Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Tässä alkuun muutama Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvä teos:
Quilliam, Susan: Lapsesi sanaton kieli--käytännön opas vanhemmille. 1994. Morris, Desmond: Mikä vauvaa naurattaa. u.l. 1998. Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys. 1993 (esim. luku Launonen: Eleestä puheeseen). Nieminen, Pirkko:Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. 1991. Koppinen, Marja-Leena: Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot. 1989. Leiwo, Matti: Lapsen kielen kehitys. 1989.
Näiden saatavuuden saat selville osoitteesta http://www.libplussa.fi. Voit tehdä myös asiasanahakuja pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokantaan.
Ja tässä muutama lehtiartikkeliviite:
Klemettilä, Sinikka : Eleet ja ilmeet kertovat kaiken : koko vauva 'puhuu'....
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista.
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Kangasalan kaupungin sivuilta löytyy tietoa muinaisesta Sarsasta: https://www.kangasala.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-kangasalasta/….
Verkosta löytyy myös Muinaisen Sarsan salaisuudet -kokonaisuus, jonka sivuilta löytyy havainne- ja vertailukartta Sarsan alueesta ennen ja jälkeen vuoden 1604 luonnonmullistuksen: https://storymaps.arcgis.com/stories/768b395141284568bd53f3f261989422?f….
Arkielämän kuvausta löytyy sekä muistelmista että kaunokirjallisuudesta. Kannattaa tutustua historiallisiin romaaneihin, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ruotsiin. Tässä muutama ehdotus, joihin kannattaa tutustua.
Muistelmia ja päiväkirjoja:
Frykman, Birgitta Skarin, Annika Nordstrøm, ja Ninni Trossholmen. Västsvenskt Vardagsliv Under Andra Världskriget: En Tillbakablickande Antologi. Göteborg: A-Script förlag, 2014.
Lindgren, Astrid: Krigsdagböcker 1939-1945. Lidingö: Salikon, 2015.
Sotapäiväkirjat 1939-1945. Suomentanut Kari Koski. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2016.
Sotalasten muistelmia:
Ihrcke-Åberg, Ingalill. Minnen Från Krigstiden. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005....
"Acoustic Signal Analysis of the Targets of Distributed Airspace Monitoring System" tutkii lentokoneiden äänijälkien tunnistamista akustisilla valvontajärjestelmillä. Automaattista äänianalyysiä keinotekoisilla hermoverkoilla käsittelee "Military aircrafts’ classification based on their sound signature"."Fusion of RADAR and Acoustic Arrays for Drone Detection in Restricted Air-Space" käsittelee tutkien ja akustisten antureiden yhteiskäyttöä droonien havaitsemisessa, "UAV Passive Acoustic Detection" taas tutkii niiden havaitsemista puhtaasti akustisin menetelmin."Passive Acoustic System for Tracking Low-Flying Aircraft" käsittelee akustista järjestelmää, joka automaattisesti havaitsee ja tunnistaa matalalla lentäviä ilma-aluksia.Vanhempi...
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Hei, uuden kirjastokortin saatte käymällä kirjastossa asiakaspalveluaikoina. Mukaan tarvitsette kuvallisen henkilötodistuksen esimerkiksi passin tai ajokortin.Uuden kirjastokortin hinta on neljä euroa
Pergamiinipaperihan on perinteistä voi- tai leivinpaperia. Niistä tulee rasvaa läpäisemättätömiä pergamiini-käsittelyllä. Pergamiini-käsitellyt paperit ovat kierrätettävissä ja jopa kompostoitavissa. (Koskinen, Ida s.4) Suomessa ainakin Serlan voi- ja leivinpaperit ovat pergamiini-käsiteltyjä ja siis kompostoitavissa. (http://www2.serla.com/fi/Pages/BCTips.aspx )
Rikkihappokäsittelyllä valmistettu pergamenttipaperi on erikoispaperi, jota valmistetaan sellukuidusta. Sitä käytetään muun muassa pakkaus-, elintarvike-, tekstiili- ja huonekaluteollisuudessa sekä graafisessa teollisuudessa. Pergamenttipaperilla on erinomaiset lujuus- ja rasvanpitävyysominaisuudet ja se kestää korkeita lämpötiloja sekä vettä. (http://www.ahlstrom.com/fi/Media/...
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä...
Kyseessä voisi olla japanilaisen Leiji Matsumoton kirjoittama ja piirtämä manga Galaxy Express 999. Siitä on tehty useita anime-elokuvia ja tv-sarjoja.
Tarina sijoittuu avaruuteen ja huipputeknologiseen tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat oppineet siirtämään mielensä ja tunteensa täydellisellä tarkkuudella mekaanisiin kehoihin, saavuttaen näin käytännössä kuolemattomuuden.
Suomenkieliset VHS-videokasetit on julkaistu 1990-luvulla.
Youtubesta löytyi myös kyseinen kohtaus: https://www.youtube.com/watch?v=kFmJ6jJ4QLg
Lisätietoja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galaxy_Express_999
http://www.puhummesuomea.com/?sarja=Galaxy%20Express%20999
Kalmistopiirin oheisessa artikkelissa https://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-vikto… todetaan, että turva-arkkujen pelastamista ihmisistä ei ole mitään dokumentteja. Turva-arkuissa haudatut ihmiset ovat olleet kuolleita tai turvamekanismi ei ole toiminut.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023)
Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta