Kyseessä lienee joko Gustaf Molanderin tai Carl Theodor Dreyerin elokuva Ordet. Molemmat elokuvat perustuvat Kaj Munkin samannimiseen näytelmään, joka ilmestyi vuonna 1925. Molanderin ruotsinkielinen elokuva ilmestyi vuonna 1943, kun taas Dreyerin tanskankielinen elokuva sai ensiesityksensä vuonna 1955. Dreyerin Ordet oli Sight & Sound -lehden tuoreessa maailman parhaiden elokuvien listauksessa sijalla 49. https://letterboxd.com/bfi/list/sight-and-sounds-greatest-films-of-all-time/
Lahden pääkirjaston äänitysstudiossa on mahdollista soittaa oma sävellyksensä MIDI-koskettimilla Cubase-tietokoneohjelmaan, jossa sen voi tallentaa nuoteiksi. Ohjelman käyttö on omatoimista, mutta alkuun pääsemisessä saa opastusta. Voit jättää yhteydenottopyynnön studio-opastuksesta paikan päällä, soittaa numeroon 044-416 3517 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen mediaohjaajat@lahti.fi.
Kaarinan pääkirjastossa ja Piikkiön kirjastossa on käytössä digitointihuoneet, joissa voi digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Kaarinan pääkirjastossa voi siirtää VHS-kasettien lisäksi digitaaliseen muotoon myös C-kasetit, LP-levyt, diakuvat ja negatiivit.
Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Lisäksi digitointihuoneessa on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet.
Lisätietoja http://www.kaarina.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/laitteet_tilat/fi…
Myös Turussa voi digitoida tallenteita http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=308980
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena...
Etsit ilmeisesti Pentti Saarikosken runoa Elämä on niin epätasaisesti valoisa, joka alkaa rivillä Elämä oli epätasaisesti valoisa. Runo on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (Otava, 1966) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182)
Saat runon sähköpostiisi.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä ompelukoneen valmistusvuoden. Tämän tietokannan mukaan ompelukone F385350 on tehty tammikuussa 1910.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html#google_vignette
Ilmatieteenlaitoksen lumitilastojen mukaan varhaisin pysyvä lumi Jyväskylässä 90-luvulla oli 11.10.1992. Tuolloin lumensyvyys oli 11 cm. Ilmatieteenlaitoksen tilastot löytyvät täältä:
Lumitilastot - Ilmatieteen laitos
Suomen perustuslaki toteaa, että "Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pysyvästi estyneeksi hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti...... Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri."
Edellisen presidentinvaalit hävinneet ehdokkaat ovat vaalien jälkien tavallisia kansalaisia. Heillä ei ole mitään virallista asemaa. Presidentinvaali poikkeaa muista vaaleista siinä, että varasijoja ei ole. Jos presidentti kuolee tai on muuten estynyt noitamaan virkaansa, pääministeri (tai tämän sijainen) hoitaa presidentin tehtäviä kunnes uusi presidentti valitaan. Näin tapahtui Suomessa...
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Tätä ja vastaavia ongelmia näyttää käsitellyn runsaasti Internetin kysymys- ja keskustelupalstoilla. Tutkailemieni verkkokeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei yhtä virvoitusjuomamerkkiä ole sitovasti todistettavissa muita kuohuvammaksi.
Hiilihappopitoisten juomien kuohu tai vaahto syntyy hiilidioksidikaasusta, jota neste ei pysty enää pidättämään liukoisena paineen pienentyessä. Siksi se purkautuu nesteestä ylös ja ulos. Paine pullon sisällä on kovempi kuin sen ulkopuolella. Korkin avaaminen aiheuttaa äkillisen paineen laskun, ja liuennutta kaasua vapautuu kuplina.
Nesteeseen liukenevan kaasun määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta. Kylmään nesteeseen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään, ja paineen kasvu lisää liukenevan...
