Kasa näyttää tyypilliseltä jonkin lierolajin tekemältä multakasalta. Asialla on voinut olla esimerkiksi kasteliero, joka tunnetaan myös kastematona. Lierot ovat hyödyllisiä ja niitä ei siis kannata yrittää torjua.Lisää tietoa: https://www.ts.fi/teemat/1074155282
Turun Sanomien mukaan (2007) SAK:n hajaannuksen aikana 1960-luvulla järjestö oli jakautunut kahtia. Jo sitä ennen 1950-luvun alussa Turun paikallisjärjestö hajosi. Tilalle perustettiin kaksi erillistä järjestöä. Tap erotettiin SAK:sta ja järjestö lakkautti itsensä yleislakkovuonna 1956. Nykyinen Tap syntyi hajaannuksen aikaan vuonna 1966. SAK:lainen ammattiyhdistysliike eheytyi vuonna 1969. Turkua lukuun ottamatta alueillakin siirryttiin yhteisiin paikallisjärjestöihin varsin nopeasti.
Kaksi SAK:n paikallisjärjestöä tekivät yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Turun seudun paikallisjärjestö TSAP lakkauttaa toimintansa v. 2008 aikana. Turun paikallisjärjestö TAP jatkaa työtään, mutta muuttaa nimensä Turun Seudun Paikallisjärjestö TSP:...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Siltä se kyllä vaikuttaisi. Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Alexander Popen teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksityisiä runoja löytyy suomennettuna, Linkki maailman runouteen -käännösrunotietokanta listaa seuraavat suomennetut runot: "Heloise Abelardille" (katkelma), "Kaikkien rukous", "Onni", "Oodi yksinäisyydelle", "Taivaan tulen kipuna".
Runoutta yleensäkin suomennetaan suhteellisen vähän ja käännetyt runot on usein julkaistu yksittäisinä antologioissa tai kirjallisuuslehdissä ja siksi niitä on toisinaan vaikea jäljittää.
Lähteet:
Linkki maailman runouteen:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Fennica:
https://finna.fi
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoihin on vaadittu 16 vuoden ikää. Paikat tulevat hakuun Kuntarekry-palveluun. Kuntarekryyn voi halutessaan tallentaa hakuvahdin ilmoittamaan haun alkamisesta.
Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut...
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt...
Preacher-sarjakuvan kaikki viisi suomennettua osaa löytyvät Kyyti-kirjastoihin kuuluvista kirjastoista. Varauksia kuljetetaan koko seudulle, joten sinun ei tarvitse miettiä, onko haluamasi aineisto nimenomaan Kotkassa. Voit varata muiden Kyyti-kirjastojen aineistoa aivan kuten Kotkan omaakin ja ne toimitetaan Kotkaan noudettavaksi ilman erillistä maksua.
Kaikki suomenkieliset Preacher-kirjat löydät verkkokirjastosta esimerkiksi tällä haulla: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=building%3A%…
Rönö on saari Kuopiossa Pohjois-Savossa. Saari on ollut kivikkoinen, ja aiemmin siellä on ollut niittyjä. Nimeen sisältyvä sana rönö, rönä merkitsee "risukkoa, kosteikkoa, kivikkoa". Lähde: Suomalainen paikannimikirja. Toim. Paikkala, Sirkka & al. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan runo on suomennettu ja se löytyy teoksesta: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja. Kääntäjä on Yrjö Kaijärvi ja runon suomenkielinen nimi on "Tietäjien matka" Sen alkusäkeet kuuluvat "Kylmä retki se oli, vuoden kaikkein pahin aika ajatella matkaa..." Runotietokantaan "Linkki maailman runouteen" voi tutustua osoitteessa
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kirja on Mari Jungstedtin Kun taivas tummuu (Otava, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428321
Kirjastot tilaavat ison osan suurien kustantajien uusista kirjoista jo hyvissä ajoin ennen niiden ilmestymistä kustantajien antamien ennakkotietojen pohjalta.
Kirjasta voi tehdä varauksen, kun kirjan tiedot näkyvät verkkokirjastossamme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna. Asiakas saa noutoilmoituksen aikanaan, kun kirja on ilmestynyt, saapunut kirjastoon ja saatu lainauskuntoon.
Jos kirja on jo ilmestynyt, eikä sitä näy verkkokirjastossa, voi kirjaa kysyä kirjastosta tai tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Tiedot hankintaehdotuksesta ja linkki lomakkeeseen Asiakkaan opas | Keski-Finna
Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä.
