Alle 15-vuotiaalle riittää mukaan kokonaan täytetty haku-lomake ja kelakortti.
Hakulomakkeeseen merkityllä vastuuhenkilöllä (yleensä toinen vanhemmista) täytyy olla voimassa oleva ja lainausestoton Helmet-kortti. Vastuuhenkilön kortti linkitetään alle 15-vuotiaan lapsen korttiin.
Monesti ensimmäinen oma kortti haetaan jo eskarissa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Silloin vanhemman on hyvä tulla mukaan kirjastoon.
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EG547431 on listan mukaan valmistettu vuonna 1951.
Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Englannin naispuolisia hallitsijoita ennen vuotta 1900 olivat Jane Grey (heinäkuu 1553), Maria Tudor (Katolilainen, Verinen 1553-1558), Elisabet I (1558-1603), Maria II (aviomiehensä kanssahallitsija 1689-1694), Anna Stuart (1702-1714) ja Viktoria (1837-1901).
Englannin/Ison-Britannian historian yleisesityksistä mainitsen kolme:
Trevelyan, George Macaulay
Englannin historia 1-2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Matkaopas historiaan : Englanti. - Puijo, 1995. (myös uudempia painoksia)
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Englannin historiasta ja sen hallitsijoista voi ammentaa tietoa myös maailmanhistorian yleisesityksistä, helppolukuisimpia lienevät
Grimberg, Carl
Kansojen historia 1-25. - 3. uudistettu laitos. - WSOY,...
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Lahti-Riihimäki väliä kulkeva juna on mallia Sm2 ja se on vanhimmasta päästä VR:n kalustoa. Mallia valmistettiin Tampereen Valmetilla vuosina 1975-1981. Lisää tietoa tästä junatyypistä täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm2
Lisätietoja kaluston historiasta löydät myös teoksesta VR Suomi : dieselien aikaan, jonka on kirjoittanut Jari Auvinen vuonna 2008.
Ilmeisesti VR on hyvin tietoinen kaluston iästä ja se pyrkiikin sitä uusimaan. Tässä Ylen uutisessa kerrotaan, että ensimmäisiä junia toivotaan saatavan käyttöön vuodesta 2024 alkaen. https://yle.fi/uutiset/3-10862012 Junien uusiminen on suuri investointi, joten siksi vanhan kaluston korvaaminen vie aikansa.
Tässä muutamia suosituksia "ei tyttömäisistä" kirjoista, jotka sopivat 6. luokkalaiselle pojalle:
Timo Parvela: Kepler62 -sarja
Timo Parvela: Helähdys (Varjot-sarjan 1. osa)
Mike Pohjola: Maailman hauskin
David Walliams: Keskiyön jengi
Sam Copeland: Sami muuttuu dinosaurukseksi
Jani Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani ja Salamasankari
Roope Lipasti: Lätkä-Lauri ja pelikielto
Pauli Kallio: Kalle, pallo ja sello (sarjakuvaromaani)
Kyseessä on Reinikainen-sarjan mainio jakso nimeltä Tähdet kertovat. Reinikainen kertoo painijuttua kollegoille poliisiaseman saunan pukuhuoneessa. Pian tämän jälkeen tulee sähkökatko, ja Reinikainen jää Ritva Valkaman kanssa jumiin hissiin, jonne saunasta pimeässä lähteneet kollegatkin lopulta päätyvät.
Tämän jakson numero on esityspaikasta ja tallennemuodosta riippuen 7 tai 8, sillä sarjan ensimmäistä jaksoa on esitetty sekä yhtenä pidempänä jaksona että kahtena erillisenä lyhyempänä jaksona. Jakson nimi on kuitenkin tuo Tähdet kertovat.
Linkki jaksoon Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4409411
Varmaa vastausta tähän ei löytynyt. Historia-sivuston mukaan lepra eli spitaali on vanhin tunnettu infektiotauti. Toisaalta myös isorokko- ja tuhkarokkovirusten sekä malarian ja tuberkuloosin on joidenkin lähteiden mukaan sanottu olevan vanhimpia. Onkin hankala sanoa, mikä olisi ensimmäisenä mainittu jollain tapaa.LähteetHistoria.net: Lepra - maailman pelätyin tauti https://historianet.fi/tiede/lepra-maailman-pelatyin-tautiWikipedia: Social history of viruses https://en.wikipedia.org/wiki/Social_history_of_virusesSaleem & Azheer: The Next Pandemic - Tuberculosis: The Oldest Disease of Mankind Rising One More Time https://www.bjmp.org/content/next-pandemic-tuberculosis-oldest-disease-mankind-rising-one-more-time5 ancient diseases and...
Antiikin kreikan -os-loppuiset nimet taipuvat ks:llisinä, joten Aiskhyloksen on oikein.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-antiikin-nimet/
Suomenkielistä tietoa Roald Dahlista on teoksissa:
- Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Niklas Bengtsson, Tittamari Marttinen, 1997
Lehtiartikkeleita Dahlista ja hänen teoksistaan kannattaa katsoa esim. lehtiartikkelitietokanta- Aleksista, joka on kirjastoissa käytössä. Sieltä löytyy esim. viite artikkeliin Koivunen, Elina : Kiistelty jättiläinen : Roald Dahl lehdessä Kotiliesi 1999 : 7 s. 42-46. Artikkeli on leikkeenä Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla. Sieltä löytyy muitakin lehtileikkeitä.
Hyviä linkkejä nuortenkirjallisuuteen on koottu mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuille http://www.makupalat.fi/...
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Hei,
Suomen Pankin Rahamuseon nettisivulta löytyy laskuri, jolla voi verrata sekä rahan arvoa vuosittain, että valuuttojen historiallisia arvoja. Laskuri löytyy osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN.
Jos asettaa vuodeksi 1934, yhdellä Saksan markalla on saanut 17,76 silloista Suomen markkaa.
Lisätietoja voit löytää myös Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1934 https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/9265.
Ystävällisin terveisin
Sini
Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9...
