Kollegalle tuli mieleen kappale Kirjeitä kaivatulle, jonka esittää Satu & Sateenkaari. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Jäppinen. Kappaletta ei löytynyt suoratoistopalveluista, mutta se on yhtyeen cd-levyllä Unohduksen majatalo (Polydor 531628-2, 1996). Levyä ei ollut hänen eikä minun kirjastossani, joten emme pystyneet tarkistamaan asiaa.
Kansallisarkistosta löytyy seuraava Kotkan merimieslähetysaseman (merimieskirkon entinen nimi) arkisto:
Kotkan merimieslähetysaseman arkisto.
Rajavuodet (Päävuodet)
1897 - 1973 (1948 - 1973)
(http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&h…)
Ja arkisto sisältää seuraavat asiakirjat:
A DIAARIT
B LUETTELOT
C PÖYTÄKIRJAT
D TOISTEET
F KIRJEISTÖ
G TILIASIAKIRJAT
U MUUT ASIAKIRJAT
Nämä tiedot on saatu Vakka-tietokannasta (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action)
Merimieskirkolla on keskustoimisto (www,merimieskirkko.fi), josta voi kysyä myös lisätietoa arkistoista.
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä.
Suojelukoulun kunniamarssin / Kaasusuojelumiesten marssin sanat ja nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:Kuosa, M. (1963). Suojelukoulutuksen kolme vuosikymmentä: 1933-1962 : Kaasusuojelukoulu 1933-1952 : Suojelukoulu 1958-1962. Suojelukoulu.
Kyseessä on Miguel Hernándezin (1910-1942) runo Elegía a Ramón Sijé kokoelmasta El rayo que no cesa (1936).
Runosta ei löydy suomennosta, mutta voit lukea Michael Shaden englanninnoksen alla olevasta linkistä.
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/40-poemas/elegia-a-r…
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/home
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Heikki Jylhän v. 1958 julkaistu teos Harakka ja varis. Kyseisessä runokirjassa julkaistu runo kertoo, kuinka harakka ja varis lähtevät kaupunkiin ostamaan uutta pukua - mutta uuden puvun saakin vain harakka, koska varis innostuu tuhlaamaan rahansa tivoliin ja sirkukseen. Teoksen kannen kuvituksessa punatakkinen harakka ja keltatakkinen varis seisovat aidalla.
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Savon kielestä on julkaistu Unto Eskelisen sanakirja Tavvoo savvoo, WSOY, 1997. Kirjassa ei kuitenkaan ole käännetty yksittäisiä sanoja suomesta savoon. Teoksessa on savolaisille ilmaisuille esitetty suomenkielinen vastine.
Kirjan alussa on kuvattu savon kielen erityispiirteitä, jotka auttavat ei savolaista hahmottamaan miten savon kielellä "huastellaan" eli puhutaan.
Koska sanakirjassa ei ole sanakohtaisia käännöksiä, emme osaa kääntää kysymiäsi sanoja.
Neuvoja käännöstyöhösi voisit kysyä Savon kielen seurasta:
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/index.html
Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista hakea kyseisestä aiheesta tietoa Web-Origossa muun muassa hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol*.
Esimerkiksi seuraavat amerikansuomalaisia käsittelevät teokset kuuluvat Pieksämäen kokoelmiin:
Aaltonen, Markus: Ameriikan Antti
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa
Tuuri, Antti: Ameriikan raitti
Yli-Olli, Marjatta: Amerikan-siirtolaisuuteen liittyvä muistelukerronta Pohjanmaalla
Lisäksi Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen uutuusteos Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, 2014) sisältää useita lähdeluetteloita ja runsaasti tuoretta tietoa aiheesta. Kirjaa ei ole Pieksämäen...
PV Magazine kertoo italialaisen tutkimusryhmän kehitelleen hybridijärjestelmän, jossa lämpösähköinen generaattori synnyttää lisätehoa aurinkokennon hukkalämmöstä. Artikkeli pohjaa ryhmän julkaisuun Practical development of efficient thermoelectric – Photovoltaic hybrid systems based on wide-gap solar cells.Enhanced Performance of Combined Photovoltaic–Thermoelectric Generator and Heat Sink Panels with a Dual-Axis Tracking System käsittelee vastaavan aurinkokennon ja lämpösähköisen generaattorin yhdistelmän tehokkuutta.Hybridijärjestelmien tehokkuutta kartoittaa myös Solar photovoltaic/thermal-thermoelectric generator performance review.
En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja...
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut
Sanalle rappakalja en löytänyt mitään varsinaista merkitystä. Kyseessä lienee pelkkä väännös sanasta rapakalja, joka arkikielessä merkitsee 'huonoa sahtia, kaljaa tai olutta', Stadin slangissa myös ykkösolutta.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/rapakalja Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
Sarjassa "Isojen tyttöjen kirjasto" on ilmestynyt Maja Jäderin-Hagforsin kirja "Kaksoset", jonka on ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Annemarie och Marianne" suomentanut Helmi Krohn (2. painos, Otava, 1961). Suomennos on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 sarjassa "Nuorten kirjoja, Uusi sarja", osana 20.
Suomennoksessa tyttöjen nimet ovat Annamaija ja Marianna. Marianna on punainen tyttö, sillä hänellä oli aina jotakin punertavaa puvussaan, ja Annamaija on sininen tyttö, jolla oli aina jotakin sinistä.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään tätä lorua tai laulua. Se voi hyvinkin olla lapsesi keksimä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa lorun/laulun, niin vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kannattaa kysyä rekisteröinnin mahdollisuutta ensisijaisesti lapsen koulusta, esimerkiksi omalta opettajalta. Huoltajan täytyy antaa suostumuksensa alle 15-vuotiaan rekisteröimiseksi Celian äänikirjapalveluun. Huoltaja vastaa myös siitä, että Celian kirjoja käytetään käyttösääntöjen mukaisesti.
Jos koulu ei voi jostain syystä rekisteröidä lasta Celian asiakkkaksi, rekisteröinti voidaan tehdä myös kirjastossa. Rekisteröintejä tehdään kaikissa Vantaan kirjastoissa. Kannattaa tarkistaa omasta lähikirjastosta tarvitseeko sinun varata sitä varten aika. Ajanvaraamista suositellaan, sillä siten kaikki asiat ehtii käydä rauhassa läpi.
Ota mukaan oma henkilötodistus. Lapsi voi olla mukana, mutta huoltajana voit...
Kysymys on niin laaja, että vain muutamien seikkojen poimiminen olisi kovin umpimähkäistä. Siksi suosittelen sinua tutustumaan joihinkin suomalaisia käytös- ja käyttäytymistapoja käsitteleviin teoksiin, jotka on kirjoitettu erityisesti ulkomaalaisia varten tai ulkomaalaisen näkökulmasta. Näiden kautta saat parhaiten selville, mitkä tavat vaikuttavat erityisen suomalaisilta tai poikkeavat muualla noudatetuista tavoista.
Hyvin perusteellinen tämäntyyppinen opas on Deborah Swallow'n kirjoittama Culture shock! Finland : a survival guide to customs and etiquette:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xculture+shock+finland&searchscope=…
Suomalaisten tapojen vertailua muiden maiden vastaaviin on varmaan myös useissa näistä teoksista, jotka...
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
