"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Liuskat ovat dvd-levyjen suojaamiseen tarkoitettuja magneettinauhoja. Niitä esiintyy pääsääntöisesti isojen kirjastojen kokoelmiin kuuluvissa levyissä. Listaa suojamattomista dvd-levyistä ei ole käytettävissä. Mikäli olet halukas saamaan jonkun tietyn kirjaston kokoelmassa olevan dvd-levyn, voit soittaa kirjastoon varmistaaksesi millainen dvd-levy on kyseessä. Kirjastojen yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa.
Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta:
Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää,
Jotain Aarteiden kirja 1:stä,
Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino,
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut,
tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin...
Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa.
Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
Jukka Parkkisen kirjassa Sinun tähtesi, Allstar (WSOY 1994) pojat lähtevät hiihtäen kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle Kielletylle alueelle. Kirjassa ajetaan myös moottorikelkalla. Kirjan takakannessa paljastetaan, että pojat tiesivät liikaa - sen kuka todella tuhosi maailman.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Suosittelen tutustumaan J. M. Parramónin kirjaan Tuli (Lasten keskus, 1989). Tässä Pikkuväen tietokirjaston Neljä elementtiä -sarjassa ilmestyneessä pikku teoksessa "tulen arvoitus" selitetään oivallisen hyvin kysymyksessä toivotulla tavalla.
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Kohtaamispaikka Lasipalatsissa on tämä mahdollisuus. Aika varataan Astan kautta eli https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Kohtaamispaikan osoite on Mannerheimintie 22-24 eli Lasipalatsi.
Kirjastovirkailijan tutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa kirjastoalan opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ammattikorkeakoulutusta kirjasto- ja tietopalvelualalle järjestetään Turussa täydennyskoulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto_ja_t… tai nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjastojatie…,
samoin Seinäjoella http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Koulutusalat/AMK-tutkinnot/Kirjasto--ja…
sekä Oulussa http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/aikuiset/?ak_osio=kuvaus&lv=s2….
Yliopistotutkinnon voi suorittaa
Tampereella http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/sis/iti.html,
Oulussa http://www.oulu.fi/...
Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan ja niitä ei valitettavasti voi uusia verkossa, sillä uusimisen yhteydessä tarkistetaan vastuuhenkilön henkilötiedot.
Kyllä saa, tekijänoikeuslain 12§:n nojalla. Asiakas saa myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään kopion puolestaan millä tahansa tekniikalla. Asiakas X kirjastossa B voi pyytää kirjaston C henkilökuntaa skannaamaan kartan ja lähettämään skannatun kuvan tai PDF:n sähköpostitse suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen.
Kartat rinnastuvat kirjallisiin teoksiin, ne eivät saa mitään erityistä suojaa kuten elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat.
Heikki Poroila 10.8.2017 klo 15.33
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’....
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Tästä aiheesta löytyi ainakin seuraavat kirjat:
Wichterich, Christa: Globalisoitu nainen : raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, 2002
Kirjaa on saatavissa Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista.
"Feminist post-development thought:rethinking modernity, postcolonialism & representation" London, Zed Books 2002
Teos löytyy Pasilan ja Töölön kirjastoista.
Borja, Jordi:
"Local and global: the management of cities in the information age"
London, Earthscan 1997
Teos löytyy Rikhardinkadun kirjastosta.
Paxton, Pamela: "Women, politics and power: a global perspective."
Saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Parrenas, Rhacel Salazar: "Servants of globalization: women, migration and domestic work". 2001
Teosta löytyy Tampereen...
