Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen...
Suosittelen tutustumaan Cris Owenin muistelmateokseen Valheellinen elämä. Siinä mainitaan, että Cris muutti perheensä kanssa Suomeen vuonna 1970. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hän on melko varhain karannut takaisin Ruotsiin ja liikkunut Ruotsin ja Suomen välillä ennen tuota mainitsemaasi vuotta 2002. Teos on lainattavissa Oulun seudulla, https://outi.finna.fi/Record/outi.527765
Kosmologian eri kysymyksiä ja kehitystä käsitteleviä yleistajuisia teoksia suomen kielellä:
Adams, Fred & McLaughlin, Greg. Maailmankaikkeuden elämäkerta. (Like 2002)
Carroll, Sean. Maailmanlopun hiukkanen. (Ursa 2015)
Enqvist, Kari. Kosmoksen hahmo (WSOY 2003). Monimutkaisuus (WSOY 2007).
Greene, Brian. Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus. (Terra Cognita 2005).
Hotakainen, Markus. Kosminen pimeys väistyy: maailmankaikkeuden arvoituksia. (Otava 2019)
May, Brian; Moore, Patrick & Lintott, Chris. Bang! Maailmankaikkeuden historia. (Ajatus 2007)
Muller, Richard A. Nyt: ajan fysiikka. (Terra Cognita 2017)
Oja, Heikki....
Kotuksen ruotsinkielinen nimineuvonta ei löytänyt tietoa. He olisivat tarvinneet lisää tietoa, joten ehdotan, että kysyt asiasta osoitteesta namn@sprakinstitutet.fi.Tässä heidän vastauksensa: Jag kan gärna försöka hjälpa, men behöver i så fall få mer kontext. Jag hittar nämligen inte namnet Surkkubacken i några av våra källor och skulle behöva närmare information om var backen finns och så vidare. Om du inte har sådan information föreslår jag att du svarar till frågeställaren att vi tyvärr inte lyckats hitta någon information om namnets bakgrund. Med tanke på att det handlar om en (liten?) backe är det allra mest rimligt att tänka sig att hitta information om bakgrunden i just Namnlexikonet, där du redan sökt. Med så här lite...
Asiaa voi kysyä kultakin kustantamolta erikseen. Mitään yhteistä luetteloa käännösoikeuksista ei ole.Kustantajat kertovat kyllä melko aikaisin julkaisusuunnitelmistaan. Uutuuskirjat 2026 haulla löytää myös vielä julkaisemattomia kirjoja. Tosin silloinkin joutuu käymään kustantamoja läpi yksi kerrallaan.Piia Holstikko on pohtinut sivuainetutkielmassaan 2013 käännösoikeuksien ostamista otsikolla Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna. Linkki tutkielmaan.Kirsin kirjanurkka blogissa on Turun kirjamessuilla 2017 käyty keskustelu unohdetuista kirjoista. Linkki blogiin.
Yle Areenassa ja kuunnelman CD-julkaisuissa kerrotaan äänisuunnittelusta ja tehosteista vastaavien nimet, mutta säveltäjätietoja tai ylipäänsä tietoa kuunnelmassa käytetystä musiikista ei ole mainintaa. Sarjan tunnusmusiikkina on Eagles-yhtyeen kappale Journey of the Sorcerer vuodelta 1975. Tätä kappaletta on käytetty tunnusmusiikkina myös alkuperäisessä BBC:n Hitchhiker's Guide to the Galaxy -kuunnelmassa (1978).Vaikuttaa siltä, että ainakaan kotimaisessa Radioteatterin versiossa ei ole ollenkaan siihen sävellettyä musiikkia. Tunnusmusiikin lisäksi muutakin musiikkia silti kuullaan, esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa on käytetty ainakin CCR-yhtyeen ja Richard Wagnerin musiikkia.
Rock and roll -ilmaisun kääntäminen suomeksi ei ole aivan yksinkertaista, sillä ilmaisulla on useita eri käyttötarkoituksia ja suomennos riippuu luonnollisesti siitä, mistä niistä on kyse. Musiikkilajiin viitattaessa suomeksi tunnutaan useimmiten käytettävän termiä rockmusiikki tai pelkkä rock. Rock and roll -ilmaisulla on kuitenkin aikojen saatossa viitattu niin laivan liikeeseen merellä kuin seksin harrastamiseenkin, jolloin oikea käännös riippuu luonnollisesti asiayhteydestä. Huudahdus "Let's rock and roll!" taas voitaisiin kääntää vaikkapa "Antaa palaa!" tai "Antaa mennä!".
