Loru liittyy ilmeisesti kymmenen sormen laskemiseen ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:Yksi yrtti pihlajainen,toinen Tuomas Karjalainen,kolmas Koskelta kotoisin,neljäs Neitoniemestä,viides Virkkulasta,kuudes Kuusamosta,seitsemäs Seinäjoelta,kahdeksas Kalajoelta,yhdeksäs Ylikylästä,kymmenes Kyrönlahdelta.Lähde:Karahka, H., Kaustia, E., & Puurunen, A. (2013). Lennä, lennä leppäkerttu: Tuttuja lastenrunoja ja -loruja. Otava.
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Valitettavasti ei löydy nuotteja tähän LP-levyllä Sielun miljonääri (HiHat HILP159) julkaistuun lauluun. Paljon on Mikko Alataloa nuottina julkaistu, vaan vielä useampia lauluja on hän ehtinyt tehdä. Mutta ehkä kannattaa ottaa kansanedustaja Alataloon itseensä suoraan yhteyttä, häneltä saattaa jonkinlainen nuotti arkistosta löytyä.
Heikki Poroila
Marjo Kuula on toimittanut J.H. Erkosta elämäkerran : Sydämeen luettavaksi : J. H. Erkon elämäkerta (2018).
Runoilija Maaria Leinosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, enkä valitettavasti onnistunut löytämään muitakaan teoksia, joissa käsiteltäisiin hänen elämäänsä.
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet (2005) löytyy seuraavia tietoja kysymistäsi nimistä:
"Juuso mn. 19.3. (1951-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883. Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Juuso on alkanut yleistyä 1970-luvulla, ja 1994 annettujen pojannimien yleisyystilastossa se oli 20. sijalla. Vanhoja nimiä suosivan muodin mukaisesti Juuso on 2002 annettujen nimien listassa 16:ntena."
Mikaelista em. teoksessa on huomattavasti pidempi selitys, joten siitä vain katkelmia:
"Mikael mn. 29.9. ruots. ja suom. alm. Nimi pohjautuu heprean nimeen Miikael ('kuka on Jumalan kaltainen'). Raamatun Miikael on arkkienkeli, lohikäärmeen voittaja ja ylin seitsemästätoista pääenkelistä...Kotoisempien muotojen Mikon ja Mikan rinnalla...
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Tällä hetkellä maakuntakuljetukset kuljettavat aineistoa Lieksan kirjaston ja Joensuun pääkirjaston välillä pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin. Riippuen varauspäivästä ja esim. mahdollisista poikkeusaikatauluista Joensuussa vapaana oleva kirja voi saapua Lieksaan jo parin vuorokauden tai enimmillään yleensä noin viikon sisällä varauksen teosta. Muualta maakunnasta varatun aineiston matka Lieksaan kestää yleensä vähän pitempään.
Varauksen tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastosta omista varauksista tai ottamalla yhteyden kirjastoon.
Varatun aineiston saapumisesta saa (omista asetuksista riippuen) tekstiviestin ja/tai sähköpostiviestin tai kirjeen.
Lisää voit lukea esim. täältä: https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Hei,
Tätä kautta ei voi jättää hankintatoiveita, koska kyseessä on valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajapalvelu. Kysymyksen kohdistuksen perusteella teitä palvelee Vaara-kirjastojen vaara.finna.fi. Hankintatoiveita voitte tällä hetkellä jättää normaalin palautteen kautta (etusivulla ylälaidassa Palaute-kohta) tai vaikkapa suoraan omassa kirjastossa. Jossain vaiheessa saanemme myös varsinaisen hankintatoivelomakkeen sivustollemme.
Kirjastot ottavat mielellään hankintaehdotuksia ja muuta asiakaspalautetta.
Nina Hurman kaksi edellistä kirjaa, Yönpunainen höyhen ja Hatuntekijän kuolema, ovat ilmestyneet 2013 ja 2014. Parin vuoden takaisessa blogissa hän kertoo kolmannen osan kirjoittamisesta. Ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt, eikä meilläkään ole enempää tietoa tilanteesta. Ehkäpä hänen kustantajansa Gummerus tietäisi enemmän:
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Uusimpia kirjoja löysin hakusanoilla seksuaalinen identiteetti ja elämäkerrat. Käytin Helmet ja Finna hakuja.
Golgatalta Gambriniin : hihhulista homoksi / Matti Helelä
Rohkeudella Elina Gustafsson / Ulla-Maija Paavilainen
Koppava kloppi / Stephen Fry ; suomentanut Titia Schuurman
Kaunokirjallisuuden puolella voisi olla myös:
Harakkapoika / Jera Hänninen
Paperilla toinen / Emmi-Liia Sjöholm
Monisuhdetta : Päiväkirjamerkintöjä polyamoriasta / Sara Valta (sarjakuva)
Nuorten puolelta löytyivät.
Homopojan opas / Eino Nurmisto
Yölapsi / Hanna Gustavsson ; suomentanut Elias Lahtinen (sarjakuva)
Pojat / Jessica Schiefauer ; suomentanut Säde Loponen
Amsterdam, Anne F. ja...
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:
https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/...
Ehdottamistasi vaihtoehdoista "tietokonevallankumous" kuulostaa minusta paremmalta. Voisiko esimerkiksi "tiedonkäsittelyn vallankumous" olla hyvä otsikko?
Olisiko kyseessä "Eläköön Pinata", jonka alkuperäinen nimi on "Viva Piñata":
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Pi%C3%B1ata_(TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n_Pinata
YouTubest löytyy klippejä sarjasta:
https://www.youtube.com/results?search_query=viva+pinata
YouTube näyttää hyvän ohjeen englanniksi. https://www.youtube.com/watch?v=rguHHZFR-k0
Suomenkieliset kaavat ja apua niiden käyttöön saa pienellä maksulla Saroki Oy:ltä https://ompelukaavat.fi/tuote/hopeaharkki/
On se mahdollista, mutta ranskankielistä kirjallisuutta listaan tulee 11 308 nimekettä, joten varmaan on viisainta rajata haku esimerkiksi kaunokirjallisuuteen. Se käy näppärimmin valitsemalla HelMet-tietokannasta Muut hakutavat ja siitä sen kirjaston luokkahaku jonka haluat. Helsingin ranskankielisten romaanien luokka on 5.4, jolla saat 4 044 kirjaa. Haun tulos: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=5.4&searchscope…
Kieliharjoitteluun oiva materiaali ovat äänikirjat. Saat ne erilleen edellisestä hausta valitsemalla hakutuloksesta Rajaa/järjestä hakua ja siitä CD-levyn (tai kasetin, jos haluat C-kasetteja) ja painamalla lopuksi Jatka.
Voit myös tehdä seuraavanlaisen haun äänikirjalistauksen saamiseksi, jolloin...
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Kappale löytyy useammasta nuottijulkaisusta, mm. kirjoista:
Kultainen poplaulukirja 2 (v. 2016)
Joka kodin laulukirja (v. 2018)
Pianohitit: komppaa itse! (v. 2011)
Kuumat vuosikymmenet: 50-, 60- ja 70-luvun suosikit (v. 2010)
Pasi on suomalainen muunnelma kreikkalaisesta nimestä Basilius, jonka pohjana on 'kuninkaallista' tarkoittava sana. Sen kansainvälisiä vastineita ovat esimerkiksi venäjän Vasilij ja englannin Basil.
Lähteet:
Anna Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
