Kyseessä on Aapisten aapinen (WSOY, 1993). Sen päähenkilöitä ovat herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.AAPISTEN AAPINEN | Anders-kirjastot | Finna.fi
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
Kyseessä on varmaankin Salla Simukan romaani Sisarla (Tammi, 2016).
Kuvaus löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
En liten Gla-Glytt är från A. A. Milnes När vi var mycket små. Den är av bokens 1945 upplagan (sidan 31). Översättarna är Lennart Hellsing och Claes Hoogland. Dikten heter Lilla Gyllenlock och liten Gla-Glytt. I senare upplagor är översättaren Britt G. Hallqvist och dikten heter Lilla Gyllenlock och lille Bo Blå.
Du kan låna boken från Helmet-bibliotekens lager, i Böle bibliotek:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1409925__Sn%C3%A4r%20vi%20var%20mycket%20sm%C3%A5__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=swe&suite=cobalt
En onnistunut löytämään tietoa siitä, että jokin kaupunki organisaationa olisi tarjonnut asukkailleen tällaista mahdollisuutta. Mahdollistahan se tietysti on.
Verkossa on julkaistu artikkeleita siitä, miten tyhjilleen jääneitä parkkihalleja hyödynnetään kaupunkiviljelyssä. Näin on tehty esimerkiksi Pariisissa.
https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/in-paris-organic-farming-takes-over-fallow-parking-lots/
Urbaanista ruoantuotannosta pääkaupunkiseudulla voi lukea seuraavista linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-11444571
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/ .
Valtion ravitsemisneuvottelukunnan mukaan ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan.
Miten sitten koota päivittäinen ruokavalio mahdollisimman halvalla on toinen kysymys. Villivihannesten käyttö, leivän leipominen, tähteiden käyttö ja ruokalistojen suunnittelu ovat hyviä keinoja pitää ruokamenot kurissa. Näitä keinoja on Suomessakin käytetty pula-aikoina, kun ruoka-aineista on on todella ollut pulaa.
Suomessa Marttaliitto on julkaissut Penninvenyttäjän käsikirjaa vuodesta 1993, vuonna 2006 julkaistiin 20. täysin uudistettu painos. Marttaliiton...
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa, joka löytyy alla olevasta osoitteesta.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
Hei!
Uuden 50 euron tarkkaa julkaisuajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.
Euroopan keskuspankin sivuilla https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/europa/html/index.fi.html sanotaan näin:
"Uuden sarjan muiden setelien tarkka liikkeeseenlaskuajankohta päätetään ja ilmoitetaan myöhemmin".
Helsingin sanomien nettisivulta: http://www.hs.fi/talous/a1447307281727
löytyi Suomen Pankin rahahuolto-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkisen haastattelu, jossa hän toteaa näin:”Uudet viisikymppiset otetaan käyttöön runsaan vuoden kuluttua, ei kuitenkaan välttämättä vielä vuonna 2016” (Talous 25.11.2015)
Tämän tarkempia tietoja en onnistunut löytämään.
Helvi Juvoselta ei ole tiettävästi julkaistu omaelämäkertaa. Salokanteleen toimittamassa Linnasta Saarikoskeen -teoksessa toistuvasti mainittu omaelämäkerta on julkaisematon käsikirjoitus, joka on otsikoitu nimellä "Omaelämäkerta". Tätä käsikirjoitusta Matti Palm on hyödyntänyt Helvi Juvosta käsittelevässä lisensiaatintyössään, joka puolestaan toimii Salokankaan teoksessa lähteenä.
Mirkka Rekolan ja Liisa Enwaldin toimittamassa Aukea ei koskaan metsään ovi -kokoelma sisältää Juvosen koottujen runojen lisäksi myös hieman elämäkerrallista tietoa. Liisa Enwaldin Pohjajään ilo -teos puolestaan käsittelee tarkemmin Juvosen tuotantoa.
Divetyoksidia eli vettä tuskin voi pitää maailman tappavimpana kemikaalina, sillä ilman sitä ei olisi elämää eli mitään tapettavaa. Samaan tapaan emme syytä happeakaan metsäpaloista.
Tupakan lukuisista ainesosista tappavin on se häkä.
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Dušetška Душечка (1899). Siitä on ainakin kolme suomennosta.Juhani Konkan suomennoksessa novelli on nimeltään Kullanmuru. Suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksista Anton Tšehov: Suudelma ja muita novelleja (1986) sekä Valitut novellit , 2 (1959).V. Leväsen suomennos Sydänkäpynen sisältyy teokseen A. P. Tshehov: Kertomuksia (1953). Matti Lehmosen käännös Sydänkäpynen on luettavissa teoksesta A. P. Tshehov: Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (1945). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6628https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=34
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
Kiitos palautteesta.
Olisi todella tarpeellista, että kaikki maksuihin liittyvät rajoitukset olisivat näkyvissä myös verkkosivuilla.
Jos kerrot kirjaston nimen, yritän vaikuttaa asiaan.
Beirutista lauloi Marketta Saarinen. Kappale sisältyy LP-levylle Kannunkantaja (1983).
https://www.youtube.com/watch?v=Hi3M1xBt5Yg&list=OLAK5uy_me6iHSRXjR0xi1gPzzm3taYeh6mLnq0zE&index=8&t=0s