Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat...
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan valeskorpioni. Lajiksi epäilisin kirjavaleskorpionia. Kuvia valeskorpioneista löydät muun muassa iNaturalist-palvelusta https://inaturalist.laji.fi/observations?taxon_id=172373.
Lähteet:
Uddström, Annika: Suomen lukit ja valeskorpionit, 2016, ISBN 978-952-68504-0-5
https://laji.fi/taxon/MX.201753
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kirjavaleskorpioni_o…
https://suomenluonto.fi/uutiset/saksekas-otokka-olohuoneessa/
Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen...
En löytänyt suomenkielisiä lähteitä jalan muodon periytymisen genetiikasta, mutta alla olevassa John H. McDonaldin blogitekstissä on esitetty lyhyesti varpaiden pituuden genetiikkaa ja lopussa on myös lähteitä, joihin voit tutustua.Linkki: Myths of Human Genetics: Toe length: The myth https://udel.edu/~mcdonald/mythtoelength.html
Todennäköisesti kyseessä on Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin kuvakirja Rakas pikku possu (suom. 1982). Juoni täsmää, ja kirjassa on useampikin mainio kuva possusta kylpyammeessa.
Kaupparekisteriä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Perustiedot Kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä ovat maksuttomasti haettavissa PRH:n Virre-palvelussa: https://virre.prh.fi/Yrityshaulla voi hakea tietoja kaupparekisteriin merkityistä tai lakanneista yrityksistä Y-tunnuksella tai yrityksen nimellä ja muilla hakukriteereillä. Hakutuloksesta pääsee tutustumaan maksuttomiin tietoihin yrityksestä sekä lataamaan maksuttoman sähköisen rekisteriotteen tai ostamaan maksullisia tuotteita. Hakua voi rajata yrityksen tilalla, yritysmuodolla, kotipaikalla ja nimen tilalla. Hakua ei pysty kuitenkaan muotoilemaan niin, että saataisiin haettua tiettynä vuonna toiminnassa olleet tietyn toimialan yritykset tietyllä paikkakunnalla. PRH:n...
Estonian haaksirikosta löytyy seuraavia suomenkielisiä teoksia:Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö (1995) Saari, Matti: Estonia (1995) MV Estonian onnettomuuden kansainvälinen tutkintakomissio: Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta MV Estonia (2000)Tapio Kuisma: Tapaus Estonia (2008) Näissä kirjoissa on muistelmia ja pelastuneiden ja omaisensa menettäneiden kertomuksia:Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä (1994) Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa (1996) Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset: 20 vuotta onnettomuuden jälkeen (2015) Lisäksi hyväksi kehuttu kaunokirjallinen teos:Katja Kettu: Hitsaaja (2008)
1960-luvun TM:istä en löytänyt testejä Barracudasta, mutta rivin lopun linkistä pääsee hakutuloksiin, jotka käsittelevät Plymouth Barracudaa. Ovat pääasiassa vain mainoksia tai hyvin lyhyitä esittelyjä;
https://tekniikanmaailma.fi/haku/?filter=&sort=post_date%20asc&endYear=…
Historic Ratakilpailuihin tarkoitettu Barracuda löytyy artikkelista: https://tekniikanmaailma.fi/plymouth-barracuda-formula-s-group-ii-vanha…
Vuoden 1971 Plymouth Hemi Cuda Convertiblelista on esittely vuoden 4.6.2021 ilmestyneessä numerossa:
https://tekniikanmaailma.fi/viikon-kaytetty-vuoden-1971-plymouth-hemi-c…
Ikävä kyllä TM-arkisto on vain tilaajille, mutta artikkeli avautuu "sumeassa" muodossa, josta voi jo päätellä...
Kappale on sisältyy LP-levyyn Rakkaudella, Rondo ROLP 22, raita A6. Levyllä soittaa Veikko Samulin johtama orkesteri. Aineistotietokannoista ei käy ilmi levyllä soittaneiden muusikoiden nimiä, tietoa ei ilmeisesti ole myöskään alkuperäisessä LP-julkaisussa. Gramex kerää tiedot levytysten soitto- ja lauluosuuksista äänitetuottajilta. Tiedustelin asiaa Gramexista, mutta nämä tiedot eivät ole julkisia, koska kaikki laulajat ja muusikot eivät halua osuuksiaan julki.LP-levyn tiedot tietokannoissaDiscogs https://www.discogs.com/release/7190922-Juhani-Markola-RakkaudellaFinna https://finna.fi/Record/fikka.4619017?sid=4739620252
Maanilviäisten pääravintona on kasviaines, joka voi olla elävää tai kuollutta. Kookkaat kotilot ja etanat kuten peltoetana, valepeltoetana, espanjansiruetana ja lehtokotilo syövät pääsääntöisesti elävää kasvisolukkua ja saattavat runsaslukuisina esiintyessään vioittaa viljelykasveja. Pienikokoisemmat lajit ovat ensisijaisesti karikkeen sisältämän kuolleen kasviaineksen syöjiä.
Kotilot ja etanat eivät ole tiukkoja ravintospesialisteja. Ravintokohteeksi kelpaa useampi kasvilaji ja tarvittaessa ne voivat vaihtaa ruokavaliota. Kun kotilot ja etanat ovat sateen jälkeen lähteneet liikkeelle ja niitä on murskautunut tielle kulkuneuvojen ja jalankulkijoiden tallaamina, voi nähdä tilanteen, jossa esimerkiksi lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita...
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
Tietyn vuoden markat voidaan muuntaa tietyn vuoden euroiksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella, joka kattaa vuodet vain 2023 asti. Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1999 rahamäärää 1 500 mk vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 398,96 €.Lähde: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi)
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki...
Logon perusteella astiat ovat Turun Posliinitehtaan tuotantoa. Tutkimastani astia- ja posliiniaiheisesta kirjallisuudesta ei valitettavasti löytynyt riittävästi vihjeitä kuvien astioiden valmistusajankohdan määrittämiseksi.Tehdas aloitti Teknillisenä Porsliinitehtaana vuonna 1918. Se ajautui konkurssiin vuonna 1923. Arabia osti tehtaan ja siitä muodostettiin erillinen yhtiö, Turun Posliinitehdas. Vuonna 1965 tehtaan nimi muuttui Turun Posliiniksi. 1987 siitä tuli omistajanvaihdoksen myötä Ensto Ceramics ja vuosituhannen vaihteessa omistajan taas vaihduttua Turku Ceramics.Turun posliinitehdas - Arkki Turku Ceramicsin juuret ovat syvällä vanhan porsliinitehtaan historiassa | Turun Sanomat