Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Niko Saatsin Yönistujat-teoksen (2025) alussa on lainaus Annie Ernaux'n teoksesta Vuodet (suom. Lotta Toivanen, 2021). Lainaus kuuluu näin: "Muisti yhdistää vainajat eläviin, todelliset ihmiset kuviteltuihin, unikuvat historiaan."
Vuororuno Kuusenkaramellit sisältyy Aino Öljymäen teokseen Iloa ja juhlaa 1. : Esitystehtäviä koulun pienimmille. (1949, s. 42).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. ...
Joulujuhlarunonne on alun perin Lasten lähetyslehdessä vuonna 1903 julkaistu Hilja Haahdin Minun ikäiseni. Sittemmin runo on julkaistu useassa koululaisille tarkoitetuissa lukemistoissa, joista se lienee joulujuhlaohjelmistoonne poimittu. Tässä niistä muutama: Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (Valistus, 1949), Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951), Lukutoveri. I, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (WSOY, 1954).
Helmet-kirjastojen eMagz-palvelussa ei valitettavasti ole Kauppalehteä. Kaikilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoilla palvelussa on samat noin 60 kotimaista aikakauslehteä, eli samat Helmet-kirjastokortin tunnukset toimivat kaupungista riippumatta.
Alla lisää tietoa palvelusta ja luettelo eMagzin lehdistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_mis…
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Tarkoitat ilmeisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Metallitalona tunnettua rakennusta, jossa sijaitsee Metallityöväen Liiton toimisto? Itse rakennuksella tuskin on ollut suurta merkitystä Suomen taloushistorialle mutta siellä toimivalla Metallityöväen Liitolla toki paljonkin. Liitosta on kirjoittua kolme historiikkia:
Suomen metallityöväen liitto 1961-1983 / Eino Ketola
Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 / Johan Koivisto
Suomen metallityöväen liitto 1930-1949 / Karl Gustaf Kunnas
Noista teoksista siis varmasti löytyy tietoa liiton merkityksestä taloushistorian eri käänteissä. Jos taas haluat tutustua yleisemmin Suomen taloushistoriaan teollisuusalojen nousun ajalta, voisi hyödyksi olla Suomen taloushistoria -sarja ja erityisesti...
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Messukylän kirkon läheisyydessä on vainajien säilytyspaikkana käytetty rakennus. Rakennuksen alkuperän selvittäminen edellyttää Messukylän seurakunnan asiakirjojen (vuosikirjat jne.) tai Kansallisarkistossa säilytettävien vanhojen palovakuutusasiakirjojen tutkimista. Saattaa olla, että talo on rakennettu noin vuonna 1878, Messukylän uuden kirkon yhteydessä olevan hautausmaan käyttöönoton yhteydessä. Messukylän seurakunnan arkistonhoitaja lupasi tarvittaessa auttaa kysyjää asiakirjojen haussa.
Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Yli 40 vuotta vanhempi aineisto on siirretty Kansallisarkistoon, jonka toimipiste löytyy seuraavista paikoista: Helsinki, Inari, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Turku ja Vaasa. Kukin maakunta-arkisto säilyttää oman alueensa asiakirjoja. Mikäli kyseessä on luovutettujen alueiden asiakirjat, niitä säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella henkilötietoja sisältävät, 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä vain Kansallisarkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäisiä asiakirjoja tutkitaan paikan päällä asiakirjat säilyttävän toimipaikan tutkijasalissa. Jos et itse voi mennä paikan päälle tutkimaan, voit tilata asiakirjat...
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
Tämä ajatus on Senecan 71. kirjeestä Luciliukselle. "Ignoranti, quem portum petat, nullus suus ventus est". Antti T. Oikarinen on suomentanut tämän sitaatin näin: " [--] mikään tuuli ei ole myötäinen sille, joka ei tiedä, mihin satamaan on pyrkimässä."Lucius Annaeus Seneca: Kirjeet Luciliukselle (suom. Antti T. Oikarinen, 2021, s. 283)Ad Lucilium epistulae morales : Seneca, Lucius Annaeus, ca. 4 B.C.-65 A.D : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Yleensäkin Shelleyn tuotantoa on suomennettu suhteellisen vähän. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Mika D. Rubanovitschin teoksesta Modernin johtajan käsikirja : älä ole pomo (OY Imperial Sales AB/Johtajatiimi, 2020) on tällä hetkellä 112 varausta. Sitä ei siis ole missä Helmet-kirjastossa vapaana, ei tällä hetkellä myöskään ainoaa Bestseller-kappaletta, jota ei voi varata .
Voit tehdä teoksesta varauksen Helmet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI