Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana tulee substantiivista
"auer", "autere" = Aamu, avaruus, ilma. Se tarkoittaa siis suunnilleen samaa kuin usvainen tai huuruinen,
esim. autereiset rannat, autereinen taivas.
Terho Itkosen teoksessa Uusi kieliopas (Tammi, 2000) kerrotaan, että s-loppuisten, alkuperältään vieraskielisten erisnimien taivutuksessa on kirjavuutta. Vanhan ajan nimet, jotka ovat usein kreikkalaisperäisiä, noudattavat yleensä taivutustyyppiä Hellas: Hellaan (poikkeuksiakin on, esim. Midas: Midaksen). Suomen kieleen "kotoistuneet" erisnimet, joita ei enää välttämättä tunnista alkuperältään vieraskieliseksi, voivat taipua kahdella eri tavalla: Tuomas: Tuomaan tai Tuomas: Tuomaksen. Molemmat taivutustyypit ovat siis oikein. Joulukuun 21. päivästä käytetään vakiintunutta muoto Tuomaan päivä (ks. Nykysuomen sanakirja V-VI, WSOY 1990). Lisätietoa s-loppuisten erisnimien taipumisesta löytyy Itkosen teoksen lisäksi esimerkiksi Timo Sorjosen...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Tuija on luontoaiheinen nimi: tuija (Thuja eli Thya) on sypressikasveihin kuuluva havupuu, jota on sanottu myös elämänpuuksi. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tuijan kohdalla nimeen Perpetua ilmeisesti, koska tämän nimen loppu ja siitä saatu Tua muistuttavat Tuijaa. Myös Perpetuan merkitys "kestävä, pysyvä" sopii yhteen tuijan elämänpuu-symboliikan kanssa.
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Rosamunde Pilcherin suomennetut teokset ovat: Shell seekers / Simpukankerääjät, Wsoy 1988. September / Syyskuu, Wsoy 1991. Under gemini / Kaksosten merkeissä Wsoy 1992. The day of the storm / Myrskyn aika, Wsoy 1993. Wild mountain thyme / Aikainen kevät, Wsoy 1994. Voices in summer / Kesän ääniä, Wsoy 1997. Winter solstice / Talvipäivänseisaus, Wsoy 2001. Talvipäivänseisaus on ilmestynyt myös lyhennettynä suomennoksena Valittujen Palojen Kirjavaliot-sarjassa v. 2002.
Tässä Wilbur Smithin tuotanto sarjoittain ja alkuperäiskielisen teoksen ilmestymisvuoden mukaan listattuna. Lopussa lisäksi aakkostettu lista kirjailijan sarjoihin kuulumattomista teoksista.
Ballantyne-sarja:
Kivihaukka (Men of Men 1981, Otava 1983)
Valkoiset miehet (The Angels Weep 1982, Otava 1984)
Leopardi kulkee yössä (The Leopard Hunts in Darkness 1984, Otava 1985)
Auringon voitto (The Triumpf of the Sun 2005, Otava 2005)
Courtney-sarja:
Kun leijona metsästää (When the Lion Feeds 1964, WSOY 1964)
Ukkosen kumu (The Sound of Thunder 1966, WSOY 1967)
Elämän ja kuoleman laakso (A Sparrow Falls 1977, Otava 1989)
Polttava rannikko (The Burning Shore 1985, Otava 1986)
Vihan ja rakkauden perintö (Power of Sword 1986, Otava 1987)
Palava...
Sanonta on todennäköisesti lainattu muista kielistä, luultavasti ruotsin kautta. Vastaavia ilmauksia löytyy ainakin englannista, ruotsista, tanskasta, saksasta, ranskasta ja virosta. Esimerkiksi ruotsiksi voidaan käyttää ilmausta ”fattig som en kyrkråtta” ja englanniksi ilmausta ”poor as a church mouse”. On tosin ehdotettu, että ”kirkonrotta” voisi tulla ruotsin sanasta ”rot”, joka merkitsee ’ruotua’, koska vaivaishoidossa jaettiin köyhiä ruotuihin eli tietyn talomäärän vastuulle. Pitäisin sitä kuitenkin epätodennäköisenä alkuperänä, koska ilmaus esiintyy niin monissa kielissä.
