Heti aluksi täytyy todeta, ettemme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Siksi vastausta ei kannata pitää minään pätevänä oikeudellisena arviona.
Kirjasto ei sinänsä jälkikäteen lisäile kirjaan tekstiä, eivätkä asiakkaatkaan saisi kirjoitella kirjoihin mitään ylimääräistä. Joskus kuitenkin saatetaan virheiden korjauksia lisätä jälkikäteen juuri kirjaan liimattavalla paperilla. Sellaisten korjausten pitäisi tulla kuitenkin virallisesti kustantajien ja kirjaston kirjavälittäjien kautta. Kirjasto ei ole kirjassa esiintyvistä virheistä kuitenkaan vastuussa vaan kustantaja.
Toisinaan koko kirjakin saatetaan vetää pois kirjastosta, jos siihen on tullut vakava virhe. Muistan...
Kannattaa kysyä rekisteröinnin mahdollisuutta ensisijaisesti lapsen koulusta, esimerkiksi omalta opettajalta. Huoltajan täytyy antaa suostumuksensa alle 15-vuotiaan rekisteröimiseksi Celian äänikirjapalveluun. Huoltaja vastaa myös siitä, että Celian kirjoja käytetään käyttösääntöjen mukaisesti.
Jos koulu ei voi jostain syystä rekisteröidä lasta Celian asiakkkaksi, rekisteröinti voidaan tehdä myös kirjastossa. Rekisteröintejä tehdään kaikissa Vantaan kirjastoissa. Kannattaa tarkistaa omasta lähikirjastosta tarvitseeko sinun varata sitä varten aika. Ajanvaraamista suositellaan, sillä siten kaikki asiat ehtii käydä rauhassa läpi.
Ota mukaan oma henkilötodistus. Lapsi voi olla mukana, mutta huoltajana voit...
Uusimman aivotutkimuksen löydösten mukaan erilaiset kirkkaan valon mielikuvat potilailla, jotka ovat olleet kuolemaisillaan, johtuvat aivojen fysikaalisista muutoksista eivätkä siten ole riippuvaisia uskonnollisista tulkinnoista. Valon tulkitseminen uskonnollisesti edellyttää siis ennakkokäsitystä siitä, että kirkas valo ja jumala tai taivas liittyvät jotenkin toisiinsa. Kaikilla ihmisillä tällaista ennakkokäsitystä ei ole, mutta se ei siis todennäköisesti estä heitä kokemasta valon kirjastumista. Ilmiön tutkimus on käytännössä varsin vaikeata, koska asiaa voidaan tiedustella varsin pieneltä ihmisjoukolta (useimmiten ihminen kuolee eikä ole enää kertomassa mitään).
Heikki Poroila
Suomalaisten kirjastojen Kirjasampo-verkkopalvelussa voit tehdä hakuja kansikuvan aiheen perusteella. Tässä linkki kettu-aiheisiin kansikuviin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
Pikaisella selauksella näyttää, että vain Thomas Tidholmin teoksessa "Det var en gång en räv som sprang i mörkret" (Alfabeta, 2014) on kannessa kettu, jonka häntä näyttää liekehtivän:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tätä kirjaa ei ole tosin suomennettu ja se on julkaistu vasta 2014.
Selasin myös teoksia, joissa olisi revontuliin liittyviä satuja, mutta tuloksetta.
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksiin vaikuttaa mm. laitoksen koko. Iiro Lalu on käsitellyt asiaa laajasti diplomityössään "Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset" (2020), linkki: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160776/Diplomity%C3%B6%20Iiro%20Lalu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Yleiset kirjastot valitsevat kirjoja pääasiassa kolmelle yleisellä perusteella (tarkoitan tässä uutuuskirjoja): (1) Kirjan arvellaan tai tiedetään jo etukäteen tulevan olemaan kysytty, (2) kirjan käsittelemästä aihepiiristä ei ole ennestään kirjallisuutta tai olemassaolevat ovat jo iäkkäitä tai (3) kirjan hankkimista on asiakkaiden toiveissa pyydetty. Käytännössä on myös niin, että ns. suurten kustantajien kirjoista valitaan kokoelmaan helposti suhteellisesti suurempi osa kuin ns. vähälevikkisestä, huonommin mainostetusta, koska se on helpompaa. Siksi on tärkeätä, että kirjaston käyttäjät myös tekevät ehdotuksia, jos huomaavat, että jotain mielenkiintoista on jäänyt kirjaston valitsijoilta huomaamatta.
On tietenkin muistettava, että...
Walter Scottin (1771-1832) romaanista Ivanhoe (1920) on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1870, suomentaja oli Julius Krohn ja teoksen kustansi G. W. Edlund.
Uusintapainos teoksesta ilmestyi vuonna 1885.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/43215/pg43215-images.html
Alpo Kupiaisen suomennos on vuodelta 1929. Vuonna 1930 teos ilmestyi uudelleen, tällöin kääntäjäksi mainittiin salanimi Suonio, jonka takana oli Julius Krohn. Olli Nuorto teki uuden lyhennetyn ja kielellisesti korjatun suomennoksen Suonion käännöksen pohjalta ja se ilmestyi vuonna 1954.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3913747
Löydät viitetiedot kaikista Ivanhoen suomennoksista Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://...
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit...
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Lehtolaisen kirjoista kolme on käännetty hollanniksi:
Tappava säde (Tijd om te sterven, 2003), Luminainen (Witte onschuld, 2004) ja Henkivartija (De lijfwacht, 2013).
Olisikohan kyseessä Agneta Aran teos Unohdettujen ovien talo (Huset med de glömda dörrarna, suom. Marja Kyrö,1995). Ara sai teoksesta Runeberg-palkinnon vuonna 1996.
Voit lukea teoksesta alla olevista linkeistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.122275
Kirjan kyseisestä painoksesta ei ole Helmet-kirjastolla yhtään nidettä. Kirjaa on tilattu toukokuussa 2021, mutta painos on ollut loppuunmyyty ja tilaus on peruttu joulukuussa 2021. Niteitä ei siis valitettavasti ole tulossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005552
Kirjasta on myös uusi painos vuodelta 2021, ja sitä löytyy kirjastoista kaksi nidettä. Tästä nimekkeestä voi tehdä varauksen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2506813
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Sellon pajassa se onnistuu:
"Kaitafilmien digitointi: Digitointiin käytetään Retro8-laitetta. Sillä voidaan digitoida Super-8- ja Regular-8 - kaitafilmejä. Skannauksen nopeus on noin 30 metriä tunnissa, joka vastaa noin kahta ruutua sekunnissa. Skannaukseen kannattaa varata aikaa kymmenenkertaisesti filmin kestoon verrattuna. Esimerkiksi 15 minuutin kelan digitointiin kuluu aikaa reilut kaksi ja puoli tuntia. Digitoitu filmi voidaan muuntaa joko elokuvatiedostoksi tai kuvasarjaksi (jokainen ruutu erikseen). Tallentamista varten kannattaa varata joko ulkoinen kovalevy, isohko muistitikku (mielellään minimissään 16GB) tai DVD-levy. Lisätietoja löytyy laitteen valmistajan kotisivu ks. http://www.moviestuff.tv/moviestuff_home.html."
Laite...
Ulkoisen kovalevyn liittäminen kyllä onnistuu, koska varmasti kaikissa kirjastojen koneissa on usb-paikka. Mutta kiinteitä muistikortinlukijoita ei välttämättä ole. Ongelma ratkennee sillä, että hankkii erillisen muistikortinlukijan, jonka voi sitten kiinnittää usb:n avulla kirjaston asiakaskoneeseen.
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
