Tässä muutamia ehdotuksia. Tarkempia suosituksia varten suosittelen Helmet-kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelua: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Tietokirjoja ja esseitä vähemmistöstressistä, syrjinnästä ja huijarisyndroomasta:
Janne Ahjopalo & al.: Rakastan ihmistä – Keskusteluja biseksuaalisuudesta (2020)
Petteri Eerola & al.: Perhe ja tunteet (2018)
Elina Ekholm ja Antti Teittinen: Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus – Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä (2014)
Anna Elomäki & al.: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia – talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin (2020)
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (2017)
Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu (2019)...
Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello
Löytämieni lähteiden mukaan vakituiseen työhön voidaan ottaa perusopetuksen oppimäärän suorittanut 15 vuotta täyttänyt henkilö.Alle 18-vuotiaiden työtehtävien tulee olla sellaisia, etteivät ne vahingoita nuoren kehitystä taikka olla liian vastuullisia työntekijän ikään nähden.Lähteet:https://tem.fi/nuoret-tyontekijathttps://tyosuojelu.fi/tyosuhde/nuori-tyontekija https://www.minilex.fi/a/alaik%C3%A4isen-ty%C3%B6sopimus
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää...
Ehkä Heikki Pusan Urheilijan mieliharjoittelu voisi olla hyvä. Siinä opetetaan rentoutusta ja henkisen kantin kehittämistä ja mukana on myös käytännön harjoituksia. Kaunokirjallisuutta on paljon, Kirjasammosta löytyy haulla urheilu ja nuortenkirjallisuus listaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/urheilu%20nuortenkirjallisuus Mielenkiintoinen voisi olla esim. Wickström, Mika Kalkkiviivoilla: Kalkkiviivoilla on tarkka ja kiinnostava kuvaus juoksijan arjesta: harjoittelusta, juoksemisesta, motivaation etsinnästä, kilpailemisesta, voitoista ja häviöistä.
Tuntomerkkeihin sopivia vaihtoehtoja lastenohjelmaksi voisivat olla esimerkiksi:
Vaarin riihellä, jakso 5: Lumilinna
Lumiukko: Pekka ja lumilinna
Unna Junná, jakso 3.
Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Sadussa Aladdin ja taikalamppu, joka kuuluu Tuhannen ja yhden yön satuihin, Aladdin laskeutuu portaita pitkin maan alle. Hän löytää taikalampun, huoneita täynnä aarteita sekä maanalaisen puutarhan, jonka puiden hedelmät ovat kallisarvoisia jalokiviä.
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä...
Hello,And thank you for your question! Kuopio City Library provides weekly story times for early education (daycare and preschool) at the main library and monthly story times at some of the branch libraries. The story times are themed and include involving the children in the story-telling in different ways. Once a month the story times at the main library are conducted with support signs and we have received a lot of positive feedback for that. We have also put together ready-to-use story time packages for early education to use in their own premises. The packages include the books and props necessary for conducting the story time as well as instructions for the activities that go along with the stories. The activities are designed...
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
Ehdottomasti kannattaa ensiksi kysyä ja tarkentaa asia opettajaltasi/ohjaajaltasi.
Filologia tutkii kieltä, sen rakennetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Perinteisesti filologialla käsitetään lähinnä vanhojen tekstien tutkimusta (historiallinen kielentutkimus), mutta useimmat nykyfilologit tutkivat myös moderneja tekstejä liikkuen näin samoilla alueilla kirjallisuustieteen ja kielitieteen kanssa.
Tiedustelin asiaa Seta ry:ltä ja heiltä vastattiin ettei asiaa ole kattavasti tutkittu, koska seksuaalisen suuntautumisen itsemääräämisoikeuden perusteella ei voida tietää kaikkia suuntautumisia, ja sekin voi muuttua elämän aikana.
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Vanhat alkoholijuomat hävitetään lajittelemalla ne alkoholipitoisuuden ja määrän mukaan joko viemäriin tai vaarallisen jätteen keräykseen:Miedot alkoholijuomat (viinit, oluet, siiderit) voi kaataa pieninä määrinä viemäriin. Huuhtele viemäri huolellisesti kylmällä vedellä.Väkevät alkoholijuomat luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Vie ne jäteasemalle, jätekeskukseen tai vaarallisten jätteiden keräysautoon.Jos et halua kaataa niitä kotona viemäriin, voit toimia mietojen alkoholijuomien kanssa kuten väkevien alkoholijuomien kanssa.Lähde: HSY ja Salpakierto
Markkola on ollut alunperin talonnimi, joka on annettu isännän nimen (Markus, Markko) mukaan. Siitä se on siirtynyt sukunimeksi. Se esiintyy sekä talon- että sukunimenä Kaakkois-Hämeessä ja Kangasalan seudulla sekä Kannaksella. Ensimmäiset merkinnät ovat 1500-luvulta. Muualla Hämeessa ja Satakunnassa esiintyy samaa perua oleva Markkula-muoto.
Etunimi Markus (lat. Marcus) on johdettu roomalaisen sodanjumala Marsin nimestä ja sen merkitys on "Mars-jumalalle pyhitetty." Suomessa sitä on käytetty jo keskiajalla, ja nimi on tuolloin tullut tutuksi Raamatun kautta. Markus-nimestä on johdettu meillä nimet Markku ja Marko.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vilkuna, Kustaa: Etuniimet (Otava, 2001)
The undergroundin (Maanalainen) voi löytää Jyrki Vainosen kokoamasta ja suomentamasta Heaney-valikoimasta Ukkosvaloa (WSOY, 1997) tai Vainosen kääntämät kaksi Heaney-valikoimaa (Ojanpiennarten kuningas ja Ukkosvaloa) sekä joukon aiemmin suomentamattomia runoja sisältävästä kokoelmasta Soran ääniä (WSOY, 2007).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenterista löytyy tietoa kaikista vuotuisjuhlista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/. Pääsiäistä käsittelevässä osassa kerrotaan myös lankalauantaista, joka on trullien ja noitien päivä, sekä keinoista, joilla yritettiin torjua pahoja voimia. Pääsiäiskokko on tällainen keino. Kokkoja poltetaan edelleen Pohjanmaalla. https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/233
Kirjoista Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia sekä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto löytyy tietoa pääsiäisperinteistä.
Tiedustelin asiaa Gummerus Kustannuksesta, joka on julkaissut kirjailijan teosten aiemmat suomennokset. Sieltä minulle vastattiin näin: "Kyseisistä Sarah J. Maasin teoksista ei ole vielä julkaisusuunnitelmaa, joten ainakaan puolen vuoden sisällä ei ole tulossa suomennosta niistä. Kerromme kotisivuillamme tulevista kirjoista hyvissä ajoin, joten kysyjän kannattaa toisinaan vilkuilla sivujamme".