeaan sopraanoääneen.
Lähteitä:...
Mitalin arvoa kannattaa tiedustella esim. Holmastolta, joka kauppaa ja huutokauppaa myös mitaleita, https://www.holmasto.fi/ tai Hagelstamilta, https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1.
Muita huutokauppoja, joissa välitetään mitaleita ja rahoja, https://www.numisbids.com/
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta kannattaa hakea ja kysyä tietoja, siellä on tietopankki, http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki sekä keskustelufoorumi, https://www.pk-numismaatikot.fi/forum/.
Mitalia on lyöty todella vain 100 kappaletta. Löysin yhden kaupan Huuto.netistä, siinä on myös mitalin tietoja https://www.huuto.net/kohteet/kauko-rasanen-kulta-18k-juhlamitali-suomi…
Melinda-tietokannan kautta voit hakea mm. tietoa opinnäytetöistä ja muusta tutkimustiedosta. Melinda on vapaasti käytettävissä, ja se löytyy täältä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Sitä kautta löytyvät tiedot mm. alla mainituista teoksista, joista osa on tietokirjoja ja osa opinnäytetöitä eri oppilaitoksista. Ne löytyivät hakemalla asasanoilla luonto mielentervey? (hakusana mielenterveys katkaistu ja käytetty katkaisumerkkiä ?, jotta löytyvät myös esim. sanan taivutusmuodot). Kahdella hakusanalla haettaessa hakusanojen väliin laitetaan operaattori and.
Kannattaa miettiä myös muiden mahdollisten asiasanojen käyttöä.
- Voimavaroja luonnosta : luonto osana Keltasirkun asukkaiden arkea / Satu...
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi, paina Helsinki (haku kohdistuu aina kaikkien kaupunkien tietokantoihin!) > klikkaa tekstissä kohtaa TARKENNETTU HAKU (ensimmäisellä rivillä) > siirrä valinta hiirellä klikkaamalla tyhjää ympyrää kohdassa ”tekijä tai esittäjä” > kirjoita hakulokeroon Fischer-Dieskau > paina tekstirivin "ja tarkenna tarvittaessa" alapuolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa kohtaa TEKIJÄ > kirjoita toiseen hakulokeroon sanan ON jälkeen Händel > rivillä "näytä" paina lokeron "kaikenlaisia teoksia" oikealla puolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa VAIN CD-LEVYJÄ > paina TEE HAKU.
Saat vastaukseksi vain yhden CD-äänilevyn (Händelin oratorio Saul, HWV 53, lainattavissa...
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www....
Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"...
Hei!
Kirjasammosta löytyi kirjahylly, johon on koottu kirjoja kirjailijuudesta: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/4496#.V9E2IPmLTct
Hakemalla kirjaston tietokannasta asiasanoilla "taiteilijaromaanit" ja "kirjoittaminen" saa myös melko hyvän joukon kaunokirjoja, joissa käsitellään kirjailijan työtä. Keski-kirjaston hakutuloksista löytyy mm. Kreetta Onkelin Kutsumus sekä Knausgårdin Taisteluni -sarja.
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen helluntaiherätys kävivät virallisia neuvotteluja vuosina 1987-1989. Neuvottelujen tuloksena julkaistiin 46-sivuinen "Päätösasiakirja : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen viralliset neuvottelut" (ISBN 951-606-125-7). Neuvotteluista on esittänyt kokonaisarvion Risto A. Ahonen Teologisessa aikakauskirjassa (=TA) 1990, nro 2, s. 126-128. Neuvotteluihin liittyviä artikkeleita ovat kaiketi myös seuraavat: Helluntailiikkeen synty ja siihen vaikuttaneet tekijät / Risto A. Ahonen, TA 1987, nro 5, s. 391-400 ; Teologian tehtävä ja tärkeät teemat / Valtter Luoto, TA 1990, nro 6, s. 493-494 ; Valtion suhde uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin / Valtter Luoto, TA 1992,...
Etsimänne kirja on todennäköisesti vuonna 1948 ilmestynyt Mies ja minä, jonka on julkaissut Tammi. Kirjan on piirtänyt Engholm ja kertonut Hast. Suomentaja on Jari Louhija.
Kirja on eläintarhassa asuvan elefantin kertoma tarina hänen ja hänen hoitajansa "Miehen" karkureissusta. Elefantti kaipaa isompia kylpyammeita ja mies puolestaan puolukkapuuroa, jota ei saa kotonaan tarpeekseen.
Valitettavasti kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta sen saa kyllä kaukolainattua Kuopion Varastokirjastosta kirjastomme kautta.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Lehtolaisen kirjoista kolme on käännetty hollanniksi:
Tappava säde (Tijd om te sterven, 2003), Luminainen (Witte onschuld, 2004) ja Henkivartija (De lijfwacht, 2013).
Kyseinen satu on H.C. Andersenin Tuhma-Jussi. Satu löytyy esimerkiksi Vakaa tinasotamies; Tuhma Jussi -teoksesta, jonka tiedoissa tarinaa kuvaillaan näin: "klassisen hauska satu kuninkaantyttärestä, joka asettaa kosijoilleen hankalan tehtävän. Prinsessan ja puoli valtakuntaa vie Tuhma-Jussi, joka saapuu kuninkaanlinnaan ratsunaan vuohipukki ja mukanaan kuollut varis, risa puukenkä ja taskullinen mutaa".
1900-luvun kirjailijoista löytyy kirjastoista runsaasti tietoa niin painetussa muodossa, eli kirjoista, kuin Internetistäkin. Tietoja kirjailijoista voit etsiä eri hakuteoksista tai määrätystä kirjailijasta tehdyistä tutkimuksista. Kaikista kirjailijoista ei kuitenkaan ole tehty laajoja tutkimuksia eikä näistä kirjailijoista siksi löydy yksittäisiä monografioita.
1900-luvun suomalaisia kirjailijoita käsitteleviä hakuteoksia ovat mm.
- Suomen kirjallisuus 5 ja 6 (ilmestyneet jo 1960-luvulla, joten eivät käsittele vuosisadan lopun kirjailijoita, mutta vanhempia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan käsitellessään ovat erinomaisia)
- Suomen kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan (käsittelee 1870-1940-l.)
- Suomen...
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
