Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. 1013 Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja. Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä. Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta. http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta. http://runosto.net/ Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
Julkaistaanko Suomessa kuluttajansuojakysymyksiin keskittyvää lehteä? Onko olemassa jotain vastaavaa kuin Ruotsissa ilmestyvä Råd & Rön, jota julkaisee… 257 Suomessa julkaistaan lehteä nimeltä Kuluttaja, jonka sivut löytyvät täältä, https://kuluttaja.fi/. Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys KERY ry. Kuluttaja-asiamies julkaisee uutiskirjettä ja blogia, joihin löytyvät linkit Kuluttaja-asiamiehen sivuilta, https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/. Kuluttajansuojasta löytyy hyvää materiaalia Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kuluttajansuoja
Tomi Kontion kirjoittamassa lastenkirjassa Koira nimeltään Kissa käsitellään identiteettiä, jossa päähenkilö koira on samanaikaisesti sekä koira, että kissa… 472 Tomi Kontion kirjoittamassa ja Elina Warstan kuvittamassa Koira nimeltään Kissa -lastenkirjassa (Teos, 2015) Kissa-niminen koira on saanut nimensä emoltaan, joka toivoi poikasensa olevan itsenäinen kuin kissa ja näin pärjäävän kovassa maailmassa. Voidaan keskustella siitä, onko tarinan päähahmo lopulta identiteetiltään samaan aikaan sekä kissa että koira; Kissa-koira käyttäytyy kuitenkin sosiaalisen laumaeläimen tavoin ja kärsii yksinäisyydestään.  Kysymiäsi teemoja sivuavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat: Maija ja Anssi Hurmeen Lepakkopoika-kirjassa kuusivuotias Ilmari muuttuu lepakkopojaksi Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoissa rehtori Kruppi ei edes itsekään tiedä muuttuvansa ajoittain Kapteeni...
Isäni sotataival olisi kiinnostavaa nähdä 230 Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/ on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa. 
Onko lepakot sukua lentoliskoille? 646 Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/. Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran...
Miten käännetään suomeksi laulun nimi "Kvalvisa"? Mitä se olisi englanniksi? 126 Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Kaipaan lukusuosituksia.Lempikirjojani kautta aikojen ovat olleet mm.Amy Tan:Ilon ja onnen tarinoita,Karen Blixen:Eurooppalaisena Afrikassa,Wally Lamb:Dolores… 246 Saattaisit pitää esimerkiksi näistä kirjoista: Tara Westover: Opintiellä (2018) Jeanette Walls: Lasilinna (2014) Kyung-sook shin: Pidä huolta äidistä (2015) Deborah Feldman: Unorthodox (2020) Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty (2014) Maja Lunde: Mehiläisten historia (2016) Kim Thúy: Ru (2019) Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli. Otava 2020 Angela Carter: Sirkusyöt (1986) Myös Oulun kaupunginkirjaston Lukuopas-palvelu auttaa löytämään mieleistä luettavaa.
Onko olemassa suomenkielistä lastenkirjaa, missä kerrottaisiin erilaisista kirjoitusjärjestelmistä (mm. eri maiden aakkostot, braille, viittomakieli)? Jos ei,… 79 Hei! Valitettavasti en löytänyt lastenkirjaa, jossa kerrottaisiin erilaisista kirjoitusjärjestelmistä, mutta löysin muutaman aikuisille suunnatun kirjan aiheista. Mari Honkon kirjassa Tunne kieli: matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen kerrotaan eri maiden kirjoitusjärjestelmistä. Tommi Jantusen kirja Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen on suunnattu oppikirjaksi suomalaiseen viittomakieleen, mutta kuvauksensa perusteella se sopii kaikille asiasta kiinnostuneille.
Tällainen hassu kysymys tuli illalla mieleen..Katsoin elokuvaa, jonka olin tallentanut tallentimelleni. Lähdin käymään vessassa ja painoin pause- nappia… 534 Pysäytyskuvan "sumeus" ei varmaankaan johdu televisiosta vaan tallennuksesta. Ilmiöstä on keskusteltu englanninkielisillä sivustoilla ja niiltä nousi esiin pari uskottavan kuuloista selitystä: Jos yksittäisen kuvaruudun (frame) kohdalla on nopeaa liikettä, pysätyskuvassa se näkyy epätarkkuutena. Peräkkäiset kuvaframet sen sijaan näkyvät terävänä. tai Sumeus voi aiheutua tv-lähetystekniikassa käytetystä ns. kuvan lomituksesta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli käyttää lähetystaajuutta mahdollisimman taloudellisesti. Yksittäinen kuva koostuu kahdesta osasta, jotka toistolaite koodaa yhteen. Pause-toiminto näyttää vain toisen puolikuvan, jolloin kuva on epätarkka. Kuvan lomitusta on käytetty vielä 2000-luvun puolellakin.
