.Parhaiten aiheesta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta.
Helsingin kaupunginkirjastossa solmuja ym. merimiestaitoja käsittelevä kirjallisuus on luokassa 678, yleistä kymmenluokitusta käyttävissä kirjastoissa luokassa 69.63. Esimerkiksi The Ashley Book of Knots on perusteellinen kirja merimiestaitoihin liittyvistä solmuista. Suomeksi suppeampi, mutta sekä vaijeri- että köysitöihin opastustava antava, on Sam Svenssonin Veneilijän köydet ja solmut.
Aineistoa voi hakea myös asiasanoilla kirjastojen tietokannoista http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp . Tässä tapauksessa KÖYDET tai SOLMUT olisivat käypiä hakusanoja.
Moottoriurheilu: Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja-lehti ilmestyi vuosina 1948-1975. Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevassa urheilukirjastossa on lehdestä vuosikerrat 1948-1968: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2079
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston tietopalveluun:
Aukioloajat: Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite: Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander(at)stadion
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Helmet-kirjastoissa on Charles Darwinin Lajien synty -kirjasta eri painoksia sekä alkuperäiskielellä englanniksi että muilla kielillä. Alla linkki suomenkielisiin Lajien synty -painoksiin, joita on Helmet-kirjastoissa.(Tekijä:darwin, charles AND Kaikki kentät:lajien synty) | Hakutulokset | helmet.fi
Lasiesineistä on erilaisissa tuoteluetteloissa mainittu yleensä vain tuotteen valmistusvuosi/valmistusvuodet, ei määrää. Emme siis valitettavasti pysty vastaamaan kysymykseesi tässä. Voit kuitenkin koittaa tiedustella pullon valmistusmäärää esimerkiksi seuraavista paikoista:
Suomen lasimuseo (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.suomenlasimuseo.fi/otayhteys)
Designmuseo Nuutajärvi (yhteystiedot löydät osoitteesta: https://www.designmuseum.fi/fi/museot/#nuutajarvi)
Kaj Franck on tuottanut Nuutajärven lasille useita erilaisia lasiesineitä. Voit koittaa halutessasi etsiä hallussasi olevan pullon tarkkaa mallia verkosta tai painetuista tuoteluetteloista. Kirjastoissa on lainattavissa erilaisia tuoteluetteloita....
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Soisalo-nimisiä paikkoja on samalla suunnalla lähempänäkin, mutta koska saaresta on kyse, tarkoittanette Virmaveden itäpuolella olevaa Soisalon saarta. Matkan pituus sieltä Oraviin vaihtelee riippuen kulkutavasta. Suora välimatka "linnuntietä" on noin sata kilometriä, automatka on reitistä riippuen 144 - 163 km ja ja pyöräillen noin 140 km.
Hei!
En valitettavasti löytänyt kyseistä runoa. Sitä ei tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Ehkä joku Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun lukijoista tuntee runon?
Helsingin Sanomissa 18.5.1961 löytyy sivun verran artikkeleita Amerikka tänään -näyttelystä, joka on ollut avoinna Messuhallissa 26.5.-11.6.1961. Niissä ei kuitenkaan ole kuvia mainitsemistasi koneista, sen sijaan jonkin verran kerrotaan vaatteiden valmistukseen liittyvistä koneista, Myös 1.6.1961 numerossa on juttuja näyttelystä ja 29.5.1961 on kuva koneesta, joka kokoaa paperiarkkeja ja monisteita.Ylen Vintissä on artikkeli näyttelystä, Elävässä arkistossa on kuunneltavissa juttu avajaisista.Finlandia-katsaus 524 näyttää kuvia näyttelyn avajaisista. Se on nähtävissä Finnan kautta. Kavista voi kysyä muuta filmimateriaalia, kavi@kavi.fi.Helsingin kaupunginmuseolla saattaa olla aineistoa messuista, sieltä kannattaa kysyä lisää,...
Näitä teoksia voisi tutkia:
Pientalon suunnittelu ja rakentaminen / Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto | 2015
Talonrakentajan käsikirja -sarja.
