Etsimäsi kirja voisi olla Gunnel Linden "Lurituri matkoilla" (Gummerus, 1962). Sängyllä matkailevia lapsia löytyy myös kirjoista Mary Norton: "Lentävä sänky" (Weilin+Göös, 1987) ja Elaine Horseman: "Kuplii kuplii" (Otava 1966).
Vesitornin kartiomainen säiliöosa valettiin ensin maassa ja nostettiin sitten hydraulisesti vartta pitkin ylös.
Lisätietoa aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
Laitteen käyttöohje ja tietoa vianmäärityksestä löytyy valmistajan sivuilta:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/products/fax__multifunct…
Jos tieto ei löydy täältä, kannattaa ottaa yhteyttä Canonin tekniseen tukeen. Myös siihen löytyy linkki em. sivulta.
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
Elokuvateattereissa elokuvaa ei ole Suomessa esitetty, sen sijaan se tullut videolevitykseen vuonna 1989. Levittäjä oli Esselte video ja suomenkielinen nimi Täydellinen rikos.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy asiasanalla tyynyt vain kolme teosta, jotka liittyvät vain tyynyjen tekoon. Kun kysymystä laajentaa asiasanoiksi liinavaatteet ja vuodevaatteet löytyy jo useampia viitteitä, joita kannattaa tutkia. Suomenkielisiä on niissä todella vähän.
Suositettelemme, että otat yhteyttä Turun maakuntamuseon kirjastoon, joka sijaitsee Kalastajankatu 4, puh. 02- 262 0111. Heidän kokoelmaansa näkyy myös kaupunginkirjaston tiedonhaussa, mutta sijaintipaikka on tyhjä. Heillä on runsaasti tekstiileihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto ei lainaa, mutta siellä voi käydä lukemassa. Sinne kannattaa kuitenkin soittaa ensin, sillä kirjasto on tarkoitettu ensi sijaisesti museon omille tutkijoille.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy kirjasta Lapsen usko : valmisteita alakansakoulun, pyhäkoulun y.m. alkukoulujen uskonnonopetusta varten / toimittanut Siviä Heinämaa (1935) sivuilta 230-231 runo tai laulun sanoitus "Kotia kaipaan", joka on hyvin lähellä etsittyä sanoitusta. Kirjassa lähteeksi mainitaan "Siionin Kanteleesta". Nuottikirjasta Siionin kanteleen sävelmistö. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys ry (1964). löytyy sivulta 434 laulu 416. Kotiini kaipaan (sävel: Aaro Antila, sanat: Amanda Packalén)
Kotia kaipaan (Lapsen usko)
Kotia kaipaan. Oi, niin kolkkoa
on orvon olla maalla vierahalla!
Kotia kaipaan, sinne viittoaa
tuo tähti kirkas illan...
Vuonna 1954 ilmestyi Åke Nilzenin kirja Allergia: sen synty ja hoito. Kirjassa on 75 sivua, ja se on 18 cm korkea. Tässä kirjassa on jonkin verran tietoa ruokavalion vaikutuksesta allergioihin, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopion varastokirjaston, joten se on mahdollista saada kaukolainaan.
Muita kysymilläsi vuosikymmenillä ilmestyneitä suomenkielisiä allergiaa käsitteleviä kirjoja emme löytäneet.
Kappaleen levytti vuonna 1973 suomeksi nimellä "Kortin saat sä jostain" Monika Aspelund.
"Kortin saat sä jostain"
Single "Vain rakkaus sen aikaan saa / Kortin saat sä jostain"
Kangasalan pääkirjastossa on varattava tila, jossa digitointi tapahtuu. Tila on varattava etukäteen, yhteystiedot ja yleistä tietoa digitoinnista löytyy kirjaston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kangasala.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-ti…. VHS-digitointiin on olemassa kirjalliset ohjeet digitointitilassa, mutta niihin voi myös etukäteen tutustua kirjaston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2022/10/vhs-kasettien-digit…. Digitoidut videot voi tallentaa omalle ulkoiselle kovalevylle, muistikortille tai poltettavalle DVD-levylle. Digitointi tapahtuu reaaliajassa videon pyöriessä eli se kestää vähintään yhtä pitkään kuin digitoitava video.
Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Wikipedia-artikkeli kertoo Sarah Kyolaban eronneen Idi Aminista vuonna 1982: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarah_Kyolaba Myös jotkin lehtiartikkelit kertovat samaa. Joissakin lähteissä heidän taas mainitaan olleen naimisissa 1975-2003, eli Idi Aminin kuolinvuoteen saakka.
On mahdollista, että he olivat virallisesti naimisissa vuoteen 2003 asti, vaikka elivätkin erossa, mutta varmuutta asiaan ei löytynyt.
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
TV2:n aloitettua lähetystoimintansa 1965 ensimmäinen vuosi kanavalla ilman minkäänlaista lähetystaukoa oli vasta 1979. Lähetystoiminta oli kokonaan keskeytettynä kesän ajan vuosina 1965-72 ja 1978, vuosina 1973-77 ohjelmataukoa pidettiin kesälauantaisin.
28.6.-21.8.1965
26.6.-31.7.1966
18.6.-19.8.1967
2.6-31.8.1968
15.6.-16.8.1969
14.6.-15.8.1970
31.5.-11.9.1971
24.6.-26.8.1972
lauantaisin 2.6.-18.8.1973
lauantaisin 8.6.-17.8.1974
lauantaisin 7.6.-16.8.1975
lauantaisin 26.6.-14.8.1976
lauantaisin 18.6.-13.8.1977
25.6.-30.7.1978
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Varmaa vastausta tähän ei löytynyt. Historia-sivuston mukaan lepra eli spitaali on vanhin tunnettu infektiotauti. Toisaalta myös isorokko- ja tuhkarokkovirusten sekä malarian ja tuberkuloosin on joidenkin lähteiden mukaan sanottu olevan vanhimpia. Onkin hankala sanoa, mikä olisi ensimmäisenä mainittu jollain tapaa.LähteetHistoria.net: Lepra - maailman pelätyin tauti https://historianet.fi/tiede/lepra-maailman-pelatyin-tautiWikipedia: Social history of viruses https://en.wikipedia.org/wiki/Social_history_of_virusesSaleem & Azheer: The Next Pandemic - Tuberculosis: The Oldest Disease of Mankind Rising One More Time https://www.bjmp.org/content/next-pandemic-tuberculosis-oldest-disease-mankind-rising-one-more-time5 ancient diseases and...