Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1937. Sen jälkeen siitä on otettu kolme uusintapainosta, viimeinen vuonna 1978. Kirjakaupoista teosta ei siis enää saa.
Sinun kannattaa etsiä Katinpoika Manun seikkailuja antikvariaateista ja helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa. Antikvariaattien nettikauppojen osoitteita löytyy helposti googlettamalla. Monissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää etsimänsä teos puutelistalle.
https://finna.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja tilastoi raskaudenkeskeytyksiä.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lis…
THL:n tilastoraportissa käsitellään myös raskaudenkeskeytysten taustatietoja. Sosiaaliset syyt ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty raskaudenkeskeytyksen peruste. Tämän tarkemmin raportti ei erittele näitä syitä.
Laissa on määritelty perusteet raskauden keskeyttämiselle:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ehkaisyneu…
Helsingin kirjastoissa ei ole käsihiomakonetta, mutta Espoon kirjastoista Isossa-Omenassa ja Tapiolassa on käsihiomakone. Hiomakone [Esine] : 7 vrk | Helmet-kirjastot | helmet.fi Koneita ei voi varata.
Polkka ja galoppi ovat alun perin kansantansseja. Molemmat ovat yleensä 2/4-tahtilajissa. Nopea maalaistanssi galoppi sai nimensä hevosen laukasta, ja siitä tuli muotitanssi Pariisissa 1820-luvulla. Samalla tavoin nopea polkka kehittyi Böömissä hieman myöhemmin ja ja 1840-luvulta alkaen se levisi ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin.Molempien tanssien rytmejä on käytetty klassisen musiikin sävellyksissä. Johann Strauss nuorempi kirjoitti polkkia ja useita galoppeja. Lähes kaikki muutkin 1800-luvun wieniläissäveltäjät sävelsivät jossain vaiheessa polkan. Galoppeistaan tunnetaan myös Franz Liszt ja Hans Christian Lumbye. Esimerkkejä tansseista ja niiden käytöstä klassisen musiikin sävellyksissä löytyy lähteistä.Lähteet:Galop - WikipediaPolka...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1945 tuhatmarkkasen hinta on rahan kunnosta riippuen 35-400 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta löytyy tietoa mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa...
Ajantasaista listausta ministeriöiden julkaisemista maksuttomista aikakauslehdistä ei löytynyt. Ulkoministeriö julkaisee myös maksutonta Kauppapolitiikka-lehteä, mutta sen artikkelit ovat enimmäkseen suomeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön Työpoliittisesta aikakauskirjasta löytyy englanninkielisiä tiivistelmiä julkaisun sisältämistä artikkeleista.
Etusivu - Kauppapolitiikka
Työpoliittinen aikakauskirja - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/laitteet/skannerit/index.html osoitteesta löytyy lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on mahdollisuus skannerin käyttöön.
Skannerin käyttö on ilmaista, mutta ainakin Töölön kirjastossa skannerikoneelle on etukäteen varattava aika (aikuisten osasto, neuvonta ja tietopalvelu p. 31085025).
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
Sanonta on ollut olemassa muodossa "kikka kutonen" jo ennen Kikan levyä, joka ilmestyi vuonna 1991. Heikki Paunonen (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) tosin ajoittaa "K-6":n 90-luvulle, mutta se on kuitenkin tätä vanhempaa perua.
Paunonen määrittelee kikka kutosen "taitavaksi harhautukseksi pelissä tai harhautukseksi yleensä". Onkin luultavaa, että sanonnan alkuperä on urheilumaailmassa. Varhaisin K-6, johon sanonnan alkuperää selvitellessäni törmäsin, löytyy Helsingin Sanomien urheilusivuilta: "'No tavallinen kikka kutonenhan tämä oli', naureskeli [Heikki] Lähteenkorva." (HS, 30.11.1975)
Pitäisin siis todennäköisenä, että Kikan markkinointitiimi on levyä nimettäessä yksinkertaisesti hyödyntänyt...
Otellon voi ajatella olevan samaa perua kuin Otto, joten Otello voi viettää nimipäiväänsä Oton päivänä 17. huhtikuuta.
"Otto on muinaissaksalainen lyhenne sellaisista nimistä kuten Ottokar tai Ottomar, jotka sisältävät 'tilallista' ja 'varakasta miestä' tarkoittavan elementin -ot, -od. Ranskalainen muoto on Otton, englantilainen Odo ja italialainen Ottone, josta on muodostunut Shakespearen näytelmästä tuttu hellittelynimi Othello." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Runon nimi on Kirjastokoira Kirjalainen. Se löytyy ainakin vuonna 1979 ilmestyneeltä lastenlaululevyltä Täti Monika. Sanoittajaksi on merkitty E. Mäkinen.
Suomessa esimerkiksi kermajäätelön koostumuksesta maitorasvaa on 12 %, maitoproteiinia 3,5 % ja kuiva-ainetta kaikkiaan 34 %. Näiden lisäksi jäätelöseokseen lisätään makuaineita sekä lisäaineita, jotka tekevät jäätyneen tuotteen koostumuksesta tasalaatuista. Perinteinen jäätelömassa valmistetaan kermasta, maidosta, kananmunista sekä sokerista.
Jäätelöön vatkataan ilmaa valmistusprosessin aikana. Se, millaisessa suhteessa seoksessa on ilmaa, rasvaa ja jäätynyttä nestettä, määrittelee jäätelön koostumuksen eli onko se kovaa vai pehmeää. Mitä enemmän jäätelöseoksessa on ilmaa, sitä lämpimämmältä se tuntuu myös suussa. Kun jäätelö lämpenee ja sulaa, ilma poistuu seoksesta. Jäljelle jäävä sula jäätelö on siten tiiviimpää ja mautkin siinä...
Emme pysty arvioimaan kolikkoja, postimerkkejä, mitaleja tai tauluja emmekä välttämättä tunnistamaan taiteilijaa. Näissäkin kysymyksissä tarjoamme lähteitä ja palveluja, joiden puoleen kysyjän kannattaa itse kääntyä. Tässä tapauksessa suosittelen kääntymään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puoleen, heiltä löytynee tarvittavaa ammattitaitoa kysymykseenne vastaamiseksi. Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
