Kyse ei ole sovelluksesta, äpistä. Uuden Helmet-Finnan mobiilikorttia ei tarvitse ladata mistään sovelluskaupasta. Jos sinulla on iPhone, avaa Safari-selain (tai Chrome, jos sinulla on sellainen iPhonella) ja mene osoitteeseen helmet.finna.fi. Tässä osoitteessa voit kirjautua omiin tietoihisi käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia. Kun olet kirjautunut, löydät Oma tili -valikosta oman mobiilikirjastokorttisi, jota voit käyttää kirjastokorttinasi aivan Taskukirjaston tapaan.
Voit tehdä sivustosta kuvakkeen puhelimeesi.
1. Napauta Jaa-kuvakkeen toimintovalikko auki.
2. Valitse Lisää Koti-valikkoon
3. Voit muokata kuvakkeen nimeä ja napauta Lisää.
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007....
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Kirjastolainaus ei välttämättä kerro arvostuksesta. Esim. runoutta varmasti arvostetaan, vaikka lainaajia ei kovin paljon olisikaan.
Yleisten kirjastojen tilastoista saa tilastoa lainauksesta, mutta kovin yleisesti. Tätä kautta selviää se, että vähiten lainattu kirjastoaineisto vuonna 2016 olivat videokasetit. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2016&stats=104
Informaatiomuotoilu.fi-sivuston kuviosta näkee pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimpien tietokirjojen jakautumisen aihepiirin mukaan 2.2.2007-23.5.2011. Halutuimmuus on saatu selville laskemalla yhteen niteiden määrä kirjastojen kokoelmissa ja asiakkaiden tekemät varaukset....
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
On suomennettu. Ferlinin runo nimeltä Istunto löytyy vuonna 1991 julkaistusta teoksesta Riemunkirjavin lyhdyin, Keisarin papukaija, Oravanpyörästäni. Kirjassa on siis runoja kolmesta kokoelmasta. Istunto on kokoelmasta Keisarin papukaija. Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Runo alkaa "On nouseva syvyyksistä veden seitsemän sylistä..."
YK kerää World Population Prospects 2019 -sivullensa koko maailmaa koskevia väestötilastoja. Tähän Excel-tiedostoon on koottu maittaisia tietoja syntyneiden lasten sukupuolijakaumasta (poikien määrä suhteessa tyttöjen määrään) aina vuodesta 1950 lähtien: Sex Ratio at Birth (SRB) (XLSX, 75 KB).
Varausmaksu 2 euroa muodostuu, jos varausta ei noudeta määräajassa. Kirja oli lainattu noutoajan umpeuduttua, jolloin järjestelmästä tulee asiakkaalle tuo maksu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä vuorokaudelta aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Jos lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia eikä se ole esimerkiksi Bestseller, voit uusia lainan verkkokirjastossa. Tämä edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi ja ettei tiedoissasi ole maksuja yli 30 euroa.
Kysymääsi levyä on etsitty kaikista maakuntakirjastoista ja niiden hakuohjelmiin kytketyistä kirjastoista, samoin kysely on lähetetty kaikkien kirjastojen tieto-listalle. Kysyttyä levyä ei löydy myöskään Suomen Jazz- ja Poparkiston kokoelmista. Sen omistavat Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto, mutta nämä kirjastot eivät lainaa vapaakappalekokoelmiensa aineistoa. Levyn aineisto on aiemmin ilmestynyt kasetilla, joka on julkaistu v. 1982.
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilpi? Hänen runonsa alkaa sanoilla: "Kun lapsenlapset syntyvät sinkoutuvat mummot viimeinkin syrjään...
Runon loppuosassa: "...kun lapsenlapset ratsastavat yli kuusijalkaisilla hevosilla hiukset hulmuten, ohjaksitta, valjaitta."
Runo kokonaisuudessaan on esimerkiksi teoksessa: Pää tallella : runoja ikääntyville, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto.
Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:
sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi
Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:
Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi)
Sutinpurikka mainitaan myös...
Etsit ilmeisesti CD-muodossa olevia albumeja. Ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy CD-äänilevyinä kaksi Metro-Tyttöjen laulukokoelmaa (Unohtumattomat 1 ja 2). Nämä sisältävät yhteensä 42 heidän keskeisintä levytystään. Ota yhteyttä musiikkiosastolle (182325) tai tule käymään!
Helsingin Sanomien digilehdessä (on maksumuurin takana ja vaatii kirjautumisen) on julkaistu Anu Seppälän kirjoitus Margareta "Navarran ja renessanssin henkevä kuningatar" 3.11.1990 Sunnuntai-sivulla. Seppälän kirjoituksessa esitellään lyhyesti Navarran kuningatar Margareta ja hänen kirjoituksensa Heptameron ja sitten seuraa esipuheen omaista tekstiä ehkä 4 A4 -liuskan verran mutta HS tekstissä ei näy onko teksti käännöstä Heptameronista. Teksti löytyy HS:n Hae -toiminnolla hakusanalla Heptameron. Emme voi tekstiä tekijänoikeussyistä tähän kopioida.
Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-...
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Kysyjän etsimä osa lienee kirjastojen luetteloista nimellä Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Vals II löytyvä sävellys vuodelta 1938. Tätä sarjaa tai sen osia ei ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu suomalaisella äänitteellä, joten lupa-asioissa on pakko kääntyä kansainvälisten toimijoiden puoleen.
Naxos on julkaissut tämän osan ainakin kokoelmassa Stor musik för små öron (2004, Naxos 8503156), koko sarjan kokoelmilla Jazz Suites Nos 1 & 2 (2002, 8555949 Naxos) ja Jack In The Box (2010, 8570124-25), joten ainakin Naxosin kanssa kannattaa ryhtyä neuvottelemaan. Moni muukin on sarjan tai tämän osan levyttänyt, joten jos Naxosin kanssa tulee ongelmia, vaihtoehtojakin on.
Heikki Poroila
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
