Tämä Ilja Satrovin säveltämä valssi on suomennettu kahdesti. Niinpä se tunnetaan sekä nimellä Mandshurian kummut (suom. Saukki) että Mandshurian kukkuloilla (Kerttu Mustonen).
Mustosen sanoittaman version valssista levytti Eero Väre v. 1940. Sanat ja nuotit siihen löytyvät teoksesta Kultainen laulukirja (Otava, 2017, ISBN: 9789511315995). Kultainen laulukirja on saatavissa Outi-kirjastoista. Sen voi varata oheisen linkin kautta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Laulun alkusanat ovat: "Käy vuorten taa päivä jo uinumaan". Sanoittaja Kerttu Mustosen tekstien tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten kirjasto ei voi kopioida ja lähettää sanoja sähköpostitse. Asiakas voi kyllä tehdä kopion omaan käyttöön.
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy paljon helppolukuisia ruotsinkielisiä lastenkirjoja. Esimerkiksi Extra lätt att läsa -sarjan kirjat on tarkoitettu lukemaan opetteleville, ja myös Lätt att läsa -sarjasta löytynee sopivia kirjoja. Kummassakin sarjassa on julkaistu eri tekijöiden kirjoja. Kuvitus tukee tarinan seuraamista.
Kirjoja voi hakea PIKI-verkkokirjastosta julkaisusarjan nimellä: https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=extra+l%C3%A4tt+att+l%C3%A…, https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22l%C3%A4tt+att+l%C3%A4sa…. Varauksen tekemällä kirjat saa haluamaansa kirjaston toimipisteeseen noudettaviksi.
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/...
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
Suomi.fi -sivustolta löytyy Aloittavan yrittäjän muistilista https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-perustaminen/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/aloittavan-yrittajan-muistilistaUusyrityskeskus Enter Satakunta antaa myös opastusta uusille yrittäjille https://www.prizz.fi/yrityspalvelut/yrityksen-perustaminen.html
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
Siirtokarjalaisten ja Itä-Karjalan lastenkotien tutkimisen voit aloittaa vaikka näistä:
Valtion pakolaisavustuskeskuksen arkisto tarjoaa tietoa esimerkiksi siitä, miten pakolaisia Suomeen tuli, mihin he sijoittuivat ja miten Suomessa liikuttiin. Sivulta löytyy myös ehdotuksia mistä muualta tietoa voisi etsiä.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtion_pakolaisavustuskeskus
Reijo Rautajoki VAIETTU VAELLUS Inkeriläisten leirit 1942–1944
https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/04/j-30-isbn-978-952-7167-83-0-vaiettu-vaellus.pdf
SIELLÄ KOTI, MINNE VIEDÄÄN inkeriläiset ja itäkarjalaiset lapset suomalaisissa yksityisperheissä 1941 – 1945 Valvontakomissiolle...
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Voit saada kirjastokortin, vaikka sinulla ei olisikaan Suomen henkilöllisyystunnusta. Tällöin kirjastokortti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Passin lisäksi henkilöllisyystodistuksina käyvät Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti tai Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti.
Jokin osoite kirjastolla tulee olla. Osoitteeksi käy myös Poste restante. Jos osoite vaihtuu, voi sen helposti päivittää itse Helmet-palvelun omissa tiedoissa.
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa voi tulostaa kaikissa kolmessa kerroksessa. Sekä mustavalkoiset että värilliset tulosteet maksavat 50 c/paperi. Tulosteet maksetaan 1. kerroksen palvelupisteeseen.
Kuudanyöt tarkoittaa kuutamoöitä, jolloin kuu valaisee kirkkaasti ja usein tunnelmallisesti maiseman. Ilmaisua on käytetty mm. runoudessa tai laululyriikoissa. Mainitsemasi iskelmäsanoituksen lisäksi esimerkiksi Eino Leinon runoissa Talviyö (Talviyö/1905), Jääkukka (Halla/1908) ja Kuudanyö (Elämän koreus/1915) .Sana löytyy myös Suomen murteiden sanakirjasta: kuudanyö - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja
Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Useimmiten sen syynä on aivohalvaus (aivoinfarkti tai aivoverenvuoto), joskus myös aivokasvain. Vaikka afasian aiheuttanut syy saataisiin poistetuksi, afasia voi jäädä pitkäaikaiseksi, jopa pysyväksi vaivaksi. Hoitomuotona on puheterapeuttinen kuntoutus. Afasiaan ei voi kuolla, mutta aivohalvaus ja yleensä myös aivokasvain ovat hengenvaarallisia.
Seuraavassa linkit, joihin vastaukseni perustui.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00557/afasia-aivoperainen-puhehairio?q=afasia
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001/aivohalvaus-aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto
https://www.thebraintumourcharity.org/living-with-a-brain-tumour/side-...
William Morris mainitaan useissa suomenkielisissä teoksissa. Finna.fi-hakupalvelun avulla löytyvät esimerkiksi nämä suomenkieliset kirjat:Hämäläinen, Pirjo: Jugend Suomessa, 2010Matilainen, Pekka: Belle époque: ihmeellinen vuosisadanvaihde, 2004Kuusela, Tuija: Taiteilijat kirjaimia piirtämässä: Suomen kultakauden kirjataidetta, 2004Hammet, Barbara: Klassista kauneutta: William Morrisin taide ristipistoina, 2010Sutinen, Ville-Juhani: Utopiasosialistit, 2009Lausti, Tapani: Tienviittoja tulevaisuuteen, 2008
Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Helsingissä näitä kirjastoja ovat tällä hetkellä Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastot sekä Oodi. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös...
Kyseinen ötökkä on todennäköisesti sarvikuonokas, joka kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin. Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Ötökkätieto
