Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
Tässä joitakin mielenterveyden ongelmiin liittyviä lasten- ja nuortenkirjoja:
Hietala, Mirjami: Avaimet kaikkiin oviin (1983)
Hietala, Mirjami: Minä, Vincent ja mustat linnut (1978)
Huovi, Hannele: Madonna (1986)
Kallioniemi, Tuula: Toivoton tapaus? (1978)
Salminen, Hellevi: Sivari (1984)
Salminen, Hellevi: Viidestoista yö (1981)
Blume, Judy: Tiikerisilmä (1981, suomeksi 1985)
Levoy, Myron: Keltainen lintu (1977, suomeksi 1985)
Voigt, Cynthia: Matkalla kotiin (Tillermanin sisarukset -sarjan 1. osa) (1984, suomeksi 1984)
Muita sairauksiin ja sairastamiseen liittyviä kirjoja:
Aaltonen, Ulla-Maija: Kani Andersson sairastaa (1981)
Haakana, Anna-Liisa: Ykä yksinäinen (1980)
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna (1989)...
Suola eli tutummin ruokasuola on natriumkloridia, joka on yleinen mineraali. Yleistietoa mineraaleista löytyy esimerkiksi David C. Cookin teoksesta Mineraalit ja jalokivet: 300 maankamaran aarretta (2009).
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
PressReader-palvelussa oli viime viikolla teknisiä ongelmia. Palvelu saatiin nopeasti toimintakuntoon, mutta sisältö ei ollut heti kaikilta osin ajan tasalla. PressReader päivittää uusinta sisältöä mahdollisimman nopeasti, painottaen ensin eurooppalaisia, afrikkalaisia ja Lähi-idän alueen lehtiä ja sen jälkeen amerikkalaisia ja aasialaisia julkaisuja.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2021 Suomessa julkaistiin 1303 tietokirjanimikettä. Lukuun eivät sisälly peruskoulun oppikirjat eivätkä muut koulu- ja kurssikirjat. Tietokirjojen osuus oli 35,5% kaikista nimikkeistä.
Lähde: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom…
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen...
Hei,Mitis et fortis tarkoittaa “lempeä ja vahva” tai “lempeä mutta vahva”. Se on tunnettu latinankielinen lausahdus, jota käyttää mottonaan muun muassa Mary Erskinen historiallinen yksityiskoulu Edinburghissa, Skotlannissa. Sanonta esiintyy myös tunnetussa hollantilaisessa mitalissa vuodelta 1667, joka lyötiin Englannin ja Hollannin välisen sodan päättäneen rauhan yhteydessä.Ilmaus korostaa ajatusta, että todellinen voima ei ole väkivaltaista tai murskaavaa, myös lempeys, hyvyys ja tasapaino voivat olla vahvuuden muotoja. Fortis voidaan tulkita paitsi fyysiseksi vahvuudeksi myös rohkeudeksi, kestävyydestä ja “vahvaksi sydämisyydeksi”.Samankaltaisia ilmaisuja esiintyy monien aatelissukujen motoissa. Esimerkiksi Harparin suvun motto “Et...
Helmet-kirjastoissa on yhdeksän erilaista suomenkielistä huuliharpun soitonopasta. Lisäksi on yksi suomenkielinen opetus-DVD. Myös Rockway-verkkokursseilla voi opiskella huuliharpun soittoa. Rockway-kokoelmaan kirjaudutaan Helmet-kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Alla linkit tietoihin Helmetissä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shuuliharp*%20soitonoppaat_…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Opiskele_soittoa_ja…
https://kirjastot.rockway.fi/helmet/content/search
Halutessasi voit myös lähettää hankintaehdotuksen kirjastoille sopivasta soitto-oppaasta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Satu on julkaistu omana, WSOY:n kustantamana teoksenaan vuonna 1983. Lisäksi se löytyy kokoelmista Pieni aarreaitta 1 (WSOY, 1991) ja Valtterin matkassa : suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto,...
Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista.
Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI
Vallila, Uudenmaan maakunta
Puhelin: 09 19124071
https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Isomäen kirjahan on fiktiota ja Atlantistahan ei oikeasti ole edelleenkään löydetty. Cambaynlahden pohjasta löytyi 2001 merkkejä vanhasta korkeakulttuurista. Löytöjä pidetään edelleenkin vähän kiistanalaisina ja löytäjien ylitulkitsemina, vaikka alueelta on nostettu mm. keramiikkaa, joka on pystytty radiohiiliajoittamaan n. 16800 vuoden ikäiseksi ja se olisi vanhinta löydettyä keramiikkaa. Löytöpaikkahan on nykyään 20 - 40 km mantereelta ja osittain n. 40 m syvyydessä, joten on vaikea edelleenkään sanoa mitään siitä mitä oikeasti on löydetty.
Tätä taustaa vasten olettaisin että lista näistä uutisista on fiktiota.
