Kirjoitus on julkaistu suomeksi Anna Liljan kääntämänä nimellä "Katoavaisuudesta" Psykoanalyyttinen psykoterapia -lehdessä nro 11 (2015), s. 49 - 50.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedos…
Juhana von Baghin Radioteatterille ohjaama kuunnelmasarja Tuntematon sotilas - vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa (dramatisointi Jussi Moila, 2014) on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteissä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Tuntematon+sotilas+-+Vu…
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sananmukaisesti vocal effect tarkoittaa laulu tehosteet, myös lauluefektit.
LANDR-blogi kertoo: "Termi "lauluefekti" tarkoittaa mitä tahansa äänitehostetta, jota käytetään laulutuotannossa.
Tavallisimmat laulutehostetyökalut ovat EQ, kompressori, de-esser, kaiku, viive ja saturaatio. Nämä äänitehosteet ovat tärkeitä miksaustyökaluja, jotka ovat hyödyllisiä missä tahansa genressä." https://blog.landr.com/vocal-effects/
Juhannuksena aurinko laskee Jyväskylän korkeudella luoteeseen. Osoitteessa http://www.suncalc.net/#/63.2331,25.8906,1/2023.06.24/09:53 pystyy määrittämään sekä paikkakunnan että päivämäärän, joiden perusteella ohjelma laskee auringon nousu- ja laskuajat sekä ilmansuunnat pyydetyllä paikkakunnalla.
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -...
Sarjassa Keräilijän aarteet on ilmestynyt vuonna 2011 Kaisa Koiviston teos Suomalaisia lasimaljakoita. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös vuonna 2010 saman tekijän teos Suomalaisia juomalaseja. Kyseessä voisi olla jompikumpi näistä teoksista. Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi
Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Vaski-kirjastoista löytyviä suomeksi käännettyjä romaaneja 1500-luvun löytöretkistä Etelä-Amerikkaan ei montaa ole. Etsinnässä voi käyttää asiasanoja, esimerkiksi konkistadorit, valloitus, Peru, Etelä-Amerikka, 1500-luku, historialliset romaanit, löytöretket, Pizarro, inkat, ja kokeilla niitä erilaisilla yhdistelmillä.
1500-luvun Etelä-Amerikasta on Isabella Allende kirjoittanut kirjan Sydämeni Inés. Antoine B. Danielilla on jopa Inkat-sarja, jossa tätä ajanjaksoa kuvataan kolmessa kirjassa. Federico Andahazin Anatomi sijoittuu myös kuvaamaasi aikaan.
Näin pienestä on otoksesta on hankala löytää mitään Saramagoa muistuttavaa. Jos englanti sujuu, niin esimerkiksi Goodreads-palvelusta on helppoa etsiä kirjoja konkistadoreista ja...
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Kaari Utrion kirjoittamat kaunokirjalliset teokset löytyvät mm. hänen omilta kotisivuiltaan: kaariutrio.fiKaari Utrion sarjat: Sunneva jaarlintytärSunneva keiisarin kaupungissa#Pirkkalan pyhät pihlajat Karjalan kruunuNeidon tanssiKatariinan taru (Romaani on ilmestynyt aikaisemmin kahtena niteenä: Neidontanssi (1980) ja Katarinan taru (1981))#VaskilintuTuulihaukkaYksisarvinenKirjojen käsittelemät aikakaudet löydät verkkokirjastosta, kun avaat teoksen tietuetiedot.
Rakel Liehun tuotannosta ei löydy runoa, jonka nimi on "Istu sydämeni puolelle". Liehun runossa "Yksinäisyys on uskaltamista" on rivi, joka alkaa sanoilla "Istu sydämeni puolelle...". Voisikohan olla kyse tästä runosta?
Runo "Yksinäisyys on uskaltamista" sisältyy kokoelmaan "Savikielellä minä ylistän" (1975). Se on luettavissa myös esimerkiksi Rakel Liehun runojen kokoelmasta Runot 1974-1997 (2002).
Liehu, Rakel: Runot 1974-1997 (WSOY, 2002)
Voit saada Kauppaviesti-lehdestä kopion Joensuun kaukopalvelun kautta. Tee vielä pyyntö lomakkeella, joka tulostuu sitten kaukopalvelun sähköpostiin.
Nettilomake on Vaara-kirjaston sivulla: http://vaarakirjastot.fi/fi/kaukolainapyyntolomake
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampi teos, joka käsittelee Titanicia. Käyttämällä asiasanoja "haaksirikot" ja "Titanic" saat 18 viitettä, mm. Lord: Titanicin kohtalonyö (lk. 69.6309) ja McCluskie:
The wall chart of the Titanic (lk. 69.6309), jossa selkeitä pohjapiirustuksia.
Aiheesta löytyy myös paljon lehtiartikkeleita, joita voit selailla artikkeliviitetietokannoista pääkirjaston käsikirjastossa, 2. kerros.
Internetissä on usempia hyviä linkkejä kuten http://www.titanic.com/ tai http://www.mstitanic.net/titanic/index
Eri lähteet antavat todella Columbolle hieman erilaisia lukumääriä. Kyse lienee kuitenkin vain tulkintaeroista: varsinaisena ytimenä toimineen yhtäjaksoisen tv-sarjan lisäksi myös jopa yksittäisiä special-jaksoja on saatettu tulkita omiksi tuotantokausikseen näkökulmasta riippuen.
Internet Movie Database-palvelu laskee Columboa tehdyn yhteensä 13 tuotantokautta sekä 68 jaksoa vuosina 1971-2003.
Englanninkielinen Wikipedia kertoo lähteisiinsä pohjautuen Columboa tehdyn puolestaan 10 tuotantokautta sekä 69 jaksoa vuosina 1968-2003.
Vuosina 1968 ja 1971 sarjasta esitettiin kaksi pilottijaksoa ennen varsinaisen yhtäjaksoisen kauden 1971-1978 alkamista, jolloin Columboa esitettiin seitsemän tuotantokauden ajan.
Columbon toinen tuleminen...
Hei,
Carolasta on kirjoitettu elämäkerta, joka löytyy ainakin kirjastosta. Siinä löytyy oleelliset tiedot artistista ja hänen urastaan.
Wuori-Tabermann, Tuija: Carola: Sydämeen jäi soimaan blues (WSOY, 2004).
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Jaakko Syrjä ja Sinne tuli karhu ovat mukana Tampereen kaupunginkirjaston vuonna 1992 julkaisemassa kirjassa Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään.Paperin avaruuteen
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteillä on yhteinen kokoelmapolitiikka. Vantaalla on lisäksi käytössä yhteiskellutus Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Tämä tarkoittaa, että palautunut aineisto jää siihen kirjastoon johon se palautetaan ellei siihen ole varauksia. Näin jokaisen kirjaston kokoelma muotoutuu pitkälti sen käyttäjien mukaan. Aineistoja toki myös tasapainotetaan tarvittaessa kirjastojen kesken. Jos jossain on liikaa jotain aineistoa, sitä hajautetaan muihin kirjastoihin.
Aineistohankinnat Vantaalla tehdään keskitetysti, koska kirjastoilla ei kellutukseen siirtymisen jälkeen ole enää ollut omia kokoelmiaan, vaan kaikki on Vantaan kaupunginkirjaston yhtä yhteistä kokoelmaa. Asiakkaat voivat aina esittää henkilökunnalle...
