Tilanteen varalta on olemassa SETI:n laatima julkilausuma tai protokolla, joka löytyy täältä:
https://www.seti.org/protocols-eti-signal-detection
Asiaa on pohdittu Ylen verkkosivuilla olevassa artikkelissa, johon kannattaa käydä tutustumassa:
https://yle.fi/uutiset/3-10603255
Artikkelissa kerrotaan, että "SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä." Uhkaavissa tilanteissa asiaa käsiteltäisiin ensin YK:n turvallisuusneuvostossa.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kytömäkeä ei ole paljoa käännetty muille kielille. Margarita on käännetty viroksi vuonna 2021, mutta muita käännöksiä Kytömäen kirjoista ei ole julkaistu.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vironkielisen käännöksen julkaisutiedot:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=18117&order=author&asc=1&l…
Rivit ovat Bertold Brechtin runon Sonett Nr. 19 lopusta.Runon suomennosta ei löydy painetuista lähteistä. Äänitteillä Miten enkeleitä vietellään : Lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta (1989) ja Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1995) on Esa Kaartaman säveltämä laulu tähän runoon. Sanat on suomentanut Kaj Chydenius. Äänitteet ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista, mutta niissä ei ole mukana laulujen sanoja.
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Sipoon ja Askolan kirjastot kuuluvat Helle-kirjastokimppaan. Niistä lainattua ei valitettavasti voi palauttaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Aineisto tulisi palauttaa mihin tahansa muuhun Helle-kirjastoon.
https://www.helle-kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on...
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Laulu jatkuu videolla alun italiankielisen säkeistön jälkeen espanjaksi näin:
Bienvenido el llanto y su consuelo
Y el presagio de nieve en el cielo
Bienvenido es el pianista, todas sus canciones
Los acordes que reflejan así
Lo que somos hoy
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Rockway-palveluun kirjaudutaan oman Heili-kirjastokortin tunnuksella.
Kun valitset sinua kiinnostavan kurssin, näet samalla onko kurssi heti saatavilla. Sen jälkeen klikkaa Kirjaudu-painiketta ja kirjoita kirjastokorttisi tunnus avautuvaan ruutuun. Saat kurssin lainaan kahdeksi viikoksi. Palvelu on kirjaston asiakkaille maksuton.
ePress -sanomalehtiä ei pysty lukemaan muualla kuin palvelun tarjoajan tiloissa eli kirjastoissa, eMagz-palveluun sen sijaan pääsee myös kotoa käsin. Kirjastoissa ja kotoa luettavissa eMagz-valikoimissa on eroja.
Tämä ruotsalainen aaprottisnapsi- ja likööriresepti löytyy ruotsalaiselta juomaharrastajien sivustolta (https://www.bryggforum.nu/viewtopic.php?t=5882).
Kannattaa muistaa että Åbrodd eli Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), on lievästi myrkyllinen koiruohon (Artemisia absinthium, malört) sukuinen yrtti, eikä sitä enää suositella käytettäväksi ruoan- ja juomien kanssa kuin aivan satunnaisesti. Tässä ohje vapaasti suomennettuna:
"Ota nippu tuoreita aaprotin oksia, mieluiten mahdollisimman nuoria versoja/latvoja. Poista varret ja laita sopivaan lasipurkkiin. Peitä kokonaan maustamattomalla alkoholilla ja anna hautua viikon ajan huoneenlämmössä. Siivilöi ja suodata, niin sinulla on nyt vihertävä juoma, jonka varastoinnin jälkeen voi...
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteisen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/sms/) sanoo seuraavasti:
"talon entisen palkollisen vierailusta t. morsiamen käynnistä vihkimisen jälkeen kotonaan: ”mennä (tulla) hiiriä päästämään”".
Sen enempää sanonnan taustaa ei sanakirja kerro, mutta vahvasti agraariseen Suomeenhan tuo sanonta viittaa.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Kotuksen artikkelista Ät-merkki löytyy tietoa merkin nimestä sekä vähän nimien synnystäkin, https://www.kielikello.fi/-/at-merkk-1
Nimi on virallisesti ät-merkki. Lempinimiä on monia, miukumauku lienee tutuin, kissanhäntä, apinanhäntä ovat olleet käytössä ja jopa rengas-a:takin on joskus ehdotettu merkin nimeksi. Yllä olevan artikkelin mukaan Kielikello 4/1996:ssa oli ehdotus käyttää merkistä nimeä miuku. Se oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja keskustelua oli syntynytkin. Esimerkiksi tuo rengas-a oli Kotukselle lähetetty Kielikellon lukijan ehdotus.
Merkin hivenen historiallinen kuvaus Petteri Järvisen Tietotekniikan termit PC-tietosanakirjan hakusanalla Taksamerkki:
(Engl. At-sign) Kissaa ja sen häntää muistuttava merkki (@), joka...
Hei!
Hakemalla Helmet.fi:n palvelu-hausta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löydät kirjastot, joissa on ompelukone. Koneita ei voi lainata kotiin, vaan niitä voi käyttää paikan päällä. Hakunilan lähikirjastoissa ei valitettavasti ole käytettävissä ompelukonetta. Helpoiten saavutettavissa ovat ehkä Pasilan kirjasto ja Kaupunkiverstas (Elielin aukio). Mahdollisesta käyttöopastuksesta voi kysyä kyseisistä kirjastoista.
