Samu on Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Samuelin kutsumamuoto ja se on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1984, 20.8. Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin saman nimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Gabriel on hepreaa ja tarkoittaa 'Jumalan taistelijaa' tai 'Jumala on voimakas'. Raamatussa Gabriel on sen arkkienkelin nimi, jonka tuli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä näiden äideille.
Rafael on heprealainen nimi, joka tarkoitaa 'Jumala parantaa'. Rafael on Raamatun yksi seitsemästä pääenkelistä ja kuuluu niiden...
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Sveriges Efternamn vuodelta 1937 luettelee kaikki sukunimet, joita Ruotsissa on käytetty vuoteen 1920 mennessä. Nimet, joiden eteen on merkitty *, on lisätty vuoden 1937 painoksessa rekisteriin. Kaurénin kohdalla tähtimerkkiä ei kuitenkaan ole, joten vaikuttaa siltä, että nimi on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 1920 asti.
Kaurénin alkuperästä ei löytynyt muuta tietoa kuin että se on todennäköisesti muotoiltu latinalaisesta -(i)us päätteisestä sukunimestä. 1700-luvulla Ruotsissa alettiin korvaamaan -(i)us päätteitä, ja yksi korvaavista päätteistä on nimenomaan -én. Muita päätteitä ovat esimerkiksi -an, -ell ja -lin.
Ruotsin sukunimet vuodelta 1937 (ruotsiksi): https://data.kb.se/...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään.
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/verisukulainen
Tätä kirjaa on odotettu. Meillä kirjaston hankinnassa näkyy, että kirjaa on luvattu 15.4.2016, 15.3.2018, 15.3.2019. Soitin tänään (28.11.2023)
kustantamo Teokseen ja keskustelin tämän kirjan kohtalosta. Käännöstyö ei ole niitä helpoimpia. Kustannusvirkailija lupasi varovasti kirjan ilmestyvän ehkä tänä vuonna. Mutta kaikki on epävarmaa.
Kalvon irrottaminen hedelmälihasta aloitetaan kuumentamalla mandariiniviipaleet vedessä, minkä jälkeen ne kastetaan mietoon lipeäliuokseen. Ennen purkittamista ne vielä huuhdellaan vedellä useaan kertaan.
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mandarin_orange
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on...
Teija on joko lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija (Dorotea on kreik. Jumalan lahja) tai lähtökohtana on murresana teija (karjakko, navettapalvelija; ruotsiksi vastaava on deja). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vaikuttaa siltä, että täsmälleen juuri tähän tarkoitukseen sopiva julkaisu on vielä tekemättä. Lähin löytämäni on internetissä: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Haka.htm
Tässä vielä eräs esiopetussuunnitelma:
http://www.hdl.fi/maahanmuuttajat/esiopetussuunnitelma.htm
Käytin etsiessäni hakusanoja maahanmuuttaja, pakolaiset, päivähoito, kaksikielisyys ja äidinkieli. Muutama kirja löytyi, tosin osassa asiaa käsitellään peruskoulun ala-asteen näkökulmasta:
Oppia kieli kaikki : maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla / Tuija Lehtinen. Turku : Turun yliopisto, 2002
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.] Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunki, 2002...
Bamböle (suomeksi Pampyöli) on kylä Haminan kaupungin Vehkalahden alueella. Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa.
Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin Muinaisjäännerekisterin http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/r… mukaan Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja, mutta kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen...
Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.”
Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen.
Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136
Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja
Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat...
Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen.
Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat:
Adele
Braxton, Toni
Del Rey, Lana
Dietrich, Marlene
Eilish, Billie
Gardot,...
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Kysymyksesi on niin yleinen, että siihen on hankala vastata, paitsi jos toteaa, ettei tällaista kirjaa tai nettilähdettä ole olemassakaan. Et täsmennä, täytyykö tekstin olla suomeksi vain kelpaako esimerkiksi englannin kieli. Et myöskään rajaa aihetta esimerkiksi suomalaiseen populaarimusiikkiin. Myös sana "populaarimusiikki" on niin monitulkintainen, että on vaikea tietää, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Joskus sillä tarkoitetaan vain ns. pop-rock -tyylistä musiikkia, mutta esimerkiksi kirjastoissa se tarkoittaa hyvin laajasti ottaen kaikkea viihteestä, popista, jazzista, bluesista ja reggaesta gospeliin,
Yleisesti ottaen voi sanoa, että "populaarimusiikki" kokonaisuudessaan ja rajaamatta on niin laaja aihepiiri, ettei mikään teos...
Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI
Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa.
Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla:
A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1
Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-...
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...
Kyllä kirjastonhoitajan työ on aika kivaa! Saa olla tekemisissä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa aina lapsista vanhuksiin. Pysymme myös ajan tasalla kaikista uusista kirjoista mitä julkaistaan, työnkuvaan kuuluu nimittäin kirjojen valinta kirjastoon – musiikkiosastoilla tietysti levyjen valinta.
Kirjastonhoitajan työ on aika monipuolista, toimipisteestä riippuen työhön kuuluu edellä mainitun kirjojen valinnan lisäksi kirjanäyttelyiden järjestämistä, tietopalvelua asiakkaille, verkkotietopalvelukysymyksiin vastaamista (kuten tämä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu), lukupiirien vetämistä, satutuntien pitämistä, kirjavinkkausta, kokoelman hoitoa, tietokoneen käytön opastusta vanhuksille, erilaisten kirjastossa pidettävien...
Apu-lehdessä on ollut 18.3.2008 artikkeli Sirkka ja Karoly Garamista. Kirjoituksen mukaan muusikkona elämäntyönsä tehneen Karoly Garamin sellonsoitto on jäänyt vähemmälle. Sen sijaan hän harrastaa nyt työpajassaan nahkatöitä http://www.apu.fi/ihmiset/article149502.html.
Garamin töitä löytyi seuraavalla sivulla http://www.paperihuone.net/Karoly.htm
