Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Milloin Suomessa on alettu käyttämään korvakoruja? Näin erään Suomen rautakautta käsittelevän kirjan kannessa ajanmukaisiin vaatteisiin pukeutuneen naisen… 826 Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu. Lähteet: U. T....
Onko olemassa kirjaa mihin olisi koottu vain jouluaiheisia runoja? 1866 Jouluaiheisia runokirjoja on olemassa monia. Tässä esimerkiksi joitakin: Brodsky, Joseph: ”Joulutähti: runoja” (Tammi, 1999) ”Joulu ihanin: joulurunoja” (Otava, 1997) Kajava, Viljo: ”Valoksi maan päälle: Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot” Kaskinen, Anna-Mari: ”Joulun lahja: sanoja hyvän tahdon aikaan” (Kirjapaja, 2010) ”Kirja jouluiloksi” (Gummerus, 1997) ”Lapsuuden joulu” 1–2 (Kirjayhtymä, 1979–1980) ”Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot” (Tammi, 2005) ”Sanoja jouluksi” (kirjassa on tosin runojen lisäksi muitakin tekstejä; Gummerus, 2001)
Muistaako kukaan mistä tämä "Tikko Tokko - muutun pieneksi kuin mikko" vanha lausahdus on peräisin? (joku lasten kirja tai elokuva tms.) Jäänyt vaivaamaan kun… 2613 Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
Mitä sukunimi Pärssinen tarkoittaa? 2181 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638). Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
1. Milloin kuoli norjalainen hartauskirjailija Carl Fredrik Wislöff (s.1908)? 2. Onko myös norjalainen hartauskirjailija H. E. Wislöff serkku Fredrik… 2383 Wisløff-suvusta: A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat 1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta) ja 2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä...
Lapsuudessani televisiossa oli lapsille / nuorille tarkoitettu sarja, jossa esiintyi ainakin Vinski ja apteekkarina muistan olleen Tarmo Mannin. Apteekkari söi… 2688 Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956). Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni. Lisätietoa Aapelista: http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3 Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Mistä löytyisi tietoa Kallion kirkon seinämaalauksista? Kuka ne on tehnyt? 2801 Veli Nurmisen teoksessa Kallion kirkko. - Kirjaneliö, 1977 ei seinämaalauksista juurikaan löydy tietoa. Kirjasen lopussa on kuitenkin luettelo 'Kirkon rakentajista', jossa mainitaan koristemaalari Carl Slotten nimi. Carl Slotten (1878-1946) helsinkiläinen liike 'Carl Slotte Stuccattur & Måleriaffär' oli arkkitehti Lars Sonckin luottoyhteistyökumppani ja oli hieman varhemmin osallistunut myös Tampereen tuomiokirkon maalaus- ja koristelurakkaan. Tammisaarelaissyntyinen Slotte oli alkuaan työskennellyt Vuorion maalariliikkeessä. Myöhemmin hän oli täydentänyt taitojaan opiskelemalla Ruotsissa ja Italiassa ja oli koristetaiteen menetelmien johtava tuntija maassamme. Vuonna 1907 hän oli ilmoittanut hallitsevansa mm. seuraavat menetelmät:...
Mahtavaa etta tallainen loytyy kirjaston ihmeellisesta maailmasta! Jee! Etsin englanninkielista runoteosta joka kasittelee mustia, mustin menetysta, muisti… 1687 Muistia, muistinmenetystä ja muistisairauksia käsitteleviä runokirjoja löytyy esimerkiksi Helmet-kirjastoista englanniksi melko niukalti. Haussa oleellisimpana tuli vastaan Roger McGoughin ”As Far As I Know” (2012), jonka alaotsikko on ”Moving poems on memory, love, ageing and youth”, eli vapaasti käännettynä liikuttavia runoja muistista / muistoista, rakkaudesta, ikääntymisestä ja nuoruudesta. Proosapuolelta voisi suositella Lisa Genovan ”Still Alice” (suom. Edelleen Alice) vuodelta 2007, josta ollaan IMDB:n mukaan kuvaamassa parhaillaan elokuvaa, joka valmistuu vuonna 2015. Teoksessa nimihenkilö ja kertoja Alice sairastuu 50-vuotiaana Alzheimerin tautiin. Lähemmäksi etsimäänne osuu varmaankin Michiganin yliopiston kirjaston vuonna 2013...
Miten voi auttaa ukrainalaisia nyt? Kerääkö esim. mikään järjestö rahaa? 308 Ainakin nämä järjestöt auttavat Ukraina kriisissä. Voit auttaa järjestöjä lahjoitukselle: Fidan tukisivu Ukrainalle: https://www.fida.info/lahjoita/lahjoita-katastrofiapuun/ Kirkon ulkomaanapu kerää rahaa ukrainalaisten auttamiseksi.  Järjestön etusivulla on tietoa keräyksestä: https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ Pelastakaa Lapset -järjestö kerää tukea Ukrainan lapsille https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/ukrainan-kriisi/ Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahasto auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä. Katastrofirahastoa voi auttaa lahjoituksilla: https://www.punainenristi.fi/uutiset/2022/punainen-risti-auttaa-ukraina… Suomen Unicefin avustussivu: https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/ukraina/?sfcid=163260&utm_source=...
