Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Valitettavasti Le Monde -lehteä ei ole lainattavissa missään kirjastossa Helsingissä.
Keskustakirjasto Oodissa voit lukea lehden numeroita kuluvalta ja kolmelta sitä edeltävältä viikolta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610669__Sle%20monde__Ori…
Eduskunnan kirjastossa on luettavissa lehden kuluva vuosikerta.
https://finna.fi/Record/ekk.993558084006250
Le Mohde -lehden verkkojulkaisu: https://www.lemonde.fr/
ja arkisto https://www.lemonde.fr/archives-du-monde/01-01-2020/
Kyseessä on Edgar Allan Poen novelli A descent into Maelström, joka on suomennettu nimellä Laskeutuminen kurimukseen. Novellin on suomentanut Jaana Kapari ja se sisältyy Poen Koottuihin kertomuksiin (2006).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue5e09894-6034-4544-9c53-6…
https://helle.finna.fi/Record/helle.1532825
https://www.gutenberg.org/files/2148/2148-h/2148-h.htm
Lasten aarreaitta -sarjan teoksista ei löydy aivan suoraan haetulla tai samankaltaisella nimellä olevaa satua. Teoksissa on kuitenkin ainakin kaksi satua, joiden tarinassa asiat saavat eri merkityksiä tai niitä käsitellään tavanomaisesta poikkeavasti.
Lasten aarreaitta 1 -teoksessa (toim. Karilas & Nuorto, 1980 4. p.) on satu nimelta "Outo ja eriskummallinen maa", jossa kertoja mm. näkee sokean, kuuron, mykän sekä halvaantuneen miehen käyvän jänisjähtiin, viljapellolla seilaa purjevene ja kärpäset ovat lampaan kokoisia. Sadun lopussa paljastuu, että kaikki olikin unta.
Toinen mahdollinen satu löytyy teoksesta Lasten aarreaitta 4 (toim. Karilas & Nuorto, 2001 2. p.) nimellä "Mimmi, joka koetti ottaa...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole tätä palvelua. Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista VHS-kasetin digitointimahdollisuus on Lahden pääkirjastossa, Asikkalan, Nastolan ja Sysmän kirjastoissa. Alla lisää tietoa:
http://www.lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101333
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n...
Kyseessä on laulu "Olen Luojani pikku varpunen" jonka on säveltänyt Krohn, Ilmari (1867-1960) ja sanoittanut Haahti, Hilja (1874-1966).Nuotteja lauluun löytyy useammasta eri nuottikirjasta. Linkistä pääset selaamaan Helmet-kokoelmasta löytyviä nuottikirjoja, joista kappale löytyy: Olen Luojani pikku varpunen / Krohn, Ilmari | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi). Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti, niin voi tehdä nuottiin varauksen verkossa, muussa tapauksessa suosittelen käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa henkilötodistuksen kanssa, niin saat itsellesi sitä kautta kirjastokortin.Kappaleesta löytyy myös musiikkitallenteita, joita pääsee kuuntelemaan Kansalliskirjastossa paikan päällä: Versiot - Olen Luojani pikku varpunen....
Peliriippuvuus on luonteeltaan toisenlaista kuin esimerkiki päihderiippuvuus. Peliriippuvuus on toiminallista riippuvuutta ja sen mittaaminen ja arvioiminen on hankalampaa kuin fyysinen riippuvuus päihteistä. Digitaalista pelaamista aletaan harrastaa jo reilusta alle kouluikäisenä, joten toiminnallista riippuvuutta digitaalista peleihin voidaan havaita hyvinkin nuorilla lapsilla.
Tuuli Kettunen, Janina Kivinen & Sara Lintunen ovat tehneet ansiokkaan Sairaanhoitajan AMK-tutkinnon lopputyön vuonna 2019, jonka aiheena on "Lasten ja nuorten digitaalinen peliriippuvuus". Tutkimuksessa käsitellään hyvin digitaalisen peliriippuvuuden luonnetta ja riippuvuuden toteamisen hankaluutta. Tutkimuksessa on myös kattava lähdeluettelo, joka kannattaa...
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Alla kansallisbibliografian perusteella laadittu luettelo saksan kielen 1960-luvulla ilmestyneistä oppikirjoista. Valitettavasti vastaajan ulottuvilla olevat tiedot eivät kerro minkä asteen oppikirjoista on kyse. Mukana ei ole sanastoja, harjoituskirjoja, selviä keskikoulukirjoja eikä sellaisia, joita ei selvästi ole tarkoitettu kouluille.
Lisätietoja löytyy esim Fennica-tiedostosta
https://finna.fi
Puttonen, Vilho & Helenius, Harry A.
Aus der deutschen Welt. – WSOY, useita painoksia
Jakobsson, Martti A. & Müller, Ewald
Deutsches Elementarbuch für ältere Anfänger 1-2. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Lyhyt saksan kielioppi. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Saksan kielen käännöstehtäviä ja valikoima...
Ritva-nimen taustalla on suomen kielen sana ritva, joka tarkoittaa hentoa lehtipuun oksaa. Voit lukea lisää nimestä täältä.Riku on suomalainen lyhentymä Rikhardista. Nimeä on käytetty myös esimerkiksi Fredrikin, Kristianin ja Riston kutsumamuotona. Riku- ja Rikhard-nimen taustalla on muinaissaksan Richard (’mahtava’ + ’voimakas’). Riku-nimestä voit lukea nimestä lisää täältä.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus.
Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.
Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä...
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
Ainakin Frantsila on tehnyt yrttiteetä melkein kaikista elintarvikekäyttöön sopivista suomen luonnonyrteistä. Frantsila.com Yrityksiä voi olla enemmänkin. Niitä voi etsiä yritysrekisterin avulla. Suomen yritysrekisteri
Arktiset aromit yhdistyksen sivuilta löytyy lista yrteistä ja niiden ravinnoksi käytettävistä osista. Arktiset Aromit ry
Yrttitietoutta löytää myös kirjoista esim. Lintulan luostarin yrttiopas ja Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
