Esineiden luokittelu on varsin moniulotteinen ja –mutkainen kysymys, varsinkin jos kyseessä on hyvin vanha esine. Lähimenneisyyden esineitä on helpompi luokitella ajallisen jatkumon vuoksi, mutta ikivanhojen esineiden osalta emme aina tavoita sen alkuperäistä käyttötarkoitusta historiallisen välimatkan takaa. Lisää ongelmia tuottaa, jos kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt eikä esineen käyttökontekstista ole tietoa. Olennaista arkeologisten kaivausten paljastamien esineiden luokittelulle on se, miten ylipäätään esimerkiksi ”uskonto”, ”rituaali” ja ”uskonnollinen esine” määritellään vaikkapa varhaisten korkeakulttuurien kontekstissa. Arkeologit eivät kuitenkaan luokittele muita kuin käyttöesineitä automaattisesti uskonnolliseksi. Voi myös...
Kyseessä voisi olla Lydia Sandgrenin esikoisteos Läpileikkaus vuodelta 2020 (suom. 2022). Teosta kuvataan sen esittelytekstissä seuraavanlaisesti: "Göteborgissa valmistellaan suurta retrospektiiviä taiteilija Gustav Beckerin töistä. Koko kaupunki on tapetoitu näyttelyjulisteilla, ja mihin tahansa psykologian opiskelija Rakel, Beckerin kummitytär, kääntyykin, joutuu hän kohtaamaan viisitoista vuotta sitten salaperäisesti kadonneen äitinsä kasvot. Samaan aikaan Rakelin isä, epäonnistunut kirjailija ja kustantaja Martin Berg, käy läpi oman elämänsä retrospektiiviä ja ajautuu kriisiin."
Helmet: Lydia Sandgren - Läpileikkaus
"World League for Sexual Reformille" löytyi käännös "sukupuolisuhteiden uudistamiseksi perustettu maailmanliitto", ks. Valvoja-aika 1.5.1933. Oletan, että myös Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä 8.7.1928 ilmestynyt juttu Seksuaalikysymykset nykyaikana käsittelee liiton kokousta, vaikka en huomannutkaan tekstistä mainintaa liiton nimestä. "Sukupuolikysymys", "sukupuolisuhteet" ja "siveellisyys" tuntuisivat olevan hedelmällisiä hakusanoja, kun etsitään aihepiiriin liittyvää tekstiä vanhemmista aineistoista.Sosiaalihygienia- tai sosialihygienia-käsite esiintyy 1900-luvun alun lehdissä sellaisenaan, ks. hakutulos. Myös sanoja "yhteiskuntaterveysoppi", "yhteiskuntahygienia" ja "kansanterveys" on käytetty. Sosiaalihygienian alaan tuntui...
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja ...
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Kyseessä on Arto Mellerin runo 6-0. Se alkaa sanoilla "aina sun kanssa". Runo löytyy teoksesta Viiden aistin todistus (1990). Se sisältyy myös Runot -kokoelmaan (2006).
Raymond Carverin novelli A Small , good thing löytyy nimellä Pieni hyvä asia Tammen 1986 julkaisemassa kirjasta Mistä puhumme, kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila). Sen sijaan Sammakon 2015 julkaisemassa samannimisessä Seppo Lahtisen suomentamassa Carverin kirjassa sitä ei ole.
Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
E-kirjojen kuuntelu pitäisi onnistua missä vain, jos sinulla on internetyhteys ja Kyyty-kirjaston kortti käytössäsi.
Jos olet ladannut kirjan laitteellesi, niin kuuntelu onnistuu myös ilman nettiyhteyttä.
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista....
Kirjastot eivät tilitä artisteille poistomyyntituloista mitään.
Musiikin lainauskorvauksista on palvelussa vastattu aiemmin näin:
Kuinka paljon senteissä on tämän hetkinen artistille tilitettävä kirjastokorvaus cd-levyn lainasta? Saisimmeko konkreettisen esimerkin vuosittaisesta… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Heimoalue kuuluu Khyber Pakhtunkhwan alueeseen. Ulkoministeriön mukaan kaikkea matkustamista tuolle alueelle tulee välttää. Muutenkin ministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista koko Pakistanin alueelle.
Lähde ja lisätietoja
Pakistan: matkustustiedote - Ulkoministeriö (um.fi)
Hei!Kuvailemasi kaltaisia kirjoja on olemassa, ja niitä löytyy myös kirjastojen kokoelmista. 'Selkokirja' on avainsana. Vaikka selkokirjoja ei varsinaisesti olisikaan kirjoitettu maahanmuuttajia silmälläpitäen, on niiden kieli sekä sanastoltaan että rakenteiltaan selkeää. Osa on mukautettu alkuperäisteoksesta, jotkin taas kirjoitettu alun perinkin selkosuomeksi. Selkokeskus pitää yllä listaa suomessa julkaistuista selkokirjoista (linkki alla). Kirjastostakin niitä löytää, joskin harmillisesti kustantajien tarjonta ei oikein riitä vastaamaan kysyntään.https://selkokeskus.fi/selkokirjallisuus/selkokirjatietokanta/
Kyseisistä tekijöistä onkin vaikea löytää taustatietoja suomeksi. Kotimaisissa hakuteoksissa ei ole heistä mainintoja.
Internetistäkin löytyy lähinnä vain tietoa englanniksi ja listauksia sarjan osista.
Mikäli Sinua kiinnostavat myös nämä nettisivut, aloita vaikkapa sivulta
http://www.foxall.com.au/mje/VerlWyat.htm
tai
http://goodolebooks.com/brainsbenton.html
ja http://www.iowamufon.com/octobercountry/brainsbenton.htm jonka alasivulta
http://www.iowamufon.com/octobercountry/brainsbentoncreator.htm
löytyy haastattelu, josta selviää että George Wyatt oli salanimi ja että Verral itse oli syntynyt Kanadassa 1904 ja kuoli 1990.
George Wyatt ja Charles Spain Verral ovat siis molemmat kirjoittaneet kirjasarjaa jonka alkuperäisnimi on "A Brains...
Ei ole. Sarjan kolme ensimmäistä, 1940-luvulla ilmestynyttä osaa julkaistiin suomeksi 1950-60 -luvuilla. Neljäs osaa ilmestyi alkukielellä vasta vuonna 1983 eikä sitä ole käännetty suomeksi.Lähteet:GoodReads: https://www.goodreads.com/series/49416-the-moffatsKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub17299b8-2023-455c-a245-532929d6fe11
Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa mikrofilmihuoneessa on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa.