Mistä toskakakku on saanut nimensä? 2056 Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Mielestäni raamattu kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Olenko oikeassa? 2502 Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.  Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Onko kieliopillisesti oikein sanoa: "Talot ovat rakennetut" Luin jostakin väitteen, että olisivat, koska rakennetut on tässä partisiippi, joka toimii… 1393 Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita  ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt",  ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".  Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".  Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta: https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
Kuka lauloi laulun jos vielä oot vapaa englanniksi ja mikä sen laulun nimi on englanniksi 2872 Turn to me Alkuperäinen nimi: Jos vielä oot vapaa Esittäjä Grimaldi Jimmy Kääntäjä Robson Frank Lähteet http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Turn+to+me http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?esittaja=GRIMALDI+JIMMY&culture… Tietoa Frank Robsonista Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Frank_Robson Jimmy Grimaldista ei juuri tietoa löydy. Hän on nähtävästi vaikuttanut Suomessa ao. lähteen mukaan. http://www.kolumbus.fi/jannelouhivuori/studiom.html
Miten tavutetaan nimi Emilia? Sisaruksillani ja minulla on asiasta väittely, minä ja yksi veljeni sanomme E-mi-li-a, toinen veli ja sisko sanovat E-mi-lia. 2479 Tavunraja on kahden vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia. Suomen kielessä on 18 diftongia, mutta ia ei kuulu niihin, joten Emilia tavutetaan E-mi-li-a. Lähde: Leino, Pirkko : Hyvää suomea, 3.uud.p. 2001, s. 28-30.
Ovatko Oodin työntekijät pitäneet työstään Oodissa verrattuna aiempiin tehtäviinsä muissa kirjastoissa? 319 Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille. 
Törmäsin suomenkieliseen lauluun, jossa lauletaan että Aleksille taikinaa ja Juliukselle voita. Lisäksi Julius saa kyllä tulla kun hän on niin nätti poika… 879 Laulun on selitetty liittyvän entisaikaisiin kosiomenoihin: Aleksi ja Julius ovat kumpainenkin kosineet talon tytärtä. Aleksi ei ole sulhoksi kelvannut, mistä hänelle on jätetty merkiksi taikinaa. Nätti poika Julius on ollut Aleksia menestyksekkäämpi ja voilla on viestitty kosinnan hyväksymisestä.
Mistä saisi tietoa Egyptin ja Libanonin ruokakulttuurista? 2069 Päivi Käri-Zeinin kirjaan Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein Helsinki : Multikustannus, 2003 kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta. Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff [Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997], jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin. Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah...
Sotilaspastori Ilpo Sirkasta kirjoitettiin sittemmin romaani. Kyseessä on tositapahtumiin pohjautuva fiktiivinen kirja. Kirjan päähenkilö ei ole nimeltään Ilpo… 672 Etsimäsi kirja on todennäköisesti Ville Muilun kirjoittama Koilliskairan pappi (1975). Päähenkilön nimi on Armas Ensio Puskuri.   
Löytyisikö tätä radiosta tullutta ohjelmaa? onkohan tallennettu cd:lle tai kasetille? Kritiikin kannukset 1990/ohjelma: Huhtamäki – Rahkonen: Rahkonen -… 1319 Kritiikin kannukset on Suomen arvostelijain liiton vuosittain jakama palkinto ja vuonna 1990 sen sai Rahkonen-radioteostyöryhmä. Etsitty ohjelma lienee Radioateljee esittää : Rahkonen-Pohjanmaa. Ohjelaman on kirjoittanut Keijo Rahkonen ja sen on ohjannut Harri Mäki-Rahkonen. Ohjelma on tallennettu Ylen Arkistoon, mutta siitä ei ole julkaistu myytävää tallennetta. Yle Arkistomyynnin kautta on mahdollista tilata maksullisia kopioita Ylen arkisto-ohjelmista. Arkistomyynti selvittää mm. tekijänoikeuskysymykset ja niistä riippuu myös se, voidaanko asiakkaalle tehdä kopio. Kannattaa olla yhteydessä Arkistomyyntiimme arkisto.myynti@yle.fi Palvelunumero 09 1480 3100, arkisin klo 9-15 http://yle.fi/yleisradio/yle-myynti/arkistomyynti
Onko saksankielisissä maissa vähennetty "kaksois-s-kirjaimen" (ß) käyttöä? Ainakin itselleni on syntynyt vaikutelma, että yhä useammin näkee paikannimiä… 1364 Saksan kielen oikeinkirjoitusta uudistettiin vuonna 1996 niin, että kielen erityispiirteitä, kuten substantiivien iso alkukirjain sekä ß-kirjain (kaksois-s, "Eszett") otettiin entistä johdonmukaisempaan käyttöön. Uudistusta on viilattu jonkin verran vuosien mittaan, mutta keskeinen sisältö on pysynyt samana. Uudistuksen jälkeen ß-kirjainta käytetään ainoastaan pitkän vokaalin jälkeen, kuten esimerkiksi sanoissa fließen (virrata) ja Straße (katu). Sen sijaan lyhyen vokaalin jälkeen käytetään kahta s-kirjainta: muß > muss (täytyy), Roß > Ross (hevonen). Sveitsissä ja Liechtensteinissa ß-kirjainta ei tavallisesti käytetä ollenkaan, vaan se korvataan ss-yhdistelmällä. Kielikellon artikkeli saksan kielen...