Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Kangasalan pääkirjastossa on varattava tila, jossa digitointi tapahtuu. Tila on varattava etukäteen, yhteystiedot ja yleistä tietoa digitoinnista löytyy kirjaston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kangasala.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-ti…. VHS-digitointiin on olemassa kirjalliset ohjeet digitointitilassa, mutta niihin voi myös etukäteen tutustua kirjaston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2022/10/vhs-kasettien-digit…. Digitoidut videot voi tallentaa omalle ulkoiselle kovalevylle, muistikortille tai poltettavalle DVD-levylle. Digitointi tapahtuu reaaliajassa videon pyöriessä eli se kestää vähintään yhtä pitkään kuin digitoitava video.
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista.
Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
Etsimäsi kirja voisi olla Elsa Beskowin kirjaan Kukkaisjuhla. Siinä on ihmisenmuotoon piirrettyjä niittykukkia, puutarhakasveja sekä rikkaruohoja. Kirjan viimeisellä sivulla on Sammakon laulu, jonka ohessa on kuva sammakosta.
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan.
Näiden tietojen perusteella ehdottaisin kokoilemaan esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Jännitys:
Ruth Ware (esim. Rouva Westaway on kuollut), Paula Hawkins (esim. Nainen junassa) ja Evie Wyld (esim. Kaikki laulavat linnut). Tai miten olisi Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin, Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää tai S. K. Tremayne: Jääkaksoset.
Kauhu:
John Ajvide Lindqvist (esim. Ystävät hämärän jälkeen) ja Joe Hill (joka sattuu muuten olemaan Stephen Kingin poika)
Tai kokeile klassikoita, kuten Richard Matheson: Olen legenda tai E.A. Poen tai H.P. Lovecraftin tuotantoa.
Internetistä löytyy monenlaisia suosittelusivustoja. Esimerkiksi psykologisesta jännityskirjallisuudesta löytyy...
Kronikoitsija Gabriele de Mussiksen kertomuksen mukaan kiptšakit, muinainen turkinsukuinen kansa, heitätti ruttoon kuolleiden ruumiita katapultilla Kaffaan (Feodosijaan) Krimillä vuonna 1346 ja sai aikaiseksi epidemian.
Lähde: Pekka T. Heikura: Musta surma. Tieteessä tapahtuu 8/2003.
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Ainakin Helsingistä Työväenliikkeen kirjaston varastosta löytyvät Finna-haun mukaan Kansan Tahto -lehden kaikki numerot:
https://finna.fi/Record/helka.9917376773506253?sid=2945328000
Myös Kansalliskirjastossa Helsingin yliopistolla ne ovat mikrofilmattuina.
Varaukset voi toki peruuttaa. Voit perua varauksesi myös itse.
Koska kortiisi on siis liitetty pin-koodi, pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua...
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti...
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Suosittelen Helsingin kaupunginarkistoa. Tällä hetkellä arkisto on valitettavasti remontin vuoksi suljettuna. Alustavasti on ilmoitettu, että arkisto aukeaa 17.5.205 2025. Tarkka avautumispäivämäärä vahvistetaan kaupunginarkiston verkkosivuilla, kun se on tiedossa.Helsingin kaupunginarkiston osoite on Eläintarhantie 3 F. Tiedot arkistosta, linkin dokumenttien hakujärjestelmään yms. löydät arkiston kotisivulta. Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunki - Voit myös soittaa kotisivulla olevaan numeroon ja pyytää lisätietoja. Kaupunginarkistosta löydät esimerkiksi helsinkiläisten koulujen oppilasmatrikkelit vuoteen 1995 asti. Listat oppilasmatrikkeleista. Niillä pääset varmaankin alkuun...
