Kirkes-kirjastoissa PIN-koodin saa paikan päällä kirjastossa todistamalla henkilöllisyyden. Ota siis kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalla kirjastokäynnillä.
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Roy Anderssonia on tituleerattu "ruotsin Aki Kaurismäeksi", joten kyseessä voisi olla joku hänen elokuvistaan. Kyseessä voisi olla Eräs rakkaustarina (1970) tai Toisen kerroksen lauluja (2000).
Lähteet ja lisätietoa
IMDb Roy Andersson: https://www.imdb.com/name/nm0027815/
YLE: Kumpi on melankolisempi - ruotsalainen vai suomalainen, Roy Andersson? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/27/kumpi-melankolisempi-ruotsalai…
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Yle uutisoi: ”Pakkanen ei tule hyönteisille koskaan yllätyksenä. Talvi saa olla kylmäkin, kunhan lumipeitettä on suojana. Menneenä talvena lumipeitettä ei ollut ja ampiaiset kärsivät siitä, Saarinen sanoo.” https://yle.fi/uutiset/3-9727785
Kaleva kirjoittaa, että lumipeitteen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa maassa talvehtivien hyönteisten kadon, mikä vähentää pölyttäjien määrää. Leudoista talvista kärsivät esimerkiksi maapesissä talvehtivat kimalaiskuningattaret.
https://www.kaleva.fi/luonto-vaatii-suojakseen-lunta/2351605
Tässä lisäksi kaksi tahoa, joiden puoleen kannattaa kääntyä:
Jyväskylän yliopisto Kysyttävää luonnosta tai tieteestä?
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta...
Löytämistäni lähteistä löytyi mainintoja kirjastojen omatoimikäytöstä Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Itäisen Euroopan maista ei löytynyt mainintoja.Lähteet: Public Libraries News: https://www.publiclibrariesnews.com/about-public-libraries-news/unstaffed-librariesKaija Asukas: Omatoimikirjastoja meillekin. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu 2020.
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Kalle Päätalon teos "Huonemiehen poika" julkaistiin vuonna 1971. Suuren kysynnän vuoksi kirjasta otettiin Fennica-tietokannan mukaan samana vuonna neljä lisäpainosta ja myöhempinä vuosina monta lisää siten, että 12. painos julkaistiin vuonna 2014. Toisin sanoen vain vuonna 1971 julkaistu voi olla ensipainosta.
Kirjojen keräilijän näkökulmasta sillä, onko kyseessä kirjan aidosti ensimmäinen painos vai jokin myöhäisempi, on yleensä suuri merkitys. On keräilijöitä, joita kiinnostavat vain ensipainokset. Tämän Päätalon kirjan kohdalla aito ensipainos on vuonna 1971 julkaistuista laitoksista se ihan ensimmäinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
BMWBLOG-sivuston mukaan Mission: Impossible - Dead reckoning part one -elokuvassa nähdään BMW M5 sekä sähköautoksi muunnettu Fiat 500 (https://www.bmwblog.com/2023/06/14/tom-cruise-drives-bmw-m5-one-handed/).
Junakohtausta varten rakennettiin kopio Orient Express -junasta eli Idän pikajunasta. Ks. esim. Los Angeles Timesin artikkeli: https://www.latimes.com/entertainment-arts/movies/story/2023-07-14/miss….
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Kaksoiskansalaisuutta käsittelee Suomessa asevelvollisuuslain 7. luku. Toisessa valtiossa asevelvollisuuden suorittanut vapautetaan hakemuksesta varusmiespalveluksen suorittamisesta rauhan aikana.
Tästä Einari Vuorelan runosta "Huhtikuu" on julkaisuissa hiukan erilaisia versioita, mutta näillä sanoilla alkava runo sisältyy esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjaan "Lukutoveri. 2, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle" (WSOY, 1954, s. 35) ja samojen tekijöiden kirjaan "Viides lukukirjani" (WSOY, 1955, s. 236-237). Säkeistöjä on kummassakin neljä, mutta "Lukutoverista" puuttuu säe: "Räiskyy vettä räystään suu". Tämän version on säveltänyt Einari Marvia osaksi laulusarjaansa "Laulu joka vuodenajalle, op17" (nro 4). Tosin laulussa lauletaankin: "vettä valuu räystään suu".Runo on ilmestynyt Einari Vuorelan kokoelmassa "Keväthartaus" vuonna 1921, mutta sitä en pääse nyt näkemään. Ilmeisesti tämä kokoelma kuitenkin...
Ruotsin delegaatioon kuuluivat pääministeri Ulf Kristersson, kruununprinsessa Victoria, energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson, ulkoministeri Tobias Billström, puolustusministeri Pål Jonson, väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin, sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson, keskustapuolueen puheenjohtaja Muharrem Demirok, puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henrik Landerholm.
Mukana olleista ministereistä Kristersson on maltillisen kokoomuksen, Busch kristillisdemokraattien ja Pehrson liberaalien puheenjohtaja.
Ruotsin valtiopäivillä edustetuista puolueista joukosta...
Voisiko olla tämä?
Kanilapset karkuteillä
Tekijä: Smith, Cara Lockhardt
Vuosi: 1990
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Kustantaja: Satusiivet : Lasten parhaat kirjat
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki.
Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974).
Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain.
”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Tervan käyttö kosmetiikassa perustuu suurimmaksi osaksi tuoksuun. Elina Karjalainen tiivistää Sauna suomalaisten kauneuden- ja terveydenhoidossa -opinnäytetyössään, että tervan raaka-aineet ovat useimmiten vain haihtuvia eli eteerisiä öljyjä.
Tervashampoon ainesosana käytetään yleensä puutervaa.
Linkki Karjalaisen tutkimukseen: Microsoft Word - OpinnaytetyoKarjalainen1.doc (theseus.fi)