Mistä sanonta sitten juontaa juurensa? Osoitteesta http://www.english-for-students.com/Church-Mouse.html löytyvässä English for Students -fraasisanakirjassa...
Tavallinen syy mikroaaltouunissa kipinöintiin on se, että sulatusastiana on käytetty metalliastiaa. Myös uunin likaisuus tai kierrätyspaperista valmistetut tuotteet (voivat sisältää epäpuhtauksia) aiheuttavat kipinöintiä.
Jäisten marjojen tai kasvispalojen kipinöintiin antaa Helsingin Energian asiakaslehti Helen (nro 4, 2005) myös tällaisen syyn:
"Jäiset palat ja ilma aiheuttavat yhdessä
uunin mikroaaltokenttään ns. kentäntihentymiä,
jotka ilmenevät kipinöintinä. Ilmiöstä ei ole mitään
haittaa. Kun jäiset kasvikset pannaan astiaan ja
pohjalle tilkka vettä, ei kipinöintiä esiinny."
http://www.helen.fi/palvelut/helen/0504Helen.pdf
Lukuromaani on hyvin häilyvä käsite, johon saa liitettyä niin negatiivisia kuin positiivisiakin varauksia henkilöstä riippuen. Marja-Leena Vainionpää on Kirjallisuustieten perusteissa (1974) määritellyt, että "lukuromaani ei pohdi eikä pyri ongelmallisuuteen, ei tutki elämän tarkoitusta eikä kykene tarjoamaan syvällisiä katsomuksia. Myös kuvaustavassa ja rakenteessa se käyttää yksinkertaisia ja helppoja kaavoja ja pyrkii kielenkäytössä nimensä mukaisesti luettavuuteen. Sen ainoana tavoitteena on viihdyttää lukijaansa ja mahdollisesti myös kirjoittajaansa. Suurin osa vuosittain ilmestyvistä romaaneista on nimenomaan lukuromaaneita. Näin siis vuonna 1974.
Tämän kevään aikana lukuromaanin määrittelystä on käyty vilkasta keskustelua mm. hs.fi:...
"Ei auta itku markkinoilla" on oikeastaan suomalaiskansallinen vastine muinaisten roomalaisten caveat emptor -periaatteelle: tehty kauppa on ostajan vastuulla eikä siitä voi valittaa (kirjaimellisesti "Ostaja varokoon")
"Markkinat olivat aikoinaan määräaikaan määräpaikassa järjestetty tilaisuus, jossa tehtiin vähittäiskauppaa myyjän mukanaan tuomilla tavaroilla. Markkinoiden säälimättömästä luonteesta kertoo tämä vanha totuus, jossa kiteytyy menneiden aikojen puutteellinen kuluttajalainsäädäntö: tehdystä kaupasta ei voinut valittaa." (Pasi Heikura, Samoilla linjoilla : lisää Suomen kansan latteuksia)
Italiankielisten Disneyn Aku Ankka -sarjakuvien hamoja ovat mm.
Paperino (Aku), Paperina (Iines), Paperone (Roope), Qui, Quo, Qua (Tupu, Hupu, Lupu), Pippo (Hessu), Topolino (Mikki), Minni (Minni) ja Amelia (Milla Magia).
Oinas on tarkoittanut myös pässiä.
Nykysuomen sanakirjan (1956) mukaan oinas on "(kuohittu) pässi". Kirja kehottaa vertaamaan sanaan jäärä, jonka yksi merkitys on "kuohitsematon pässi". Pässi taas on "täysikasvuinen uroslammas".
Etymologiset sanakirjat kertovat sanojen alkuperästä. Sekä Suomen kielen etymologinen sanakirja osa 2 (1958) ja Suomen sanojen alkuperä osa 2 (1995) mainitsevat kummankin merkityksen, siis uroslammas yleensä tai erityisesti kuohittu uroslammas.
