Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Filosofian maisteri Mikko Mäkelä (s.1910) valittiin Tampereen kirjaston johtajaksi vuonna 1942. Hänen ansioistaan kirjastosta tuli kaupungin kulttuurityön keskus. Tunnetuksi tulivat vuonna 1946 aloitetut kirjauutuuksien maanantaiesittelyt kirjastossa. Näiden maanantaiesittelyiden ympärille muodostui tamperelaisista kirjailijoista koostunut ns. Mäkelän piiri.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
Lisätietoja saat Yrjö Varpion teoksessa Mäkelän piiri : tutkimus tamperelaisesta kirjailijapiiristä [1946-1954] ja sen tuotannosta. WSOY 1975
Suomen kirjastoseuran tutkimus- ja palkintorahastosta jaetaan vuosittain Mikko Mäkelä –palkinto, jonka voi saada tunnustuksena kirjastoalalla tehdystä pitkäaikaisesta tai ansiokkaasta...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven...
Kyseessä on varmaan Toini vuoriston kirjoittama Pyppelis-Pyppelis 507:s: Satu kiiltomatokokardista vuodelta 1958.
Löytyy myös Piki-verkkokirjastosta:
https://piki.finna.fi/Record/piki.7259
Fridtjof Nansen muistetaan erityisesti kahdesta retkestään. Ensimmäinen oli vuonna 1888 tehty onnistunut hiihtomatka halki Grönlannin. Vuonna 1893 Nansen lähti Fram-laivalla tavoittelemaan pohjoisnapaa. Tällä matkalla oli retkikunnan mukana myös Hjalmar Johansen. Laiva jumittui ennen pitkää jäihin ja Nansen lähti Johansenin kanssa koiravaljakoilla kohti pohjoisnapaa. He joutuivat kuitenkin palaamaan takaisin ja tavoite jäi saavuttamatta. Erinäisten seikkailujen jälkeen selviäminen ihmisten ilmoille onnistui.
Tästä Nansenin ja Johansenin pohjoisnapa-retkestä on oikeastaan suomeksi saatavilla vain Nansenin itsensä kirjoittama ja Teuvo Pakkalan suomentama kaksiosainen: Pohjan pimeillä perillä : norjalainen napaseuturetki 1893-1896...
Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ensimmäinen 600-sarjan Mercedes-Benz rekisteröitiin Suomessa vasta vuonna 1975. Auto oli alunperin ostettu Saksasta.Tekniikan Maailma koeajoi auton vuonna 1969. Hinta-arvio Suomessa oli tuolloin n. 215 500 markkaa.
Enemmän aiheesta voi lukea kirjasta Mercedes-Benz Suomen teillä 1900-2019.
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Kemistiä ei valitettavasti ole nyt käytettävissä, mutta käytettävissämme olevista lähteistä emme ole löytäneet kuvailemallesi menetelmälle minkäänlaista vahvistusta.
Luulisi näin helpon alkoholinvalmistustavan olevan laajasti käytössä ja netinkin olevan pullollaan ohjeita. Mainintoja ei kuitenkaan löytynyt. Netissä on kyllä ohjeita, joissa käytetään pakastettua appelsiinimehua, mutta itse valmistus tapahtuu kuitenkin lisätyn veden ja sokerin kanssa käymisastiassa lämpimässä tilassa.
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
Kotimainen elokuva Jengi on lainattavissa seuraavista kirjastoista: Lahden kaupunginkirjasto; Juvan kirjasto, Tampereen kaupungin kirjasto ja Raision pääkirjasto. Niistä sen voi lainata paikallisen kirjaston kautta kaukolainana.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä:
Helsingissä KAVIssa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa:
ks: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lähde:
Finna.fi
https://finna.fi/Record/lastu.407932
https://www.rtva.kavi.fi/
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Rokotteita on erilaisia. Monet niistä sisältävät taudinaiheuttajia joko tapettuina tai elävinä, mutta heikennettyinä. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa nämä rokotteissa olevat antigeenit ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Tietoa tämäntyyppisistä rokotteista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/…-.
Osa uusista covid-19-rokotteista perustuu uuteen lähetti-RNA-teknologiaan. Silloin rokote ei sisällä lainkaan virusta tai sen osia, vaan sen piikkiproteiinin valmistusohjeen. Kun tämä tieto viedään lihassolun sisään, solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja sen jälkeen puolustussolut aktivoituvat. Näin syntyy immuunivaste koronavirusta kohtaan....
