Kirjan kannen hahmot ja sommitelma näyttäisivät vastaavan "Satuaarteeni"-nimistä lastenkirjaa. Teoksen tunnistamisessa auttoi Tampereen Lastenkirjainstituutti, jonka kokoelmissa kirja on. Kyseistä teosta ja sen kansikuvaa on haastava löytää, joten mahdolliset lisäkysymykset teoksesta voisi suunnata Lastenkirjainstituuttiin. Instituutin yhteystiedot ja info löytyvät tästä linkistä: https://lastenkirjainstituutti.fi/info
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884
Kolikon arvoon vaikuttaa sen kunto. Metallirahojen ja seteleiden kuntoluokituksesta löytyy ohje esim. rahaliike Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -teoksesta, joka löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta. Nettisivustolta http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit löydät keräilyrahojen asiantuntevia ostajia ja arvioijia. Esimerkiksi Huuto.netissä on lokakuun 2014 aikana myyty 1 kopeekan kolikko vuodelta 1840 hintaan 2,25 €.
Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä:
Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava.
Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273>
Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö].
Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0…
Sisimpään tilaa suurempia tapahtumia varten tulee Pentti Saaritsan Suite mignonne -sikermän toisessa runossa (sisällysluettelossa ensisäkeen mukaan Paljon pientä ja kaunista), joka sisältyy vuonna 1979 julkaistuun kokoelmaan Mitä näenkään.
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Bensiinin keskimääräisessä hinnassa on suuria eroja eri maiden välillä. Hinnat ovat korkeammat taloudellisesti kehittyneissä maissa ja alhaisemmat köyhemmissä. Alhaisten hintojen maita ovat myös ne, joissa tuotetaan ja joista viedään öljyä. Yhdysvallat on öljyntuottajamaa, jonka oma tuotantokapasiteetti mahdollistaa muita länsimaita alhaisemman hintatason.
Bensiinin hintojen eroihin eri maissa vaikuttavat myös vero- ja tukipolitiikka. Kansainvälisillä markkinoilla kaikki maat ostavat öljyä samoilla hinnoilla, mutta asettavat erilaisia veroja – siksi bensiinin vähittäismyyntihinta on erilainen eri maissa. Valtaosa polttoaineen kuluttajahintojen eroista Euroopan unionin alueella johtuu veroista ja erilaisista...
Avio-oikeus riippuu toisen aviopuolison sopimuksen sisällöstä. Avioehto ei ole automaattisesti molemminpuolinen vaan avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Sopimuksessa on myös määritetty, onko kummallakaan tai toisella teistä avio-oikeutta toisen omaisuuteen tai sen osaan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Emme ole alan asiantuntijoita, joten suosittelemme kääntymään avioehtosopimuksen tulkitsemisessa asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan juristin puoleen.
Lähteet:
DVV: Avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset
Valitettavasti emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen arvoa. Kyyti-kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaoppaita, joita voit varata omaan lähikirjastoosi. Niissä on listattu vanhojen kirjojen arvoja. Viimeisin kaksiosainen painos on ilmestynyt vuonna 2010. Arviota kirjan arvosta voi kysyä myös antikvariaateista. Antikvariaattien yhteystietoja paikkakunnittain löytyy esimerkiksi antikvaari.fi:stä, tässä linkki Kotkan antikvariaatteihin. https://www.antikvaari.fi/kauppiaat/kunta/kotka
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Klassikoista tuli aivan ensimmäiseksi mieleen L.M. Montgomeryn Anna ja Pieni runotyttö -sarjat ja Maria Gripen Varjo-sarja.Kiltin tytön murhaopas -sarjaan on ilmestynyt myös kolmas osa sekä tavallaan neljäs osa, joka toimii esiosana sarjalle. Esiosa on nimeltään Kiltin tytön murhaleikki. Jos salapoliisi-/jännärityyppistä kirjaa kaipaa, niin suosittelisin myös Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluvat romaanit Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Tuutikki Tolosen Agnes-sarja puolestaan on yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa, sillä siinä selvitetään mysteerejä, joihin löytyy ratkaisuja menneisyyden tapahtumista. Suosittelen myös Eva Frantzin nuortenjännäreitä, erityisesti itse pidin Ruukin salaisuudesta, jossa on 24 lukua ja...
Suomenkielisistä matkaoppaista ainakin Näe ja koe -sarjan Espanja (Tammi, 2009) käsittelee mainitsemiasi alueita. Englanninkielisistä löytyy Lonely planet -sarjan Spain (2009) sekä Back roads Spain (Dorling Kindersley, 2010), joka käsittelee nimenomaan automatkailua Espanjassa.
Espanjan historiasta kertovat esim. Juan Lalagunan Matkaopas historiaan : Espanja (UniPress, 2010), Antony Beevorin Taistelu Espanjasta : Espanjan sisällissota 1936-1939 (WSOY, 2006) ja Jorma Multasen Suomalaisena Espanjan sisällissodassa (K&T Design, 2010). Kirjeenvaihtajana Espanjassa vuosina 1988-1991 toiminut Markku Saksa on kirjoittanut Espanjan arkipäivästä ja oloista kirjan Don Quijoten maassa : reportaasi Espanjasta (WSOY 1992).
Kaunokirjallisuuden...
Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling...