Tarvitsisin tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevan Korpiselän sankarihautausmaista mutta en tiedä mistä kyseistä tietoa olisi mahdollista löytää, niin… 128 Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan. Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/… Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle. Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/...
80 luvun lopulla 90 luvun alussa lainasin kirjastosta (Kauhavalta) "Parapsykologia" osastolta paksun VALITUT PALAT (kustantaja?) kirjan. Se oli paksu, noin A4… 632 Valituilta paloilta ilmestyi 80-luvulla parikin paksua selittämättömille ilmiöille omistettua kirjaa (Tiedon rajamailla ja Mysteerien maailma), mutta kysymyksessä mainittuja aiheita ei käsitellä niistä kummassakaan. Sitä vastoin 70-luvun puolella julkaistussa Uskomatonta mutta totta -kirjassa nämä ovat mukana. Lademannin Mystiikan maailma -sarjassa ilmestyneessä kirjassa Kummittelu on niin ikään artikkeli molemmista aiheista, sekä Maria Pereiran keittiön lattiaan Belmezin kylässä ilmestyneistä kasvoista (Kasvojen talo, luvussa Kaameat kummitukset) että Ash Manorin kummituskartanosta Sussexissa ja Ballechin Housesta Skotlannin Ylämaalla (luvussa Kummitukset ja niiden metsästäjät).
Poliisin moottoripyörissä oli sivuvaunu, ainakin kuulemma Helsingissä joskus 50 - 60 -luvulla. Onko tästä kuvaa? 240 Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
Onko Hammersteinin South Pacific -musikaalia esitetty Suomessa? Onko libretosta olemassa suomennosta? https://fi.m.wikipedia.org/wiki/South_Pacific 270 South Pacific -musikaalista on suomennettu kappale Some Enchanted Evening nimellä Tähtitarhat hohtaa. Sen nuotit löytää esim. kirjasta Suuri musikaalikirja (F-Kustannus, 2009). Ilmeisesti musikaalia ei ole esitetty ainakaan suomenkielellä Suomessa, eikä librettoa löydy suomeksi.
Mikä Tommi Tabermannin runo päättyy "kova, mutta oma." 206 Näihin sanoihin päättyy Oljenkorsia-kokoelman runo, joka alkaa "Tällainen se on, / aikuisen ihmisen vuode: / -- " (s. 41).
Onko Turun kaupunginkirjaston varausmaksu ensi vuonna 1 euroa? 1000 Turun kaupunginkirjaston varausmaksu v. 2002 on 84 senttiä. Muistakin ensi vuoden maksuista löytyy sekä markka- että euromääräiset maksut kotisivumme hakemistosta "maksut" http://www.turku.fi/kirjasto/
Haluaisin tietää tamperelaisen kirjastovaikuttaja, kirjastoneuvos Mikko Mäkelän kuolinvuoden. Hän oli syntynyt vuonna 1910, mutta kuolinvuodesta en löytänyt… 1228 Kirjastoneuvos Mikko Mäkelä kuoli 7.11.1985 Kangasalla. Lähde: Suomen yleisten kirjastojen historia. Toim. Ilkka Mäkinen. BTJ Kustannus 2009.
Olen joskus nähnyt hevosen pilllastuvan (mielestäni) hyvinkin vähäpätöiisestä syystä. Mallikkona luulisi, ettei niin iso eläin kovin helposti säikähtäisi. Onko… 827 Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus. Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet. Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse. Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
Lauri Pohjanpään nimellä näyttäisi olevan kaksi melkein samanimistä satukirjaa: "Metsän satuja" ja "Metsän satuja ja muita runoja". Etsin tuota jälkimmäistä,… 321 Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen: Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin Heikki Poroila
Onko Suomessa vertailtu miesten ja naisten ulkonäkövaatimuksia televisiossa? Tuntuu että miehille sallitaan paljon enemmän (ikä, paino yms) kun naisille… 303 Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa: Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli  Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa  Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa  Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona  Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]  Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]  Kannisto, Maiju...
Onko kukaan suomalaisista mistään paštuheimosta periytynyt? 206 Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntyperä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2014 Suomen maahanmuuttopalvelu arvioi afganistanilaisten kokonaismäärän Suomessa olevan 4000. (Lähde: AFGANISTAN - Info4Migrants)