Täysin varmaa vastausta paavalinkukkien värin muutokseen ei löytynyt. Erilaisilla keskustelupalstoilla värinmuutoksen kuitenkin ajateltiin johtuvan esim. kasvin mullan pH-arvojen muutoksesta. Jos kukkaa pidetään samassa mullassa ilman lisäravinteita ja mullan vaihtoa hyvin pitkään, niin vaikuttaisi olevan mahdollista, että ainakin jotkin paavalinkukkien lajikkeet vaihtavat aikojen kuluessa väriä. Samoilla keskustelupalstoilla ehdotetaan myös ratkaisuja tähän värin vaihtumiseen, jos niin ei halua tapahtuvan.
https://puutarha.net/keskustelut/2190307/paavalinkukka_saintpaulia_sain…
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3481994/saintpauliasta
Selvittelimme tätä asiaa ja päädyimme siihen, että "Yöjuna sivuuttaa aution huvilan" ei ilmeisesti ole kirja. Haapakosken tuotantohan on tavattoman laaja, siihen kuuluu kirjoja, lukuisa määrä lehdissä ilmestyneitä artikkeleita ja kertomuksia sekä radiokuunnelmia.
RK saattaa tarkoittaa radiokuunnelmaa, jolloin tietoja siitä löytynee Yleltä. Toinen vaihtoehto on, että RK viittaa Radiokuuntelija-lehdessä v. 1944 ilmestyneeseen juttuun, jossa kerrotaan kyseisestä kuunnelmasta tai jossa on tuonniminen kertomus.
Radiokuuntelija vuodelta 1944 kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan, jossa voitte halutessanne käydä sitä lukemassa. Kaukolainauskin lienee mahdollista, jos asutte kauempana. Siinä tapauksessa ottakaa yhteyttä kotikuntanne...
Olisiko kyseessä kirja Marley ja minä, kirjoittajana John Grogan (WSOY 2007?
Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva vuonna 2008.
Yllämainitussa kirjassa ei kertojana olekaan koira. Koira kertojana on Eppu Nuotion kirjoittamassa sarjassa,jossa päähenkilönä on koira nimeltä Kingi, samoin Christine Nöstlingerin kirjassa Onko koira kotona (WSOY 1988).
Olisi varmaan järkevintä ottaa yhteyttä mallitoimistoihin ja kysyä, voiko heidän välityksellään saada yhteyden kuvauksia tekeviin malleihin. Mallitoimistoissa varmaan myös tiedetään, löytyykö verkosta sellaisia haastatteluja, joita etsit. Suomalaisten mallitoimistojen yhteystietoja löytää laittamalla Googleen hakusanan "mallitoimisto". Voi tietysti olla., etteivät nämä kaupalliset yrittäjät ole kiinnostuneita yhteistyöstä yksityishenkilöiden kanssa, mutta ainahan voi yrittää.
Englanninkielisiä haastatteluita löytyy Googlen videohaulla "models interviews".
Heikki Poroila
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä ompelukoneen valmistusvuoden. Tämän tietokannan mukaan ompelukone F385350 on tehty tammikuussa 1910.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html#google_vignette
Ilmatieteenlaitoksen lumitilastojen mukaan varhaisin pysyvä lumi Jyväskylässä 90-luvulla oli 11.10.1992. Tuolloin lumensyvyys oli 11 cm. Ilmatieteenlaitoksen tilastot löytyvät täältä:
Lumitilastot - Ilmatieteen laitos
Ensimmäinen kuvailemasi novelli lienee Roald Dahlin Tie taivaaseen, vaikka se ei menekään täysin kuvailemallasi tavalla. Siinä vaimo on lähdössä matkalle, ja hänen miehensä lähtee saattamaan häntä lentokentälle taksilla. Mies lähtee hakemaan lähdön hetkellä vielä jotakin talosta, mutta miehen vain viipyessä vaimo pelkää myöhästyvänsä lennolta ja pyytää taksikuskia lähtemään. Pariskunnan talossa oleva hissi liittyy tarinaan vahvasti. Novelli löytyy suomeksi kokoelmista Nahka ja muita novelleja sekä Rakkaani, kyyhkyläiseni. Silmäilin kyseiset kokoelmat läpi, mutta en löytänyt toiseen kuvailemaasi kertomukseen sopivaa novellia niistä. Kuvaukseen sopivaa novellia ei tullut vastaan muissakaan hakuyrityksissäni. ...
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Seuraavalla varsin laajalla Tudor-sivultolla on julkaistu Elisabet I:n kirjoittamia kirjeitä, runoja ja puheita sekä elämäkerrallista tietoa:
http://www.englishhistory.net/tudor.html
Ks. myös
http://www.royal.gov.uk/output/Page5.asp
Ks. myös seuraavat linkit, joissa samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=7fa75884-84a…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f546c3d2-7fb…
Nizzan aivan ensimmäinen nimi oli Nikaia, joka oli johdettu kreikan voittoa merkitsevästä sanasta nike. Nykyinen Nizza tunnetaan ranskaksi nimellä Nice. Sen sijaan paikalliset käyttävät siitä juuri nimeä Nissa. Sana on Nizzan alueella puhuttavaa murretta, joka on itsessään oksitaanin kielen murteen provensaalin eräs alamurre.
https://www.kirjastot.fi/kysy/nizza-sijaitsee-ranskan-rivieralla-ja?lan…
https://fr.wikipedia.org/wiki/Nice#Toponymie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?"
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä Pikku-Poretta löytynyt tietokannoistakaan. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mesipistiäinen eli mehiläinen, sanat ovat usein toistensa synonyymejä. Joskus taas mesipistiäinen on mehiläisen yläkäsite. Jos tarkoitat mehiläisellä hunajaa tuottavaa tarhamehiläistä, kerrottakoon, että se on vain yksl Suomessa esiintyvistä yli 350 mehiläislajista.
https://suomenluonto.fi/unohda-tarhamehilainen-jos-haluat-auttaa-mehila…
Juhamatin esittämä Volga oli Suomen radiohittien kuudennella sijalla samana vuonna jona se levytettiin, eli 1980.
Kappaleen alkuperäisversio, saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen esittämä Moskau puolestaan ilmestyi vuonna 1979 ja soi Suomenkin radiossa. Sen listasija oli 26.
Suomalaisille kenties tunnetuimman version kappaleesta levytti Frederik vuonna 2002, mutta tämä versio ei kilpaillut listasijoista radiosoitossa.
Lähteet:
Suomen vuosilistat -blogi
Fenno-äänitearkisto
Viola - Suomen kansallisdiskografia
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila
Vuonna 1994 on julkaistu ainakin teos Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-44 : Pyhäjoki. Finna.fi -sivustolta voi katsoa, missä kirjastoissa sitä on saatavilla. Teoksen toinen, laajennettu painos vuodelta 2004 löytyy myös verkosta digitoituna neljässä osassa sivustolta DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Tässä suora linkki kansalaissotaa käsittelevään osaan teosta: f2561b718b60e57d6a9e9216913be90c.pdf
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
