Talvieretkelle on Maija Konttisen runo, joka sisältyy teokseen Koulutieltä : runoja ja suorasanaista (1938). Kirjaa ei ole Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta se voidaan kaukolainata.
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
"Jos haluat luoda kuvan tulevaisuudesta, kuvittele vain saapasta, joka astuu ihmiskasvoille... aina, ikuisesti." (Talvitie)
"Jos haluat kuvan tulevaisuudesta, voit kuvitella saappaan, joka polkee ikuisesti ihmiskasvoja." (Mattila)
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Seura-lehteä vain viisi viimeisintä vuosikertaa. Turun yliopiston kirjastosta kyseisen lehden pitäisi löytyä ja siitä voi ottaa kopioita.
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Stingin Desert Rose -kappaleella hyödynnetään rai-musiikkia. Sting laulaa kappaleella yhdessä algerialaisen rai-musiikin laulajan Cheb Mamin kanssa. Rai on Algeriassa ja Itä-Marokossa 1900-luvun alkupuolella kehittynyttä kansanmusiikkia, joka on alunperin kehittynyt arabialaisesta perinnemusiikista. Mm. alla olevista linkeistä lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rai_(musiikki)
https://www.thoughtco.com/rai-music-basics-3553100
Suomeksi ja englanniksi musiikkia kutsutaan nimellä rai, arabiaksi راي
Arabialaisesta musiikista yleensä on alla lyhyt Wikipedia-katsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialainen_musiikki
Discogs-äänitetietokannan mukaan Jujun "Yks lisää" -kappaleen on tuottanut Jazzy-O eli Jani Ojala, joka on myös kappaleen säveltäjä.
Discogs-äänitetietokanta: https://www.discogs.com
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Onpa harmillista!
Välitän palautteesi WSOY:lle.
Soitin oikeaa ihmistä etsiessäni WSOY:n vaihteeseen ja he kertoivat palautteiden kuuluvan markkinonintivastaavalle. Tulkitsisin neuvon niin, että palautetta voi lähettää osoitteella: Markkinointi- ja viestintäpäällikkö satu-maria.rastas@wsoy.fi
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Tietoa tulossa olevista kirjoista löytyy parhaiten kustantajien sivuilta. Kirjavinkit-sivusto on koonnut yhteen linkkejä kustantajien uutuusluetteloihin: https://www.kirjavinkit.fi/uutuuskirjat-kevat-2023/.
