Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Valitettavasti järjestelmässä on sattunut jonkinlainen virhe jonka takia varaamistoiminto ei ole vielä jostain syystä päivittynyt päälle. Selvittelemme asiaa. Pahoittelut häiriöstä!Voit toki soittaa kirjastoon ja voimme sitä kautta varata teoksen puolestasi. Helmetissä "kirjastot" kohdasta voit valita haluamasi kirjaston ja se näyttää yhteystiedot sekä aukioloajat. Malminkartanon kirjasto on auki maanantaista perjantaihin klo 11-18, jolloin toimii omatoimipalvelut. Tännekin voi toki soittaa.
DeLorean DMC-12 -auton moottorissa on kyllä 12 venttiiliä, mutta nimeen luku 12 tuli autolle aiotusta 12 000 dollarin hinnasta. Kun auto tuli myyntiin vuonna 1981, hinta oli kaksinkertaistunut, mutta nimi pysyi. DMC puolestaan viittaa yhtiön nimeen DeLorean Motor Company. Sen perusti vuonna 1973 aiemmin General Motorsilla työskennellyt John DeLorean.
Lähteet:
Volo Auto Museumin kotisivut: https://www.volocars.com/blog/history-of-the-back-to-the-future-delorean
Classic Car History -sivusto: http://classic-car-history.com/delorean-car.htm
Ultimate Specs -sivusto: https://www.ultimatespecs.com/car-specs/Delorean/17644/Delorean-DMC-12-…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/John_DeLorean
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon The Stolen Child kokoelmasta Cross Ways (1889). Jyrki Vainosen suomennoksessa runon nimi on Keijujen viemä lapsi. Runosuomennos sisältyy Yeatsin valittujen runojen kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015, s. 30).
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone?
Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti:
"Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –...
Suomi.fi -sivuston https://www.suomi.fi/etusivu/ mukaan uskotulle miehelle ei ole asetettu erityisiä pätevyys- tai jäävyysvaatimuksia. "Käytännössä varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat ns. kaksi uskottua miestä, joiden täytyy olla oikeustoimikelpoisia täysi-ikäisiä henkilöitä. Heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia." https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/… .
https://perukirjanetissa.fi/uskotun-miehen-esteellisyys-perunkirjoituks…
Lukuikä on aina vain suositus. Oliver Twist voisi kiinnostaa n. 12 vuotiaasta ylöspäin, mutta myös paljon lukeva 10 vuotias voisi kiinnostua kirjasta. Esim. 15 parasta kirjaa 12 vuotiaalle
Se, miten lukija kokee kirjan, riippuu paljon myös hänen muusta tietoa ja kokemus taustastaan. Tässä kolme kirjavinkkaria kertoo oman näkemyksensä.
http://ihanlyhyesti.blogspot.com/2013/08/charles-dickens-oliver-twist.html
http://joklaaja.blogspot.com/2011/10/charles-dickens-oliver-twist.html
ja https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/oliver-twist/
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Arvioita eri ammattialojen työllistymisestä voi etsiä esimerkiksi Työvoimabarometri-sivulla, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Kirjastoalan työpaikkoja on siellä kaksi ryhmää: kirjastonhoitajat ja informaatikot sekä kirjastotyöntekijät. Kirjastonhoitajan ja informaatikon tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Kirjastotyöntekijöihin sisältyvät tässä jaottelussa kirjastoavustajat ja muut kirjastotyöntekijät.
Barometrin mukaan tällä hetkellä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen työllisyys olisi vähän parempi. Ylitarjontaa työnhakijoista on lähinnä niillä seuduilla, joilla on alan koulutusta (esim. Seinäjoki, Tampere, Turku, Oulu). Itä-...
Mozartin säveltämään lauluun ”Sehnsucht nach dem Frühling”, KV596, on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä sanoitusta: P. J. Hannikaisen ja Kari Rydmanin.
Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa P. J. Hannikaisen sanoitus on merkitty Zacharias Topeliuksen sanoituksen käännökseksi, mutta omien havaintojeni perusteella se ei sitä ole. Hannikaisen sanoitus on joissakin julkaisuissa nimellä ”Vuodenajat”, joissakin alkusanojen mukaan nimellä ”Kun kevät kaunis tuli”. Hannikaisen sanoituksessa on viisi säkeistöä, joissa kuvaillaan eri vuodenaikoja ja lopuksi iloitaan uudesta keväästä ja kiitetään Luojaa. Topeliuksen sanoituksessa on vain kaksi säkeistöä, joissa ylistetään Jumalaa, joka nähdään luonnossa kaikkialla. ”Vuodenajat”...
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä...
Oletan, että kysyjä tarkoittaa suomalaisia keittokirjoja. Finna-tietokannasta löytyy ainakin Elin Sjöströmin Kalliinajan keittokirja, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1917. Vapaasti verkossa luettava version on toinen painos vuodelta 1919.
Linkki keittokirjaaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155106
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
Hei!
Tässä pari linkkiä, joista selviää valmisteltavia asioita ja Ruotsin tiepalvelu. Valitettavasti tässä palvelussa emme voi kantaa kannattaako johonkin yhdistykseen liittyä vai ei.
https://um.fi/autolla-ulkomailla
https://www.napsu.fi/matkailu/uutiset/omalla-autolla-ruotsiin-katso-vin…
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta...
Etsimäsi taidekirja voisi olla Juliet Heslewoodin Maalaustaiteen historiaa nuorille (julkaistu 1995, WSOY). Sen kannessa on Mona Lisa ja Van Goghin omakuva, mutta myös Benozzo Gozzolin muotokuva Lorenzo de' Medicistä. Tausta on valkoinen niin kuin muistat.
Kansalliskirjaston päärakennus Helsingissä valmistui vuonna 1840. Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus taas on Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjasto, joka avattiin vuonna 1882. Alla lisätietoa:
https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/helsingin-upeimmat-kirjastot
Olisivatko nämä vanhimmat? Monta vanhempaa rakennusta löytyy kyllä, mutta kirjasto on niistä siirtynyt jo muualle.
