Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Tarkoitatko ohjelmoinnin opiskelua? Meillä kirjastossa ei valitettavasti ole koodauksen asiantuntijoita, ainoastaan kirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy linkkejä verkkokusseille, joista voisi olla sinulle apua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…;
Autojen ajotietokoneiden hakkeroinnista on kirjoitettu jo noin 10 vuoden ajan. Hakkerit Charlie Miller ja Chris Valasek kokeilivat Jeep Cherokeen ottamista haltuun jo vuonna 2015 ja kyseisestä kokeilusta löytyy myös video YouTubesta. He onnistuivat muun muassa säätämään ilmastointia, jarruja ja sammuttamaan moottorin. Moottorin käynnistyksen mahdollisuudesta hakkeroimalla en kuitenkaan löytänyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoja
Hakkerit ottivat auton haltuunsa moottoritiellä - katso mitä tapahtui! (iltalehti.fi)
Ajotietokoneissa piilee vaaransa – FBI ohjeistaa: Näin suojaat autosi hakkereilta - MTVuutiset.fi
Autojen tietokoneiden hakkerointi on iso riski | Tuulilasi (apu.fi)
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Euroopassa viljellään riisiä lähinnä Italian pohjoisimmissa osissa sekä Espanjan ja Ranskan eteläosissa, ks. kartta: https://www.researchgate.net/figure/Harvested-rice-production-2001-2010…
Suomen Kuvalehti uutisoi taannoin kokeiluluontoisen riisinviljelyn onnistumisesta Saksassa https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/euroopan-pohjoisin-riisiviljelma-tu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
Nature.com-verkkosivuston kartta riisinviljelyalueista: https://www.nature.com/articles/sdata201774/figures/1
Merenkulkulaitoksen kirjastosta voi etsiä kauppalaivojen henkilöluetteloista merimiehiä kauppalaivan nimen, numeron sekä ajankohdan perusteella.
Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä, puh. 020 448 4356. Kirjasto on auki 9.00-15.15. Vierailuista on hyvä sopia etukäteen.
Merenkulkulaitos http://www.fma.fi/
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila
Aivan tuollaista tutkimusta ei suomessa ole tehty. Löysin Maari parkkisen tutkimuksen Ikääntyminen, yksinäisyys ja toimintakyky : Yli 75-vuotiaiden suomalaisten yksinäisyyttä määrittävät tekijät ja toimintakyky yhteydessä yksinäisyyteen.
Sen mukaan: "Toimintakyvyn ja yksinäisyyden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yksinäisyyden kokemus oli sitä intensiivisempi, mitä heikommassa kunnossa vastaaja oli. Koettu avunsaannin riittävyyden vakioiminen pienensi heikkokuntoisten yksinäisyyden riskiä. Kaikki selittävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yksinäisyyteen läheisten tapaamistiheyttä lukuun ottamatta. Tarkasteltavien tekijöiden vakioinnin jälkeen yksinäisyyttä selittivät enää tilastollisesti...
Kyse saattaa olla vain erilaisista käytännöistä, jotka muotoutuneet aikojen kuluessa. Yhdysvalloissa on tosiaan sama käytäntö kuin Iso-Britanniassa ja Ranskassa, Skandinaviassa tunnutaan noudattavan samaa käytäntöä kuin esimerkiksi Saksassa.
Ulkomaiset osoitteet kannattaa kirjoittaa kohdemaan omien käytäntöjen mukaisesti, jos ne vain ovat tiedossa. Postiosoitteiden merkintätavoista eri maissa löytyy tietoa Universal Postal Unionin sivustolta. Kohdasta postiosoitejärjestelmät jäsenmaissa "Postal addressing systems in member countries and/or territories" löytyy tietoa, miten osoite kirjoitetaan missäkin maassa yksinkertaisesti hakemalla valikosta maan nimi ja lataamalla sen jälkeen kyseisen maan malli.
Kielitoimiston ohjepankki...
Molemmat merkit olivat olemassa jo babylonialaisessa astrologiassa. Härän merkki oli liitetty samaan tähtikuvioon jo aikaisemmin, ainakin jo kalkoliittisellä kaudella. Nykyinen Oinaan tähdistö sen sijaan yhdistettiin Babyloniassa alun perin apumieheen, palkattuun maataloustyöntekijään. Myöhemmin sitä alettiin kuitenkin yhdistää Tammuz-jumalaan, joka alun perin kuvattiin paimenena. Ilmeisesti tämän paimen-yhteyden kautta oinas nousi vähitellen apumiehen rinnalle ja lopulta korvasi tämän tähdistön merkityksenä. Tarkkaa syytä tai ajankohtaa ei ole voitu määrittää. Kuitenkin molemmat tulkinnat olivat olemassa noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kokonaan oinas otti paikkansa viimeistään egyptiläisessä ja kreikkalaisessa...
Helmet-kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Voit siis saada Helmet-kortin.
Käy jossain Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi.
Varaamo.hel.fi-palvelusta löytyvät kirjastot, joista asiakas voi varata ompelukoneen käytettäväkseen. Kävin nämä läpi ja useimmissa kirjastoissa kyse näyttäisi olevan peruskoneista, joista erikseen on mainittu, että niillä ei voi ommella parkkinahkaa tai paksuja kankaita. Kaikissa tätä ei kuitenkaan ole sanottu, joten kannattaa ottaa kyseisiin kirjastoihin yhteyttä tarkempia tietoja varten. Esimerkiksi Herttoniemen kirjaston ompelukoneen Brother RL425 käyttöohjeessa on neuvo paksujen kankaiden ompeluun ja varoitus yli 6 mm ylittävistä kankaista.Lähde:Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Löysin lorusta version, joka poikkeaa ainoastaan maanantain osalta:Maanantaina makailin, makailin, makailin.Tiistaina jo harkitsin, harkitsin, harkitsin.Keskiviikko viikon taittoi,torstai toiset töihin laittoi.Perjantaina palkan sain,lauantai toi sunnuntain.Lähde: https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/viikonpaivat/ (luettu 26.3.26)
Kollega ehdotti kirjastolaisten sähköpostilistalla Kai Petersenin kirjaa Muinaiseläimiä värikuvina. Kirjan kansikuva löytyy esimerkiksi sivulta https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/1360116 . Kansi ei tosin ole sinipohjainen.
Tässä vielä yksi vinkki: Taylor, Ron: Hirmuliskot : kuvatietokirja / teksti Ron Taylor ; suomennos Satu Leveelahti ; [kuva-aineisto Zophia Kielan-Jaworowska ... ja muita]. Kustannus Carlsen 1989. 45 sivua : kuvitettu ; 33 cm.
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Tässä on ilmeisesti kyse fyysikko Aleksandr Popovista. Hän oli venäläinen fyysikko.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Popov_(fyysikko)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/02/maailman-ensimmainen-kaytannon…