Eri murteissa ja eri aikoina lampailla on ollut monenlaisia nimityksiä. Aiheesta on laaja katsaus Veikko Ruoppilan teoksessa Kotieläinten nimitykset Suomen murteissa 1 (1943). Oinasta käsitellään sivuilla 180-183.
Ruoppila esimerkiksi pitää todennäköisenä, että...
Vilijonkan kolme kloonatun näköistä lasta esiintyvät vain sarjakuvissa ja televisiosarjassa. Muumiopas ei kerro Vilijonkan lasten nimiä vaan he esiintyvät sarjakuvissa anonyymeinä. (Happonen, s.228-234, 2012) Sen sijaan japanilaisten piirtämässä televisiosarjassa lapsilla on nimet ja ne ovat: Vilijankka, Vilijenkka ja Vilijinkka.
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla ( http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/tutkinnot.html ) annetaan tiedekunnan tutkinnoille seuraavat määritelmät ja englanninkieliset käännökset:
Tiedekunnan tutkinnot (asetus 245/1994)
Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto
(lyhenteet: valtiot. kand. tai VTK)
- alempi korkeakoulututkinto
Valtiotieteiden maisterin tutkinto
- ylempi korkeakoulututkinto
Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto
- jatkotutkinto
Valtiotieteiden tohtorin tutkinto
- jatkotutkinto
Tutkintojen nimet englanniksi:
Bachelor of Social Sciences (B.Soc.Sc.)
Master of Social Sciences (M.Soc.Sc.)
Licentiate of Social Sciences (Lic.Soc.Sc.)
Doctor of Social Sciences (D.Soc.Sc.)
Vastaus kysymykseesi...
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää...
Oy JA-RO ab on pietarsaarelainen yritys, joka oli joukkueen perustajajäsenten työnantaja. Yritys lupautui joukkueen pääsponsoriksi. Jalkapallojoukkue FF Jaro JS oli maan ensimmäinen seura, joka kantoi pääsponsorinsa nimeä. FF Jaro JS perustettiin 18. joulukuuta 1965.
Firman nimi on lyhennys sanoista Jakobstads Rostfria, teoksesta Femtio rostfria (s. 12) löytyy tietoa firman nimen historiasta, joka alunperin oli perustajien nimistä muodostettu, mutta vaihdettiin myöhemmin nimeksi Jakobstads Rostfria, suomeksi Pietarsaaren Ruostumaton:
"I starten var firmanamnet Sundqvist & Willman efter grundarna, men när företaget efter ett år infördes i handelsregistret var det under namnet Jakobstads Rostfria. På hösten 1954 ombildades firman till...
Kalsarit on slangijohdos sanasta kalsongit, joka on lainaa ruotsin sanasta kalsonger. Ruotsin sana juontuu ranskan kautta italiasta, jossa calzone on alunperin johdos sukkaa merkitsevästä sanasta calza. Suomen kirjakielessä kalsongit on mainittu ensi kertaa Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. Helsingin slangissa on alettu käyttää muotoa kalsarit 1900-luvun alkupuolella. (Häkkinen Kaisa: Etymologinen sanakirja)
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 14.2.2008(http://www.kysy.fi/kysymys/mika-se-se-hieveri-kun-henki-hieverissa):
Suomen murteiden sanakirjasta löytyi mahdollinen selitys: hieveröinen, hieverö. Hieveröinen tarkoittaa hintelää, heiveröistä.
Suomen kielelle tyypillinen alkusoinnuttelu - sanat alkavat samalla vokaalilla/vokaaleilla, konsonantilla tai konsonantilla ja vokaalilla - näkynee ilmaisussa henkihieverissä. Samantapaisia sanontoja ovat typötyhjä, täpötäysi, apposen auki, selko selällään jne. Näin kerrotaan, että joku on todella tyhjä tai täysi tai kuolemaisillaan, kuten henkihieverissä oleva olento on.
Suomisanakirja (http://www.suomisanakirja.fi/henkihieveriss%C3%A4):
henkihieverissä
hyvin heikkona, henkitoreissa,...
