Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.
Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa.
Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Tapauksesta ei löytynyt tietoa. Sotien aikaisesta Viipurista on kirjoitettu varsin paljon ja esim. Niilo Lappalaisen teos Viipuri toisessa maailmansodassa on varsin yksityiskohtainen. Ehkä tapahtuma ei ole ollut sopiva kuvattavaksi historiankirjoissa.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Tottahan jotain on tehtävissä. (Anteeksi hidas vastaaminen)
Voit valtuuttaa toisen henkilön hakemaan kirjan puolestasi. Jos hän tulee tiskille, hän tarvitsee mukaansa valtakirjan ja sinulle tulleen varausilmoituksen. Valtakirjan haluamme paperisena, mutta varausilmoituksen voi välittää hakijan puhelimeen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Noutamattomista_varauksista_aletaan_peri(219464)
Jos noutotarve on pidempiaikainen, voit harkita joustoasiakkuutta jonkun läheisesi kanssa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Alla on aiheistasi muutamia kirjoja. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Mare nostrum : länsimaisen kulttuurin juurilla / Jaakko Hämeen-Anttila (2012)
- Israelin ja Palestiinan konflikti / Pasi Päivinen (2004)
- Marhaba. 2001 / [julkaisija: Suomalais-arabialainen yhdistys ry] ; [toimituskunta: Faruk Abu-Chacra, Marjatta Hattab, Aarne Toivanen] : vuosikirja (2001)
- Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006)
- Uskonto ja politiikka Lähi-Idässä / toimittaneet Hannu Juusola & Heidi Huuhtanen (2002)
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina...
Helmetin e-kirjojen lainaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun. Jos sinulla on voimassaoleva kortti ja tunnusluku vielä olemassa, pääset lainaamaan alla olevan linkin kautta:
https://www2.helmet.fi/ebook/
Jos korttia ja tunnuslukua ei ole, ne voi hankkia jostakin Helmet-kirjastosta. Kortin saa vain tulemalla henkilökohtaisesti kirjastoon.
Helmetin Ohjeita-otsikon alta löytyy tietoa myös e-kirjojen lainauksesta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tähän kysymykseen ei ehkä ole yhtä oikeaa vastausta. Kiusattuja ei kuitenkaan velvoiteta siirtymään toiseen kouluun, usein on kyse siitä, että kiusatun vanhemmat tekevät päätöksen lapsen siirtymisestä. Kiusaamisen selvittely koulussa voi olla todella hidasta ja koulua vaihtamalla pyritään nopeampaan ratkaisuun, joka helpottaisi kiusatun lapsen elämää. Alla on pari artikkelia ja kirjaa, joita lukemalla voit tutustua asian eri puoliin lisää.Kiusatut väistyvät toiseen kouluun, kiusaajat jäävät – ”Jonkun perheen pitäisi riitauttaa asia”, sanoo hyvinvointipäällikkö (YLE 22.1.25)Koulun vaihtaminen on yhä hankala rasti: koulukiusaajakin siirretään muualle aniharvoin (Demokraatti 5.1.2025)Holmberg-Kalenius, Tina: "Vahingossa huitaisin, läpällä...
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
Kyseessä saattaisi olla Elina Aron kirjoittama sarja, joka kertoo Hattulan perheestä. Perheeseen kuuluvat isä, äiti, tyttö, poika, papukaija Mooses sekä lentävä huonekasvi.
Osien nimet ovat:
Kiemurakatu 3
Taikatempuntie 5
Kummituskäytävä 9
Kiinanlyhdynkuja 7
Pinjaportti 11
Ratsurinne 13
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/