Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit...
Kirja voisi olla Alena Mornštajnován Hana tai Ariana Neumannin Isäni sodan salaisuudet.LinkitHana: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7428058Isäni sodan salaisuudet: https://intokustannus.fi/kirja/isani-sodan-salaisuudet/
Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:...
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Kirjastolla ei vanhoja numeroita ole myynnissä, mutta nettikirppareilta näitä näyttää löytyvän. Tori.fi:stä, Huuto.net:stä ja Booky-verkkokaupan omakauppa-osiosta löytyi Witch-lehden numeroita. Linkit kyseisiin sivustoihin ovat tässä alla. Jokaisella sivustolla voi kirjoittaa hakukenttään lehden nimen ja katsoa löytyykö tuloksista kaipaamiasi numeroita.
https://www.booky.fi/kaytetyt_kirjat
https://www.huuto.net/
https://www.tori.fi/
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut ansiokkaasti samantapaiseen kysymykseen. Vastauksen perässä on hyödyllinen linkkilista. http://www.kysy.fi/kysymys/omistan-singer-koneen-vuodelta-1938-onko-singer-koneilla-joku-museo-tai-vastaava-kuka
Tekniikan museolta voi myös pyytää apua ompelukoneen ajoitukseen. https://kysymuseolta.fi/tekniikanmuseo/#!id=111
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
Niin sanotusta tulppaanimaniasta löytyy ainakin Mike Dashin kirjoittama tietokirjallinen teos Tulipomania: the story of the world's most coveted flower and the extraordinary passions it aroused. Kirjaa ei nähtävästi ole suomennettu. Kirja löytyy Joensuun pääkirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainana.
https://www.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11488740
Lisäksi Deborah Moggach on kirjoittanut aihetta sivuavan kaunokirjallisen teoksen Tulppaanikuume (suom. Irmeli Ruuska), jonka pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1412230
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1718177
Pohtimaasi ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Tarkempaa tietoa saat esim. sivustosta http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/sitominen.html.
Voit myös tutustua biologian kirjoihin, joita toivottavasti löytyy kotipaikkakuntasi kirjastosta!
Laura Ingalls Wilderista on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta ainakaan toistaiseksi yhtäkään niistä ei ole julkaistu suomeksi. Tässä joitakin:
Anderson, William: Laura Ingalls Wilder : a biography
Giff, Patricia Reilly: Laura Ingalls Wilder : growing up in the little house
Hill, Pamela Smith: Laura Ingalls Wilder : a writer's life
Miller, John: Becoming Laura Ingalls Wilder : the woman behind the legend
Spaeth, Janet: Laura Ingalls Wilder
Zochert, Donald: Laura : the life of Laura Ingalls Wilder
Hieman Pieni talo preerialla -sarjaa elämäkerrallisempia teoksia ovat Lauran itsensä kirjoittamat, vasta hänen kuolemansa jälkeen julkaistut päiväkirja- ja kirjeteksteistä kootut On the way home (1962) ja West from home (1974). Näitäkään ei...
Kyseinen katkelma on Eino Leinon runosta Elämän koreus, joka julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1915. Voit lukea runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Klassikkokorpuksesta tai Project Gutenbergista (ks. linkit alla).
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1915_elaman.x…
http://www.gutenberg.org/ebooks/14774
Tilastokeskuksen muuttoliiketilastosta saa tietoa maastamuutosta Suomesta monelta eri kantilta. Tästä voi poimia tietoja maastamuutosta muuttomaan ja muuttajan syntymävaltion mukaan:
Maahan- ja maastamuutto muuttomaan, sukupuolen ja syntymävaltion mukaan, 1990-2018
Esimerkiksi Kreikkaan muutti Suomesta vuonna 2018 yhteensä 172 Kreikassa syntynyttä henkilöä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/70e128c9-8734-4015-ae94-ffae5cfe9730.
Äänikirjojen lainaaminen onnistuu kyllä. Valkeakosken kirjastossa on pienehkö kokoelma lainattavia cd-äänikirjoja. Myös muissa PIKI-kirjastoissa on lainattavia cd-äänikirjoja. Voit kysyä kirjastosta apua oikean hyllyn löytämiseksi. Kirjaston cd-äänikirjat lainataan PIKI-kirjastokortilla.Jos tarkoitat digitaalisia äänikirjoja, niin niitä voit lainata kansallisesta E-kirjastosta. E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella selaimella. E-kirjasto-sovellus otetaan käyttöön vahvan tunnistautumisen eli pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Lisätietoa E-kirjastosta.Mikäli tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden...
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Hej! Jo det finns en sådan lista/länk. Du hittar den från Vaskis svenskspråkiga sidor när du scrollar ner till Inspiration. I inspirationkarusellen finns länken till Ny finlandssvensk skönlitteratur. Listan är förstås inte fullständig men vi skall försöka uppdatera den så småningom. https://vaski.finna.fi/List/888404
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208...
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
