Näkkileivän tapaista kovaa ja kuivaa leipää on leivottu Ruotsissa jo 500-luvulta lähtien. Leivän teollinen tuotanto alkoi Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä valmisti nykyisen Wasabrödin edeltäjä, mutta tuolloin leipää oli valmistettu kodeissa jo vuosituhannen verran. On siis mahdotonta nimetä yhtä henkilöä, joka olisi keksinyt näkkileivän.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kkileip%C3%A4https://web.archive.org/web/20160503231014/https://www.dn.se/mat-dryck/…
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Mika Waltarin Pienoisromaanit-niminen kirja, jossa on keltaiset kannet. Kirja on ilmestynyt v. 1995 WSOY:n kustantamana. Kyseessä on v. 1966 ilmestyneen teoksen toinen painos. Sen ISBN on 951-0-03805-9.
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Kaksoiskansalaisuutta käsittelee Suomessa asevelvollisuuslain 7. luku. Toisessa valtiossa asevelvollisuuden suorittanut vapautetaan hakemuksesta varusmiespalveluksen suorittamisesta rauhan aikana.
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
"Feliks onnellinen" on käännetty englanniksi nimellä "The tongue of fire". Kirja ilmestyi Lontoossa Putnamin kustantamana v. 1959. Kääntäjä oli nimeltään Alan Blair.
Kirjaa on Pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla enää Pasilan kirjaston varastossa eli Helsingin keskusvarastossa. Se näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä.
Jos korttiisi on liitetty tunnusluku = pin-koodi, voit tehdä varauksen suoraan osoitteessa http://www.helmet.fi
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Hei,
Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132).
Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista.
Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa.
Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi...
Kyseessä saattaisivat olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö."Korkeilla kukkuloilla Italian Rivieralla Liguriassa on ränsistynyt, oliivipuiden ympäröimä talo joka on – täysin vastustamaton. Annie ja hänen sisarensa Lucy ostavat sen puoliksi sattumalta pilkkahintaan: alkaa pitkä ja monivaiheinen sopeutuminen Diano San Pietron, paikallisen pikkykylän, tavoille. Ruuhkainen Lontoo jää taakse ja italialainen maalaiselämä haasteineen odottaa. -- Annie Hawes kertoo lämpimästi ja ironisesti elämästään, talostaan ja ihmissuhderyteiköstä Ligurian oliivilehdoissa. Lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen hän asuu siellä edelleen."Extra virgin | Kirjasampo Kypsä poimittavaksi |...
Matot rullautuvat tai niiden reunat käpristyvät usein siksi, että maton reunaan osuu tai sitä jatkuvasti hankaa jokin. Maton materiaali vaikuttaa myös rullautuvuuteen. Jos nämä syyt puuttuvat, on vaikea keksiä syytä ilmiön yhtäkkiseen ilmaantumiseen.
Mattoja voi yrittää suoristaa kääntämällä ne pidemmäksi aikaa toisinpäin, teippaamalla mattoteipillä lattiaan, kostuttamalla (jos materiaali sallii) ennen painon päälle asettamista, silttämällä (jos materiaali sallii) höyrysilitysraudalla tai ompelemalla alapuolelle kovikkeen. Nämä vinkit löytyvät mattotalo Helman ja Kysy mammalta -blogista:
https://blog.helma.fi/2014/06/03/apua-matonreuna-kapristyy/
http://kysymammalta.blogspot.fi/2010/02/matto-puhdistus-hoito-ja-pesu.h…
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, missä onnistuu mm. VHS-kasettien digitoiminen. Digitointitilan voi varata enintään neljäksi tunniksi päivässä.
Jos tarvitset opastusta digitointitilan laitteiden peruskäyttöön, varaa opastusaika sähköpostitse (osoite: kirjasto.musiikki[at]jyvaskyla.fi), jolloin henkilökunta tekee sinulle varauksen digitointitilaan. Opastamme sopimuksen mukaan ma-pe klo 9-16 välisinä aikoina. Muussa tapauksessa digitointitilan käyttö on täysin omatoimista.
Lisätietoa digitointitilasta ja varauskalenterin löydät verkkokirjastostamme: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…
Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).
Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin:
Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012)
Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA...
