Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin...
Runo on kokoelmasta Oodeja kahdelle iholle. Se on ilmestynyt vuonna 2000. Sama kokoelma on ilmestynyt myös yhteisniteenä vuonna 2003 nimellä Passionata / Oodeja kahdelle iholle.
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet...
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä...
Ampumahiihdon maailmanmestaruuskisat pidettiin Puolan Zakopanessa 1969. Suomi oli näissä kisoissa ampumahiihtoviestissä kolmas. Tässä joukkueessa hiihtivät Vähäkylä, Marttinen, Mauno Peltonen ja Röppänen. (Urheilumme kasvot, osa 1. Talviurheilu. Otava 1972, s. 168).
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-...
Uljas oli jo vuonna 1883 Kansanvalistusseuran kalenterissa, sitä oli ehdotettu jo vuonna 1864 kreikkalaisen Ptolemaios-nimen suomalaiseksi vastineeksi (Ptolemaios = sotaisa, sodanhaluinen). Nimen ensimmäisiä kantajia oli nimismies Uljas Väinö Antero Wuorio (synt. Sodankylässä 1890).
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava, 2005. 4. uud. laitos.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta selviää nimen yleisyys: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
-> Nimipalvelu
Kaikkiaan Uljas-nimen on saanut 2525 poikaa, yleisin se on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta onpa vuonna 2006 nimetty 13 uutta Uljasta.
Wikipedian mukaan maailmassa on tehty lukuisia "Only you" -nimisiä kappaleita, mutta jos rohkenen olettaa, että kysyjä tarkoittaa The Platters -yhtyeen ensimmäisenä hitiksi tekemää kappaletta "Only you (and you alone)" (http://en.wikipedia.org/wiki/Only_You_%28And_You_Alone%29), sen säveltäjä-sanoittaja on Buck Ram (oikeasti Samuel Ram), joka käytti myös taiteilijanimiä Ande Rand, Lynn Paul ja Jean Miles (http://en.wikipedia.org/wiki/Buck_Ram).
Yritin myös löytää Paul Ankan tästä laulusta tekemää versiota (myös internetin kautta aika laajasti), mutta en löytänyt. Hän on toki voinut sitä konserteissaan esittää, mutta näyttäisi siltä, ettei hän ole sitä koskaan levyttänyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Yle on esittänyt useita Paul Temple -kuunnelmia 50-luvulta alkaen:
"Paul Temple ja Madisonin mysteerio" on esitetty kahdeksanosaisena kuunnelmana loka-marraskuussa vuonna 1953. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole äänitaltioita jäljellä.
"Paul Temple ja tapaus Conrad" kuultiin kahdeksanosaisena kuunnelmasarjana 1961. Kukin jakso oli 37-40 minuutin mittainen.
"Paul Temple ja Alexin juttu" kuultiin samoin kahdeksanosaisena sarjana 1968, 33-39 minuutin pituisina jaksoina.
Englanninkielisenä esitetty "Paul Temple and the Lawrence Affair" lähetettiin kouluradion ohjelmistossa kahdeksanosaisena sarjana vuonna 1971, noin puolentunnin mittaisina jaksoina.
"Paul Temple ja Milbournen tapaus" lähetettiin kuusiosaisena kuunnelmana...
Animorphs-nimistä sarjaa on suomennettu jo 10 osaa, sarjan tekijä on Katherine Applegate ja se kertoo joukosta nuoria, jotka pyrkivät pelastamaan maapallon pahojen avaruusolentojen vallasta. Nuorilla on erityinen kyky morfata eli ottaa itselleen jonkin eläimen hahmo.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Kirjankierrätyshyllyjä tai "bookcrossing-hyllyjä" löytyy ainakin pääkirjastosta, Palokan ja Vaajakosken aluekirjastoista sekä Kortepohjan, Halssilan ja Korpilahden lähikirjastoista.
"Siina on joko vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimestä Sina tai lyhentymä siina-päätteisistä nimistä, kuten Aleksiinasta, Fransiinasta ja Rosiinasta. Sen lähtökohtana on pidetty myös venäläistä nimeä Zinaida ja tästä saatua lyhentymää Zina. Viimeksi mainittu lähtökohta on Suomen ortodoksisessa kalenterissa, jossa Siina on Sinaidan rinnalla 11.10. Siinaa on käytetty myös ainakin Fransiskan ja Fransiinan lempinimenä." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007)
Zina on ollut myös Zenobioksen kutsumamuoto, mikä selittää sen, että Karjalan ortodokseilla Siina ja Sina ovat olleet myös miehennimiä. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004)
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Hei!
Mätökelistä puhutaan usein uuden lumen yhteydessä. Mätökelillä lumi on pehmeää ja upottavaa, usein märkää ja sohjoista. Mätö sanana tarkoittaa vettynyttä, pahasti lahonnutta tai täysin pilaantunutta. Sanana mätö on käytössä mm. Rovaniemen alueen murresanastossa. Mätökelille on omanlaisensa sukset, jotka eroavat yleissuksista ja pakkassuksista siten, että mätökelin suksissa suksen painealue on lyhempi kuin pakkassuksissa. Erilaisista suksista saa lisätietoa urheilukaupoista (myös verkkokaupoista).
Sanastoapuna käytettiin teoksia:
Elähän hötkyile. Suomea suupielestä toiseen. WSOY sanakirjat, Helsinki 2005
Oiva Arvola: Yhtäkoska, WSOY, Helsinki 1999.
Anne Holappa,
kirjastonhoitaja, Nurmijärven pääkirjasto
Runon nimeltä "Taipaleenjoki" on kirjoittanut Jevgeni Dolmatovski. Sen on suomentanut V. Kiparsky, ja se sisältyy Kiparskyn toimittamaan antologiaan "Venäjän runotar".
Sähkökirjan lainaamiseen Vaski-kirjastoista tarvitaan kirjastokortti sekä nelinumeroinen PIN-koodi. Lukemista varten tietokoneeseen täytyy asentaa Adobe Digital Editions (ADE) -lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Jos haluat siirtää kirjan lukulaitteelle, tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka saa samalta internet-sivulta kuin ADE-ohjelman. Jos haluat lukea kirjoja älypuhelimella, saatat tarvita ADE-ohjelman lisäksi merkkikohtaisesti muitakin ohjelmia.
Kun haluat lainata kirjan, mene Vaski-verkkopalveluun http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=….
Sähkökirjat löydät Vaskin hakusivun aineistolajiriviltä kohdasta "valitse". Valitse "sähköinen...
Nummisen esittämänä tätä laulua ei löytynyt tietokannoista eikä hakuteoksista, vaikka mekin muistelemme kuulleemme sen hänen esittämänään. Olisiko kyseessä "Jag har tappat mitt minne"-niminen juomalaulu? Kyseisen laulun sanat löytyvät ainakin Stora snapsviseboken-laulukirjasta. Sanat tässä:
JAG HAR TAPPAT MITT MINNE (memory):
Minne-
Jag har tappat mitt minne
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Minne-
Är jag ute eller inne?
Jag har luckor i minne,
några små alko-hål.
Så besinne-
Vi dricker av det brännvin vi får.
Trots att minnet
och Helan går.
