Sanat ovat Heinrich Heinen, ja laulu on suomennettu nimellä Laulun siivin. Suomenkieliset sanat ovat mm. kirjassa Suuri toivelaulukirja 12, joka löytyy monesta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta:
www.helmet.fi
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Vaikea kysymys. Tohtori.fi :n mukaan heikkolahjaisuudeksi määritellään hieman normaalia vähäisempi älykkyys (älykkyysosamäärä 70-85), jota ei kuitenkaan luokitella älylliseksi kehitysvammaisuudeksi.
Ammatinvalintaan liittyvistä asioista kannattaa keskustella esimerkiksi lääkärin ja työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimiston psykologi voi tehdä ammatinvalinnan soveltuvuustestin, jossa mitataan muun muassa henkilön vahvuuksia. Psykologilta saa palautetta testituloksista.
Mikään ei estä hakemasta alan opintoihin, mutta oppilaitokseen pääsystä ja opinnoissa pärjäämisestä saati työllistymisestä on mahdotonta luvata mitään. Tällä hetkellä kirjastoalalla on paljon työnhakijoita, ja kaikkien eläköityvien toimia ei saada täyttää.
Kirjastoala...
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
"The Mandela effect" on ilmiö, jossa useat ihmiset muistavat väärin tosiasioita, tapahtumia tai muita yksityiskohtia johdonmukaisella tavalla. Ilmiön nimi tulee tutkija Fiona Broomen havainnosta, jonka mukaan hän jakoi usean muun kanssa virheellisen mielikuvan siitä, että Nelson Mandela kuoli vankeudessa 1980-luvulla.Mandela effect | Examples, Definition, & Origin | Britannica"Hozier's yell" viittaa irlantilaisen laulaja-lauluntekijä Hozierin (Andrew Hozier-Byrne) ekstaattiseksi luonnehdittuun huutoon vuoden 2023 levytyksessä Noah Kahanin kappaleesta Northern attitude.Hozier's Yell | Know Your MemeNoah Kahan, Hozier - Northern Attitude (Official Lyric Video)
Kiitos kysymyksestä!Henkilö voidaan voimassa olevan perustuslain (54 §) mukaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämä periaate on Suomessa ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien (1074/1991, 1075/1991).Asiaan liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 232/1988) kuitenkin silloin myös todettiin, että "on pidetty tärkeänä rajoittaa presidentin valintaa nimenomaan ja vain peräkkäisten kausien osalta. Uudelleenvalinnan tulee voida olla mahdollista jo yhdenkin väliin jäävän toimikauden jälkeen.""Sääntely ei estäisi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi valitun presidentin myöhemmin tapahtuvaa uudelleenvalintaa, mikäli kahden peräkkäisen toimikauden ja mahdollisesti kysymykseen tulevan uuden toimikauden välissä olisi...
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Suomenkielisissä verkkokeskusteluissa levitetään väitettä, jonka mukaan koronapassin digitaalinen allekirjoitus olisi vuotanut, mikä mahdollistaisi teoriassa toimivien koronapassien väärentämisen mille tahansa nimelle.
Koronapassin qr-koodissa oleva viranomaisen digitaalinen allekirjoitus takaa passin tietojen aitouden, ja sitä on hyvin vaikea murtaa. Kuitenkin jos joku ulkopuolinen pääsee käsiksi salassa pidettävään allekirjoitusavaimeen, sillä on mahdollista luoda koronapasseja mielivaltaisesti.
Eilen nähdyissä suomenkielisissä verkkokeskusteluissa esiteltiin väärennettyä koronapassia, johon oli tekaistu etu- ja sukunimiksi merkkijonot, jotka ohjaavat tiettyyn salatussa pikaviestimessä toimivaan kanavaan. Mahdollisesti kyse on...
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta löytyvät tiedot julkaisusta "I bildhuggarens verkstad : medeltida kyrkoskulpturer, trä- och måleritekniker" (text Lennart Kristiansson, Länsmuseet Västernorrland, 2002. Ilmeisesti kyse on tästä teoksesta.
Julkaisua ei kuitenkaan näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Jos teillä on voimassa oleva HelMet-kortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä löydätte kaukopalvelupyyntölomakkeen sekä HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnastot. Voitte tietenkin tehdä kaukopalvelupyynnön myös omassa lähikirjastossanne.
http://libris.kb.se/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Hei,
Olisi voinut olla. Svengaa tuokin kappale niin hyvin. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio (Teos, 2006) ilmoitetaan kuitenkin kappaleen nimeksi Horst Jankowskin "So what's new?" ja Youtubesta löytyvät tunnarinpätkän perustella se on todellakin tuo.
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Asiaa kuntien ja kaupunkien osalta on pohdittu mm. näissä Ylen uutisissa:
Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot, julkaistu 4.8.2022
Lapin kunnat pähkäilevät energiansäästöä, julkaistu 4.8.2022
Kunnissa pohditaan sisälämpötilojen laskemista ja valojen vähentämistä, julkaistu 5.8.2022
Kronobypolitiker vill se spartalko för el, julkaistu 8.8.2022
Sähkön säästökohteiden etsintä alkaa, julkaistu 15.8.2022
Espoossa on ollut energiansäästökampanja käynnissä jo pidempään. Yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa on tehty mm. 6Aika-strategian puitteissa (viitattu 15.8.2022).
Yrityksiä koskevia uutisia en löytänyt, mutta varmasti niitäkin syksyn mittaan tullaan näkemään.