Eri kirjastoilla voi olla eri käytäntöjä kirjalahjoitusten suhteen, joten kirjoja kannattaa tarjota suoraan omaan lähikirjastoosi.
Yleisesti ottaen kirjastot ottavat vastaan sellaisia lahjoituksia, joille on käyttöä kirjaston kokoelmissa. Kaunokirjallisuudesta tällaisia ovat esimerkiksi uudet teokset, joista on varausjonoa sekä vanhemmat kirjat, joita on vähän kokoelmissa, mutta jotka ovat yhä lainattuja (klassikot ja muut vanhat halutut teokset, joista ei ole otettu uusia painoksia). Tietokirjojen puolelta käyttöä voi olla esimerkiksi sellaisilla ajanmukaisilla ammattikirjoilla ja perusteoksilla, joita käytetään yhä oppilaitoksissa oppikirjoina tai joita muuten lainataan paljon.
Voisikohan olla kyse jommasta kummasta Helmetin kokoelmista löytyvistä teoksista:
Hyvästi, Robinson Crusoe / John Varley ; suomentanut Matti Rosvall. WSOY 1989
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1566712?lang=fin
Ensimmäinen kerta : muukalaisseksiä / toim. Ellen Datlow ; [suomennos: Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen]. Jalava 1991
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1021630?lang=fin
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä ompelukoneen valmistusvuoden. Tämän tietokannan mukaan ompelukone F385350 on tehty tammikuussa 1910.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html#google_vignette
Kielitoimiston ohjepankin mukaan lähi-sanan avulla kerrotaan ensisijaisesti tulevasta. Ohjeessa mainitaan, että lähi-alkuisia sanoja näkee käytettävän myös silloin, kun tekstissä viitataan menneeseen. Tällainen kirjoitustapa ei kuitenkaan ole yleiskielen suosituksen mukainen. Adjektiivilla viime kuvataan puheessa ja tekstissä mennyttä aikaa. (viime aikoina)Kielitoimiston ohjepankin sivulla on esitetty lähiaikoina ja viime aikoina ilmaisujen sekoittumiselle selitykseksi sitä, että Suomen kielessä on lähi-alkuisia sanoja, jotka viittaavaat menneeseen. Tällaisia ovat lähihistoria ja lähimenneisyys. Kielitoimiston sanakirjassa sana asumus on määritetty seuraavasti:substantiivi (vaatimaton, alkeellinen) asunto.Tilapäisesti kokoon...
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Yritin etsiä tietoa Sturmin konoidista eri tietokannoistamme: Helmet, Helka, Linda ja Medic, mutta tuloksetta. Google-hakukoneella löytyi suomenkielisiltä sivuilta vain sivu "VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU Kysymykset 2000 - SILMÄTAUDIT", josta sain vihiä, että aihe liittynee silmätauteihin.
Etsin vielä lehtiartikkelitietoja Arto- ja PubMed-tietokannoista.
Lääketieteellisestä PubMed:istä löytyivät seuraavat 5 artikkeliviitettä hakulausekkeella "the conoid of sturm" (suomenkielistä aineistoa en valitettavasti löytänyt hakulausekkeella "sturmin konoidi"):
Koch DD.: Revisiting the conoid of sturm.
Lehdessä J Cataract Refract Surg. 2006 Jul;32(7):1071-2.
Novis C.: Astigmatism and toric intraocular lenses.
Curr Opin Ophthalmol....
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna...
Antti Hyry syntyi 20.10.1931 Kuivaniemellä ja valmistunut diplomi-insinööriksi 1958. Hän jätti kuitenkin tekniikan heti, ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja samana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti.
Antti Hyryn teosten keskeisenä aihepiirinä ovat lapsuus ja pohjoissuomalainen maaseutu ihmisineen. Proosatuotantonsa lisäksi Hyry on kirjoittanut myös kuunnelmia. Hyryn teoksia on käännetty ruotsin, saksan ja viron kielelle. Antti Hyry on saanut kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1963, 1966, 1969, 1975, 1987 sekä mm. Aleksis Kivi -palkinnon vuonna 1978 ja Kirkon kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980.
Teokset
Romaanit ja novellit
Maantieltä hän lähti, 1958, novelleja
Kevättä ja syksyä, 1958, romaani...
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im...
Tuiranpuiston rakennushistoriaselvityksessä https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tuiranpuisto kerrotaan, että Oulun Sonnisaari toimi kulkutautisairaalana siihen asti, kun kunnallissairaala rakennettiin Tuiranpuistoon. Ruttolaksi kutsuttu kulkutautisairaala valmistui Tuiranpuistoon vuoden 1901 alussa. Sairaansijoja kulkutautiosastolla oli 16.
Pseudonyymillä eli salanimellä kirjoittaneista naisista löytyy esimerkkejä verkkohaulla. Tässä muutamia tunnetuimpia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu.Kirjailijanimellään tunnettuja:George Sand – Amantine Lucile Aurore Dupin (1804-1876)George Eliot – Mary Ann Evans (1819-1880)James Tiptree Jr. – Alice Sheldon (1915-1987)Omalla nimellään tunnettuja kirjailijoita, jotka ovat julkaisseet myös miehen nimellä:J.K. Rowling (1965-) – Robert GalbraithPirkko Saisio (1949-) – Jukka LarssonKaren Blixen (1885-1962) – Pierre Andrézel, Isak DinesenElizabeth Gaskell (1810-1865) – Cotton Mather MillsBronten sisarukset julkaisivat runokokoelman sekä esikoisromaaninsa Bellin veljeksinä:Currer Bell: Kotiopettajattaren romaani (Charlotte 1816–1855)...
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...