Sanatarkka suomennoskaan ei synny aivan itsellään, sillä sanakirja antaa kummallekin sanalle runsaasti eri merkityksiä. Verbi 'to rock' voi tarkoittaa esim....
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Etsitty kirja saattaisi olla José Carlos Somozan Clara ja varjot (Like, 2004). Siinä ihmisiä muokataan esiintymään taideteoksina. Kirjassa on viittauksia myös "artesaniaan", koristeina, liikkuvina tarvekaluina tai käyttöesineinä työskenteleviin ihmisiin. Ihmisesineet on tekstissä kirjoitettu isoin alkukirjaimin.
Pari esimerkkiä artesaniasta kirjan sivuilta:
"Kevyttä koputusta ovella ja viipyilevä parfyyminleyhähdys. Koriste ei ollut Pöytä eikä mikään muu Huonekalu vaan Nurkkakoriste, kurja esine joka työskenteli maanantaisin (Museumsquartierin taideteosten vapaapäivänä), niitä ornamentteja joita sisustusosasto keksi tyhjien huoneiden somistukseksi, minkä huomasi etenkin kahvin kokemattomasta tarjoilemisesta. Boschilla kesti tovi...
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural...
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Jari Aarniosta löytyy kirjoja ja artikkeleita, mutta niistä emme löytäneet tätä tietoa, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=jari+aarnio&type=AllFields…;
Verkosta etsimällä löytyy vuodelta 2017 Seiskan artikkeli, jossa kerrotaan, että Aarnion paino on laskenut lähes 10 kiloa, https://www.seiska.fi/Uutiset/Jari-Aarnio-laihtui-9-kiloa-Farkut-eivat-…. Tässäkään tekstissä ei kerrota, mikä paino on ollut ennen tuota laihtumista eikä jälkeenkään. Sen lisäksi artikkeli on neljä vuotta vanha, joten asiassa on voinut tapahtua muutoksia.
Kirjastossa ei ole pääsyä sellaisiin tietoihin, joita ei ole julkisissa tiedonlähteissä näkyvissä. Tähän kysymykseen voisi oikeastaan vastata vain Aarnio itse. Vielä viime vuonna ainakin hän on...
Jalkapallokenttien hoitoon käytetään nykyään paljon enemmän aikaa, rahaa ja erilaisia tekniikoita. Jotta ruoho pysyisi hyvänä, pitää huolehtia esimerkiksi oikeanlaisesta valaistuksesta, kastelusta ja tuuletuksesta. Myös ruoholajit pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi kentällä käytetään keinotekoista ruohoa tukemassa oikeaa ruohoa.
Lisää tietoa (englanniksi): https://www.topendsports.com/sport/soccer/field-science.htm
Suomen kirjastoissa oli käytössä erilaisia käsikäyttöisiä lainausjärjestelmiä on Suomessa ollut yleisesti 1970-1980 luvuille asti. Niistä siirryttiin kameralainauksen kautta ATK-aikaan 1980-1990-luvuilla. Siirtymät tapahtuivat hieman eri aikoina. Niihin vaikuttivat mm. kirjaston koko ja kunnan varallisuus. Linkit: Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi. Rovaniemen kirjasto 150 vuottaMaisa Hopeakunnas: Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa (Slidesheare 15.8.2014) Angelika Nikkinen opinnäytetyö Digitalisaatio kirjastoissa - Case omatoimikirjaston palvelupolku (syksy 2016)Pauliina Pietarilan opinnäytetyö VIhkosta viivakoodiin - Suomen lainakirjastojen käsin käytetyt lainausjärjestelmät (kevät 2020 )
Saattaisi olla vesirotta eli piisami.
Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Kansankielellä siitä käytetään toisinaan nimeä vesirotta. https://www.suomenoja.fi/muut-elaimet/piisami/
Piisami on painoltaan 500-1700 grammaa ja pituutta sillä on ilman häntää 20-40 senttimetriä. http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/nisakkaat/jyrsijat/piisami/
Tätä Mynämäki-ongelmaa on ratkottu Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seura ry:n toimesta vuonna 2012 seuraavasti:
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=mynamaella
"Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita Kielitohtorin sivulla ruotii asiaa ja esimerkkinä ja poikkeuksena esille nousee Mynämäki:
lainaus:
Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen."
https://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimisto toteaa:
Joidenkin...