Kuvittaja "U. Toivo" näyttää olleen aktiivinen toisen maailmansodan aikaisena piirtäjänä (hänen sotatilannepiirroksiaan on säilynyt ja niissä signeeraus on muodossa U. Toivo, mutta yhden kuvan kohdalle on kirjattu tietona nimi Usko Toivo) ja vuonna 1945 hän kuvitti kaksi lastenkirjaa, Ester Ahokaisen kirjan Tähtisatu (Kirjokansi 1945) ja Aino Pälsin kirjan Kultavuori (Kirjokansi 1945). Näissäkin etunimi on pelkkä U-kirjain. Usko Toivo näyttää olleen sotilasarvoltaan korpraali (aliupseereista alin), joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, että kyseessä on sama henkilö. Vuoden 1945 jälkeisiä tietoja tästä henkilöstä en löytänyt. Etsimistä hankaloittaa se, että sekä hänen etu- että sukunimensä ovat laajasti aivan muussa käytössä.
Heikki...
Hei!
Kaipaamasi kahden ensimmäisen vuoden vuosikirjat löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta.
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1961-62 ja
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1962-63.
Sitä vastoin Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1963-64 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Porin kaupunginkirjastosta.
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Ranskan asemaan suosittuna matkailumaana vaikuttaa varmasti moni asia. Sillä on pitkä historia, se on maantieteellisesti monipuolinen, paljon erilaisia nähtävyyksiä, hyvänä pidetty ruokakulttuuri, eurooppalaisittain keskeinen sijainti eli se on helposti saavutettavissa ym. Näillä samoilla perusteilla toki moni muukin maa voisi saada kärkisijan matkailumaavertailussa. Ehkäpä ranskalaiset vain ovat osanneet markkinoida maataan muita paremmin.
Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee yleensä possessiivisuffiksi, joten lause "Hänen yrittäessään tehdä ostoksia..." on oikein.
Lähde: Peda.net: Tehdessä-rakenne
Kannattaa tutustua myös Kotimaisten kielten keskuksen "Lauseenvastikkeet: tehdessä-, tehtyä-rakenne" -ohjeistukseen.
Yrjö Koskinen on julkaissut runoja Suomettaressa sekä Joukahainen-albumissa. Etsimänne runo on ilmestynyt Joukahaisessa (Joukahainen VI, 1869).
Käytetty lähde: Suomen runotar I, 6.p. (Kirjayhtymä 1990)
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin...
Voit, jos työnantajasi siihen suostuu ja sinulla on koeajan jälkeen jatkuva työsuhde. Työnanatajalla on kuitenkin oikeus purkaa työsopimus ilman irtisanomisaikaa.
Työsopimuslaki: "Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.....Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai...
Laulun nimi on "En yksin löydä onneain", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Hannele Koivisto, joka on myös levyttänyt laulun vuonna 1967. Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi mukaan laulusta on olemassa vain tämä yksi levytys. Levyllä on vain kaksi kappaletta, joista toinen on nimeltään Krysanteemi (Scandia KS698). Kappaleen voi kuunnella YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=3RPKPhoro0Y
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Salmisen versiosta ei näytä julkaistun nuottia. Laulu on käännös brittiläisen Scaffolds-yhtyeen laulusta "Lily the Pink". Tästä versiosta on julkaistu nuotinnoksia useilla kokoelmilla. Tästä linkistä näet Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut. Scaffoldsin versio oli muokattu yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta "Lydia Pinkham", joka löytyy myös muutamalta kirjastoissa olevalta nuottikokoelmalta.
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain...
En löytänyt varsinaisia osoiteluetteloita, mutta Seinäjoen on kirjastossa Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön nimiluetteloita vuosilta 1919, 1922, 1923, 1926 ja 1927-1928 sekä puhelinluettelo vuodelta 1932. Näihin on koottu asukkaiden ja yritysten nimiä kylittäin. Mahtaisiko niistä olla apua?
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Uusi e-kirjasto on nimeltään e-kirjasto. Sillä pitäisi löytyä myös app, androidille se saatiin julkaistua viime viikon lopulla. Kuntien yhteistä e-kirjastoa hallinnoi ja kehittää Kansalliskirjasto, joten tietoja sen toiminnasta ja käytännön ohjeita saa sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot. Kansalliskirjaston sivulta löytyvät linkit appien lataamiseen, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-omi… .Ellibs toimii tietysti edelleen heidän maksaville asiakkailleen, mutta kirjastojen asiakkuus riippuu kirjastosta. Hyvinkään kirjasto ei valitettavasti ole lähtenyt mukaan vastaamaan asiakkailleen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tarkempaa tietoa on kysyttävä...
