Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Elokuva on todennäköisesti Yann Samuelin ohjaama romanttinen komedia Kirjeitä lapsuudestani (L'Âge de raison) vuodelta 2010.Lähteet:Internet Movie DatabaseThe Movie Database
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on kirkonarkistojen mikrofilmejä ja -kortteja nykyisen Etelä-Karjalan sekä luovutetun Karjalan alueen seurakunnista Kurkijoesta etelään (Kurkijoki mukaan luettuna), Inkerin seurakunnista ja Pietarin suomalaisista seurakunnista. Muun Suomen aluetta koskevia mikrofilmejä voi tilata kirjastoon kaukolainoina. Tiedot filmeillä ja korteilla ulottuvat enintään 1800-luvun lopulle.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin voimme katsoa pitäjän tarkkuudella, mistä tietoa löytyy.
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208...
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Olisiko kyseessä Kyösti Wilkunan "Viimeiset luostarinasukkaat". Se on julkaistu myös Koulun peruskirjasto -sarjassa eli on ollut koulujen käytössä.
Tässä kirjan saatavuustietoja Lapin kirjastoissa:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=wilkuna+viimeiset…
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden...
Otavan suuressa keittokirjassa on 1 kg hirvipaistille seuraavat marinadiohjeet:
Perinteinen: 3-4 dl olutta, 2 dl viinietikkaa, 0,5 l vettä, 1 viipaloitu punasipuli, 5-6 valkopippuria ja 5-6 neilikkaa.
Sitrusmarinadi: 1 pullo punaviiniä, 1 dl konjakkia, 1 dl öljyä, 1 paloiteltu sitruuna, 1-2 paloiteltua appelsiinia, 5-7 katajanmarjaa hieman murskattuna, 1 suuri viipaloitu sipuli.
Anna lihan marinoitua jääkaapissa 2 päivää. Ruskista paisti kovalla lämmöllä voissa joka puolelta 3-4 min. sivua kohti. Lisää pataan siivilöity marinadi ja lihaliemi (0,5 l). Hauduta miedolla lämmöllä paistia n 2 tuntia. Ota liha padasta. Siivilöi paistosliemi ja kiehauta. Yhdistä 2-3 rkl voita ja 1 rkl vehnäjauhoja ja suurusta liemi seoksella. Lisää kermaa ja ja...
Teoksesta Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta (toim.Juhani Tolvanen, Helsinki Media 2001) löytyy esim. seuraavia tilastotietoja suomalaisen Aku Ankan 60-luvun levikistä:
Vuosi Levikki
1961 136 667
1962 140 707
1963 141 467
1964 146 109
1965 171 141
1966 192 575
Teoksen saatavuustiedot löydät Helmet-aineistotietokannasta,http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=maailman+hauskin+kuvasarjal…
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet...
Utva on lyhenne ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Se kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi, jonka lyhenne tp-utva on.
Lähde: Valtioneuvoston verkkosivut 9.8.2022
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Alice Miller pyrkii kirjansa Kätketty avain (WSOY, 1989) luvussa Erään elämänfilosofin elämätön elämä ja teokset (s. 9-68) ymmärtämään Nietzscheä ja hänen filosofiaansa tämän lapsuudenkokemusten taustaa vasten. Tämä on ehkä seikkaperäisin suomeksi saatavilla oleva psykologisesta näkökulmasta laadittu esitys Nietzschen lapsuudesta ja sen vaikutuksista filosofin elämään.
Emme valitettavasti tunnistaneet tekstiä ja sen tekijää. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.