Oman talon käsikirja / Risto Pekkala. Suomela | 2012
Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila ; [valokuvat: Panu Kaila] ; [piirrokset: Marko Huttunen] Kirja | WSOY | 1997 - 16. painos 2010
Apua löytyy myös RT-kortistosta, https://www.rakennustieto.fi/rt . Se on käytettävissä myös tätä kautta http://rt.rakennustieto.fi/
Rakennustiedon sivulla on myös palvelu, josta voi kysyä neuvoa, https://www.rakennustieto.fi/index/yhteystiedot/ota_yhteytta.html.stx
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Kappale löytyy useammasta nuottijulkaisusta, mm. kirjoista:
Kultainen poplaulukirja 2 (v. 2016)
Joka kodin laulukirja (v. 2018)
Pianohitit: komppaa itse! (v. 2011)
Kuumat vuosikymmenet: 50-, 60- ja 70-luvun suosikit (v. 2010)
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Tämäntapaisten nimien kohdalla kannattaa haku kohdistaa nimenomaan tekijöihin, jolloin haku ohittaa esimerkiksi country-musiikkiin liittyvät kirjaukset levyjen tiedoissa. Eli käytännössä Kyyti-Finnassa (muiden kimppojen Finnat ja koko Suomen yhteinen finna.fi toimivat samoin): Tietokoneella/suurella näytöllä hakulaatikon oikeassa reunassa lukee tavallisesti "Kaikki osumat". Sitä klikkaamalla voi valita vaihtoehdoista esimerkiksi Tekijä, jolloin hakulaatikkoon kirjoitettua tekstiä haetaan nimenomaan tekijöistä. Kaikenkokoisilla näytöillä hakusanalaatikon alla on linkki tarkennettuun hakuun. Hakusanat (eli Big Country) voi kirjoittaa heti ensimmäiseen laatikkoon ja sitten valita viereisestä pudotusvalikosta Tekijä/rooli. ...
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva...
Tulkitsin kysymystäsi niin, että tarkoitat sitä, että syömällä / ahmimalla pyritään tukahduttamaan ahdistavia ja vaikeita asioita. Kehottaisin silloin etsimään aineistoa, joka liittyy syömiseen ja tunteisiin. SYömällä pyritään silloin tukahduttamaan pelon ja ahdistuksen tunteita. Syömisellä täytetään elämä, jolloin ei tarvitse kohdata vaiketa asioita. Jos ymmärsin kysymyksen väärin voit lähtettää uuden, tarkentavan kysymyksen.
Esimerkiksi Helmet-tietokannasta löytyy asiasanoilla tunteet ja syöminen tai känslor ja ätantde ainakin seuraavat kirjat, joista voisi lähteä liikkeelle.
Suomenkielisiä kirjoja:
Irti bulimiasta - Katarina Meskanen, Jaana Suokas ... Duodecim, 2019.
Meskanen, Katarina ; Pysäytä tunnesyöminen, Tuuma, 2018...
Tapaoppaat eivät valitettavasti anna korrektille hautajaispukeutumiselle paljonkaan poikkeuksellisiin lämpötiloihin perustuvaa liikkumavaraa.
"Meidän kulttuurissamme surupuku on tyypillisesti musta. Miehille sopiva valinta on tumma puku, valkoinen paita ja musta solmio. Taskuliina on valkoinen. Arkunkantajien kaulahuivi on valkoinen, kun taas muilla miehillä se on hillityn tumma. Jos hautajaisten aikaan on paukkupakkaset, miesten on syytä valita tilaisuuteen hillitty päähine, kuten tumma huopahattu."
"Naisten asu on peittävä ja usein täysmusta. Tummansinistä ja -harmaata ei myöskään nykyään karsasteta. Vaatekappaleista leninki tai jakkupuku toimivat hyvin. Jälkimmäisen alle voi pukea valkoisen tai rauhallisen värisen, esimerkiksi harmaan...