Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Levytietokanta Discogsin mukaan kyseisellä levyllä soittajina toimivat Juha Tapaninen https://www.discogs.com/artist/789228-Juha-Tapaninen sekä Jaku Havukainen https://www.discogs.com/artist/1537461-Jaku-Havukainen. Näistä Jaku Havukainen näyttää olevan erityisen paljon tunnustettuna kitaraosuuksistaan. Voisiko hän siis olla etsimäsi kitaristi?
Muurmannin ratana tunnettu rautatie rakennettiin nopealla tahdilla noin kahdessa vuodessa. Rakennustyöt aloitettiin alkuvuonna 1915, ja rata avattiin liikenteelle marraskuussa 1916. Muurmannin rataa oli rakentamassa useita tuhansia suomalaisia, enimmillään rakennustöiden alkuvaiheessa lähes 6000. Suomalaiset toimivat niin kirvesmiehinä kuin lapiotyöntekijöinä. Suomalaisia pidettiin erittäin hyvinä kivityömiehinä. (Engman, Max: Suureen itään, s. 173)Max Engmanin kirjassa Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas (Kansallisarkisto 2004) kerrotaan, että Muurmannin radan suomalaisrakentajista on tietoja lähinnä lääninhallitusten passipäiväkirjoissa ja radan rakennushallinnon arkistossa.Muurmannin radasta ja sen rakentamisesta, myös suomalaisista...
Toveri Näveri löytyy Lassi Sinkkosen runokokoelmasta ”Väljät vaatteet” (Kansankulttuuri, 1966, s. 73-74). Sama runo sisältyy myös hänen kirjaansa ”Meitä kohti : runoja vuosilta 1965-1973” (WSOY, 1974, s. 49-50). Runon nimeä ei ole runon alussa, vaan se löytyy sisällysluettelosta tai hakemistosta: ”Toveri Juhonpoika Soikkelin päiväkirjasta”. Runossa on 8 numeroitua säkeistöä, joista 5. säkeistö alkaa: ”Toveri Näveri puolsi anomusta”. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Vuosi 1918 helmikuuta.”
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Kirjoja hankitaan kirjastoon monella tavalla, mutta suurin osa kirjoista ostetaan Kirjastopalvelun kautta, https://www.kirjastopalvelu.fi/ Kirjastopalvelu julkaisee uutuudet palvelussaan, josta kirjaston kokoelmasta vastaavat työntekijät valitsevat aineiston ja tilaavat sen.
Suurten kotimaisten kustantajien kirjat (mm. WSOY, Otava, Karisto) tilataan useita kuukausia ennen niiden ilmestymistä. Tällä hetkellä olemme jo tilanneet keväällä ja alkukesästä ilmestyvät suurten kustantajien kirjat. Toukokuun lopussa tilataan syksyllä ja loppuvuodesta ilmestyvät kirjat. Vieraskieliset kirjat käymme ostamassa pääsääntöisesti Akateemisesta kirjakaupasta.
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Hei!
Varauksia pidetään 6 arkipäivää. Viimeinen hakupäivä näkyy noutoilmoituksessasi. Tieto löytyy kohdasta kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen...
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolle hankitaan ensisijaisesti suomenkielistä kirjallisuutta. Transformer-kirjoja ei ole tällä hetkellä saatavissa kirjakaupan kautta suomen kielellä, mutta aiomme hankkia muutaman englanninkielisen Transformer-kirjan.
Lait tulevat kilpailutuksessa vastaan. Esim. hautausmaiden perustaminen on vain Evankelis-luterilaisen kirkon, valtion, kunnan, kuntayhtymän tai ortodoksisen kirkon oikeus. Yksityishenkilöt eivät voi perustaa hautausmaata. Useimmat kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet hautausmaiden hoidon kirkoille, joten kilpailutus jäisi varmaan vain kolmen osallistujan keskeiseksi. https://minedu.fi/hautaustoimi https://www.finlex.fi/fi/laki/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=hautaustoimi&_offset=0&tab=ajantasa
Hautaustoimen lisäksi Kirkko velvoitetaan avustuksella myös väestörekisterin ylläpitoon ja arvokkaiden rakennusten ja maa-alueiden suojeluu. https://minedu...
Näyttäisi siltä, että Suomen vanhin elossa oleva ihminen olisi syntynyt vuonna 1909. Muissa maissa on vuonna 1908 syntyneitä vielä elossa. 1903 syntynyt Kane Tanaka on tällä hetkellä maailman vanhin ihminen.
https://gerontology.wikia.org/wiki/List_of_Finnish_supercentenarians
https://gerontology.wikia.org/wiki/Oldest_living_people
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
Swanin suomennoksessa "I feared it might injure the brain" on "ma luulin, ettei aivoille vaill' ois se vaarojaan". Kunnas ja Manner ovat suomentaneet runon niin, että säkeen ajatussisältö alkaa jo edeltävän säkeen puolella: "[Kun olin nuori, sanoi ukko, niin] pelkäsin vaivoja/ joita kallon sisään voisi siitä tulla."
