Kyseessä on suomennos Cat Stevensin ikivihreästä laulusta "Wild world". Se julkaistiin alunperin "Kai jäädä saan" -singlen b-puolella vuonna 1991. Parin vuoden päästä laulu julkaistiin cd:llä "Elämää eteenpäin". Sen jälkeen laulua ei ole julkaistu muilla cd:illä eikä sen nuotteja ole saatavilla. Ainoa keino on, että lainaat cd:n ja otat sanat talteen joko kuuntelemalla tai kansilipukkeesta.
"Elämää eteenpäin" cd:tä löytyy jonkun verran Suomen kirjastoista mm. Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kirjastoista. Voit kaukolainata cd:n lähimpään kirjastoosi. Kaukolainapyyntö tulee aina tehdä oman kirjastosi kautta ja siitä peritään yleensä erillinen maksu.
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Muistuttaa hiukan Iittalan Kylä-sarjaa, joka on Jorma Vennolan 1980-luvulla suunnittelema sarja lasitaloja:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/1112126-jorma-vennola-lasiveistoksia-…
Kannattanee ottaa yhteyttä Iittalaan tarkemman tiedon saamiseksi. Yhteystiedot alla:
https://www.iittala.com/fi/fi/ota-yhteytta
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
Helsingin keskustassa on ainakin taidekauppa Tempera (Uudenmaankatu 16), josta kuvaamasi kaltaisia kyniä voi ostaa. On varmaan makukysymys mitä kyniä pitää parhaana piirustustarkoitukseen, mutta itse olen kokenut Pigma Micronin kuitukärkikynät sopivimmiksi. Pienin paksuus, jossa kyseisiä kyniä valmistetaan on 0.2mm. Tässä linkki Temperan sivuille: https://www.tempera.com/shop/contents/fi/p1095_Pigma_Micron-vaerilliset… Kyniä on saatavalla ihan Akateemisessa kirjakaupassakin, joskin värivalikoima saattaa siellä olla suppeampi. Nettikaupoista en ole tilannut, mutta Pigma Micronin kyniä näyttäisi olevan ainakin Taidetarvikkeet.org-kaupassa: https://www.taidetarvikkeet.org/tuoteryhma/sakura. Rever-verkkokaupassa on...
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Mikäli lainatut kirjat eivät ole Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta lainattuja, niistä menee sakko riippumatta lainaajan iästä. Lasten aineistostahan peritään vain muistutuskulut lukuun ottamatta ääni- ja kuvatallenteita. Kotisivumme hakemistosta kohdasta "myöhästymismaksut" selviävät kaikki perittävät maksut http://www.turku.fi/kirjasto/
Oslon MM-kisojen 50 kilometrin hiihdosta löytyi tulokset vain 20. ensimmäiseksi tulleen kohdalta, 20. oli italialainen Gianfranco Polvara.
Kysymyksessä on varmaankin Arturo Kinch, hänestä löytyi jonkin verran tietoa internetistä. Hän perusti Costa Rican hiihtoliiton 1970-luvun lopulla ja on osallistunut lukuisiin talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Hänen lajejaan ovat olleet syöksylasku, suurpujottelu ja murtomaahiihto. Sijoitukset ovat olleet heikonlaisia, esimerkiksi Torinossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä toiseksi viimeiseksi häviten voittajalle yli puoli tuntia.
Suomenkielistä tietoa ei löytynyt, mutta tässä muutamia englanninkielisiä linkkejä, joista löytyy tietoa Arturo Kinchistä ja tuloksista:
Oslon MM-kisojen 50...
Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen...
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan pajun hyvistä ominaisuuksista. Luken mukaan pajun kasvatus osataan jo aika hyvin, mutta kasvattamisen saamisessa kannattavaksi on vielä tekemistä.
https://www.luke.fi/fi/blogit/pajussa-on-potentiaalia
https://www.luke.fi/fi/uutiset/pajusta-pohjolan-bambu-luke-kartoitti-vi…
Pajuhakkeen käyttökohteiksi on ajateltu esim. energiapolttoa, bioreaktori- ja puuhakesuodatinkäyttöä, biohiiltä ja kuivikevalmistusta. Pajubiohiien käyttöä kasvualustana on tutkittu. Biohiiltä voidaan myös käyttää kompostin tukiaineena lisäämään kompostin ravinnearvoa.
https://www.huomisenmetsa.fi/miksi-paju
https://forest.fi/fi/artikkeli/pajusta-tehdaan-ilmastopioneeria-biohiil…
Turvetta korvaavia erilaisia...
Mikko Jokelan säveltämä ja Asko Raivion sanoittama "Sipuli-Sanni" sisältyy nuottiin Kaseva: "Kun maailma elää" (Love, 1976). Laulu alkaa: "Voinko mä mihinkään luottaa?" Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Ruoveteläisperhe, jonka kanssa Klaus Mann ystävystyi, oli Pekkalan kartanossa asunut Aminoffin perhe.
Pako pohjoiseen -kirjan Ragnarin esikuva on Hans Aminoff, hänen siskostaan Ingridistä on tullut romaanin Karin ja Gunnar-veljestään Jens.
Klaus Mann – Flucht in den Norden – Eine Spurensuche – alltomsverige (wordpress.com)
Hei,
Eduskunnan kirjastossa emme valitettavasti osaa vastata oikeudellisiin kysymyksiin. Sinun kannattaa hankkia käsiisi teos:
Yhdistysoikeus. Halila, Heikki; Tarasti, Lauri. Alma Talent 2017. Viides, uudistettu painos
Se on keskeinen yhdistyksiä käsittelevä teos.
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
