Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Yleensäkin Shelleyn tuotantoa on suomennettu suhteellisen vähän. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Noin 60-70 % ihmiselimistöstä on vettä eri kudoksiin sitoutuneena. Elimistön sisäinen ympäristö on monin tavoin vakioitu. Esimerkiksi solut edellyttävät tasalämpöisyyttä. Terveellä ihmisellä sisäelinten lämpo vaihtelee 36.5:n ja 37.5 asteen välillä. Lähde: Hiltunen ym. (toim.): Galenos : Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2007.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Minkä tahansa laulun löytäminen pelkästään "avainsanojen" eli tässä tapauksessa oletettavasti laulutekstistä muistinvaraisesti poimittujen säkeitten perusteella on vaikeaa. Kirjastojen tietokannoissa toimitaan ensisijaisesti laulun nimen perusteella ja vain joissakin tapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi kertosäkeen alulla.
Parhaassa tapauksessa joku on ladannut laulun kaikki sanat verkkoon, jolloin ne sopivalla tavalla etsittynä voivat löytyä. Yritin googlaamalla tavoitella mahdollisesti kyseessä olevaa laulua, mutta mitään sellaista, johon kaikki esitetyt avainsanat olisivat sattuneet, ei valitettavasti löytynyt. Viikunapuu-nimisen yhtyeen esitys otsikolla Vain sinun luonas kallis armahtaja löytyi YouTubesta (https://www.youtube....
Voit käyttää hakusanoja ääninäytteleminen, jälkiäänitys tai yhdistelmää näytteleminen ja äänenkäyttö.
Keski-kirjastojen kokoelmissa toiveisiisi sopivia kirjoja on ikävä kyllä kovin vähän. Kannattaa tehdä haku suoraan Frank-monihakuun osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Laajimman tuloksen saat, kun valitset sivun oikeasta yläreunasta vaihtoehdon "Kaikki kirjastot".
Myös yhteistietokanta Melinda (http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&CON_LNG=fin&local_…) on hyvä tiedonlähde tähän tiedontarpeeseen.
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
"Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
Kirjastokorttia ei voi uusia netin kautta, mutta uusiminen onnistuu soittamalla tai käymällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Kirjastokortin uusimisen yhteydessä tarkistamme, että yhteystiedot ovat ajan tasalla.
Bar none drinks määrittelee brittiläisen ginger alen alkoholittomaksi, hiilihapotetuksi virvoitusjuomaksi, joka on makeutettu inkiväärillä tai inkivääriessensillä ja värjätty karamellivärillä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee suomen sanan limonadi: "(hedelmä)esanssipohjainen, keinotekoista aromia ja tav. hiilihappoa sisältävä virvoitusjuoma". Nähdäkseni ginger ale voidaan laskea limonadiksi.
http://www.barnonedrinks.com/tips/dictionary/g/ginger-ale-488.html
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/limonadi
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoamassa Elonet-tietokannassa Je'vida elokuvan tiedoissa on myös elokuvan musiikkitiedot. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1631740?sid=53150409…Elokuvan lopussa soi Heidi Juliana Gauriloffin säveltämä, sanoittama ja esittämä Njuuč leu'dd / Joutsenen leu'dd.Elokuva on katsottavissa Yle Areenassa.https://areena.yle.fi/1-50891997
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Romaaneja sydämensiirroista löytyi muutama:
Pirkko Jurvelin: Sydän, sydän! (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Laura Summers: Sydämenlyönnin päässä (2012) https://www.finna.fi/Record/keski.2689721?sid=4686063704
Sandra Brown: Naamioleikki (1995) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12653
Henry Denker: Lahjomaton sydän (1991) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12364?language=fi
Lisäksi englanniksi löytyy nämä kolme alla olevaa:
Clare Mackintosh: The Donor (2020) https://www.finna.fi/Record/piki.4905230?sid=4685916791
Dani Atkins: A Sky Full of Stars (2021) https://www.finna.fi/Record/keski.3131313?sid=4685916791
Emma Heatherington: The legacy of Lucy...
Tähän me emme kirjastossa pysty vastaamaan. Säde löytyy Yliopiston almanakasta ja Yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähakemistostaan, Nimipäivähaku. Yliopiston Almanakkatoimistolla on nimipäiväluettelon tekijänoikeus, ja käsittääkseni toimiston jakamissa tiedoissa pitäisi myös Säde-nimen olla mukana, Nimipäivien tekijänoikeus. Asiasta voi kysyä Almanakkatoimistosta, almanakka@helsinki.fi. Näyttää siltä, että painetuista almanakoista jätetään pois muitakin nimiä. Samanlaista karsimista näyttää olevan sellaisissa päivissä, joissa on enemmän kuin kaksi tai kolme nimeä. En tiedä, onko tarkoitus säästää tilaa tai onko kyse almanakan taitosta. Selaamieni almanakkojen tiedoissa ei ole mitään selitystä sille, millä perusteilla osa nimistä...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy yksi ruotsinkielinen panssarikenraali Pattonia käsittelevä elämäkerta, Charles Whiting: "Patton" (1975). Lisäksi Raimo Raevuoren teoksessa "Monty & kumpp.: suursodan voittaneita sotapäälliköitä" (1946) on artikkeli Pattonista. Franklin J. Schaffner on myös ohjannut häntä käsittelevän elokuvan nimeltä "Panssarikenraali Patton" (1996).
Englanninkielisiä elämäkertoja on ilmestynyt runsaasti, esim. Herbe Essame: "Patton" (1998), Carlo D'Este: "Patton: A Genius of War" (1996) ja Martin Blumenson: "Patton: The Man Behind the Legend, 1885-1945" (1994), mutta näitä teoksia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Brian Aldissin Helliconia-trilogia (Helliconian kevät, Helliconian kesä ja Helliconian talvi) on ilmestynyt 1980-luvulla, mutta saattaisi olla lukemasi kirjasarja. Alla linkit sarjan kirjojen esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_340
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11062
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9061
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
