Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
Olisiko kyseessä lastenkirja nimeltä ”Muistojen Sarah Kay” (Kirjalito, 2005)? Sen ranskankielinen alkuteos on ”Le grand livre de Sarah Kay”. Osoitteesta http://kirjavainen.jns.fi/cgi-bin/select3.cgi?id=4209 löytyy lyhyt selostus kirjasta, ja osoitteesta http://www.info.fi/tiedot.aspx?Tieto=1524953 voit vilkaista, muistuttaako se kansikuvaltaan yhtään ennen omistamaasi kirjaa.
Valitettavasti kirjan saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, eikä verkkokaupoista näyttänyt sitä löytyvän lainkaan. Jos haluat kirjan omaksesi, antikvariaateista sitä voisi yrittää metsästää, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www...
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin...
Walter Scottin (1771-1832) romaanista Ivanhoe (1920) on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1870, suomentaja oli Julius Krohn ja teoksen kustansi G. W. Edlund.
Uusintapainos teoksesta ilmestyi vuonna 1885.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/43215/pg43215-images.html
Alpo Kupiaisen suomennos on vuodelta 1929. Vuonna 1930 teos ilmestyi uudelleen, tällöin kääntäjäksi mainittiin salanimi Suonio, jonka takana oli Julius Krohn. Olli Nuorto teki uuden lyhennetyn ja kielellisesti korjatun suomennoksen Suonion käännöksen pohjalta ja se ilmestyi vuonna 1954.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3913747
Löydät viitetiedot kaikista Ivanhoen suomennoksista Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://...
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Kirjan kyseisestä painoksesta ei ole Helmet-kirjastolla yhtään nidettä. Kirjaa on tilattu toukokuussa 2021, mutta painos on ollut loppuunmyyty ja tilaus on peruttu joulukuussa 2021. Niteitä ei siis valitettavasti ole tulossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005552
Kirjasta on myös uusi painos vuodelta 2021, ja sitä löytyy kirjastoista kaksi nidettä. Tästä nimekkeestä voi tehdä varauksen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2506813
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Suosittelisin sairauteen, sairastamiseen ja sairaudesta selviytymiseen liittyvää elämäkerrallista kirjallisuutta. Sitä löytyy kokoelmatietokanta Jokusesta kirjoittamalla asiasanaksi jokin seuraavista sairaus sairastaminen tai jonkin sairauden nimi tai jokin muu aiheeseen liittyvä sana kuten esim. sosiaaliset ongelmat. Toiseksi hakuehdoksi kannataa valita valikosta luokka ja laittaa siihen 99.1, joka on elämäkertojen, muistelmien ja henkilöhistorian luokka. Vaihtoehtoisesti voi käyttää näitä asiasanoina. Asiasanoja voi hakea lisää myös YSA-verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html ja löytyneiden teosten asiasanoista. Tarkempia kuvauksia (ja kansikuvia) on vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä kirjoista.
Kertomakirjallisuutta...
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Nimenomaan patjoissa käytettävistä palonestoaineista emme löytäneet tietoja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa palonestoaineista ja mm. verkossa luettavissa oleva Kodin kemikaalit -opas, jossa on tietoa mm. kodin tekstiilien palonestoaineista:
http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Palonestoaineet/
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla on aiheesta tietoa ja esimerkkejä kuluttajatuotteissa olevista palonestoaineista:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/palonestoaineet
Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa.
Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen.
Lisätietoa löytyy myös verkosta mm.
https://www.tienhoito.fi/
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/
https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/...
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
