Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi...
Asiakastiedot poistetaan lainaajarekisteristä, jos korttia ei käytetä noin kolmeen vuoteen. Korttisi ei siis ole enää voimassa. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti ja poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin ja pin-koodin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdata Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki...
Vaikka kyseessä on naisen sijaan ranskalainen mies, arvelen etsimäsi runon olevan Jules Renardin "Une famille d’arbres" hänen runoteoksestaan "Histoires Naturelles" (1894). Teoksesta on ilmestynyt Jorma Kaparin suomennos "Kuvien metsästäjä" (1973), joka sisältää myös runon "Une famille d’arbres" suomennoksen "Puiden perhe".
Jos tuottamuksellisesti (vahingossa, mutta huolimattomuuttaan) vahingoittaa kirjastosta lainatun aineiston käyttökelvottomaksi, sen joutuu korvaamaan kyseisen kirjaston määrittämällä tavalla, siis rahalla. Jotkut kirjastot hyväksyvät korvaukseksi myös hyväkuntoisen korvaavan niteen. Tämä ei kuitenkaan koske elokuvia, joista maksetaan ylimääräistä lainauskorvausta. Korvaushinta ei riipu siitä, voiko kirjasto hankkia uuden kappaleen vai ei. Korvaushinnan määrittelee omistava kirjasto. Asiakkaalta ei kuitenkaan voida periä hankintahintaa suurempaa korvausta.
Erillistä sakkoa ei peritä, jos laina ei ole myöhässä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattu
https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Bible
https://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren.
Suomen laki -teoksista löydät kunkin vuoden lakikirjoista ajantasaiset tekstit avioliittolaista, mm. missä muodossa laki on ollut ennen mainitsemaasi muutosta, joka on säädetty lailla 411/1987 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870411 ja tullut voimaan 1.1.1988.
Esimerkiksi vuoden 1985 (I) lakikirjasta avioliittolakia nopeasti silmäillen en löytänyt mitään harkinta-ajasta, mutta voimassa on ollut ainakin sovittelu ja asumusero, jonka jälkeen on voitu myöntää avioero.
Suomen laki -teokset löytyvät Eduskunnan kirjastosta (emme lainaa niitä tai ota kopioita tekijänoikeussyistä).
Avioliittolain muutokset löytyvät sivun https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1929/19290234 säädösmuutoskortilta. Voit siis...
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Kylmyysnavalla tarkoitetaan paikkaa, jossa on mitattu alin ilman lämpötila. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan alin lämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla mitattiin luotettavasti Grönlannissa vuonna 1991. Se oli -69,6 astetta. Automaattisen sääaseman havainto varmistettiin vasta vuonna 2020. Pohjoinen kylmyysnapa sijaitsisi siis Grönlannin mannerjäätiköllä.Kylmyysnavan tittelistä ovat yleensä kiistelleet Venäjän paikkakunnat Verhojansk ja Oimjakon. Niissä on aikoinaan mitattu alimmat lämpötilat: Verhojanskissa -67,8 vuonna 1892 ja Oimjakonissa -67,7 vuonna 1933. Alempiakin lämpötiloja on mitattu, mutta mittaustuloksia ei ole vahvistettu virallisesti. Paikkakunnat ovat silti kylmimpiä pysyvästi asuttuja paikkoja pohjoisella...
Aika vähän tuollaista matkakirjallisuutta näyttäisi löytyvän ainakaan asiasanojen perusteella. HelMetistä löytyi pari teosta, jotka voisivat olla kiinnostavia:
Santiago de Compostela : matka apostoli Jaakobin haudalle / Carl Jacob Gardberg (Schildt, 2009)
Sir John Mandevillen ihmeelliset matkat / John Mandeville (Savukeidas, 2013)
Keskiajasta ja sen ihmisten elämästä kertovia kirjoja löytyy runsaasti, esimerkiksi nämä:
Euroopan synty : keskiajan historia / Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen (Edita, 2004)
Helsingin pitäjän keskiaika / Gunvor Kerkkonen (Helsingin maalaiskunta, 1965)
Ihmeiden peili : keskiajan ihmisen maailmankuva (Atena, 1998)
Keskiajan kevät : kirjoituksia eurooppalaisen kulttuurin juurista / toimittanut Tuomas M. S. Lehtonen (...
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
Asiaa voisi tiedustella laittamalla palautetta Vaasan kaupungille https://feedback.vaasa.fi/eFeedback. Uimarannat kuuluvat Viheralueet ja puistot -osioon https://feedback.vaasa.fi/eFeedback/fi/Feedback/2-Viheralueet%20ja%20pu…;
Hiawyn Oramin Villen yliveto ilta (1994) vastaa hyvin kuvaustasi. Siinä päähenkilö Villen vanhemmat ovat tosiaan lähdössä naamiaisiin, mutta Ville ei haluaisi päästää heitä, koska hän pelkää, etteivät vanhemmat tule takaisin. Ville ei lähde oikeasti seuraamaan vanhempiaan, vaan heille tulee lapsenvahdiksi tyttö, jonka avulla hän pystyy seuraamaan vanhempiaan mielikuvituksen voimin, ja pystyy kuvittelemaan kaikki naamiaisasut. Ville nukahtaa tyytyväisenä. Kirjan loppupuolella on paljon kuvia naamiaisasuisista ihmisistä, ja yhdellä on todellakin ampiaisasu.
Kahdelle lauluäänelle sävellettyjä tai sovitettuja teoksia voit etsiä asiasanalla duetot esimerkiksi Finna-hakupalvelusta. Voit tarkentaa hakua luokalla (78.33*) ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotin. Hakutulokseen voi tulla sekä säestyksellisiä että säestyksettömiä nuotteja. Hakutulosta voit rajata myös kielen mukaan ja järjestää esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan. Laulujen aiheiden perusteella hakua ei voi tehdä.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiYKL (= Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä):https://finto.fi/ykl/fi Duettoja tai kaksiäänisiä sovituksia, joiden sanoituksissa vesi jollakin tavalla mainitaan, sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Carmina. 1 : 2-äänisiä lauluja koulujen ja seurakuntien lapsi- ja nuorisokuoroja...
Lääkinnällinen laite on määritelty EU-lainsäädännössä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilta löytyy lääkinnällisen laitteen määritelmä, jonka mukaan lääkinnällinen laite voi olla esimerkiksi laite, ohjelmisto tai materiaali, jonka käyttötarkoitus on esimerkiksi sairauden hoito tai diagnoosin teko (ks. linkki). Lääkinnälliset laitteet eivät ole lääkkeitä, mutta niihin kohdistuu samantapaista valvontaa ja turvallisuusvaatimuksia kuin lääkkeisiin.Lääkinnällisiin laitteisiin kuuluu niin monenlaisia eri laitteita ja tuotteita, että olisi varmaan vaikea keksiä termiä, joka täsmällisesti koskisi niitä kaikkia, mutta ei esimerkiksi lääkkeitä.
Sailor Moonista löytyy mm. tällaisia sivuja: http://www.geocities.com/Tokyo/5976/
http://www.projectanime.com/sailormoon (mm. episodilista.
Näillä sivuilla sarjan henkilöistä on tietoja myös suomeksi:http://hrst.serveftp.net/phoo/sailor_moon/henkilot/moon2.html
