Kallion kirjaston sivuilta löytyy luettelo Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta, mukana on myös viitteitä lehtiartikkeleihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/
Varsinkin näissä teoksissa käsitellään tuota aikaa:
Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.p. 1973
Kotiniemi, Lauri: Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY 1987
Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-Seura 1990
Salmela-Järvinen, Martta: Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966.
Salmela-Järvinen, Martta: Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968
Pirhonen, Pentti: Stadin ässät : dokumenttiromaani … Tammi, 1985
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
Vastaukset kysymyksiisi löytyvät Kunnallisesta yleisestä virka-ja työehtosopimuksesta(KVTES), joka on luettavissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.kuntatyonantajat.fi/ (siirry kohtaan Sopimukset ja siitä edelleen kohtaan Yleinen)
Tiedot kokemuslisistä löytyvät Henkilökohtaisista palkanlisistä, pykälistä 8§-10§.
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Taidemaalari ja -kriitikko Hannu Castrenista ei löydy tietoja Turun kaupunginkirjaston taiteilijamatrikkeleista. Hän on Jyväskylän taiteilijaseuran http://personal.inet.fi/taide/jkl/etusivu.html puheenjohtaja. Hän kirjoittaa taidearvosteluja mm. Taide -lehteen, ja hän on myös kirjoittanut ja toimittanut useita taidekirjoja.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy seuraava näyttelyjulkaisu, jossa saattaa olla hänestä tietoja:
Concept Konzert: Hannu Castrén, Jussi Heikkilä, Ari Rantamäki, Kimmo Sarje, Jyrki Siukonen Hyvinkään
taidemuseo 9.10.-1.11. = exhibition at Hyvinkää Art Museum 9.10.-1.11. [kirjan toimittaja = book
editor: Kimmo Sarje] [valokuvat = photographics: Charles Clifford ... et al.](1992). Myös historiikkia "Jyväskylän...
Kysyjän etsimä osa lienee kirjastojen luetteloista nimellä Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Vals II löytyvä sävellys vuodelta 1938. Tätä sarjaa tai sen osia ei ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu suomalaisella äänitteellä, joten lupa-asioissa on pakko kääntyä kansainvälisten toimijoiden puoleen.
Naxos on julkaissut tämän osan ainakin kokoelmassa Stor musik för små öron (2004, Naxos 8503156), koko sarjan kokoelmilla Jazz Suites Nos 1 & 2 (2002, 8555949 Naxos) ja Jack In The Box (2010, 8570124-25), joten ainakin Naxosin kanssa kannattaa ryhtyä neuvottelemaan. Moni muukin on sarjan tai tämän osan levyttänyt, joten jos Naxosin kanssa tulee ongelmia, vaihtoehtojakin on.
Heikki Poroila
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Olympialaisten tekemä pesäero ammattilaisurheiluun on yksi urheiluhistorian merkittävimmistä puheenaiheista. Olympialaisten amatöörivaatimus on historiallinen jäänne, joka juontaa juurensa ranskalaiseen paroni Pierre de Coubertiniin. Nykyaikaisten olympialaisten isä Coubertin piti tärkeänä, etteivät kilpailijat olleet toimineet lajissaan ammatillisesti tai ottaneet kilpailuista vastaan rahaa. Hänen mukaansa urheilua ei saisi saastuttaa rahalla ja kaupallisuudella. Amatöörivaatimus ilmeni käytännössä tulonrajoitusten lisäksi muun muassa amatööritodistuksina, diskauksina ja kansainvälisinäkin kiistoina siitä, miten ammattimaisuus määritellään. Coubertinin kantaa noudatettiin Kansainvälisessä...
Kyseessä on Ilkka Auerin kirjasarja Lumen ja jään maa. Kaikki kirjasarjassa ilmestyneet kirjat kuuluvat Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmaan sekä pääkirjastossa että kaikissa lähikirjastoissa. Myös muita kotimaisia nuorten fantasiakirjoja ja -sarjoja löytyy ja henkilökunta voi opastaa sinua näiden teosten löytymisessä.
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
Koostetta emme mekään löytäneet, mutta Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliografiasta löytyi joitakin ilmaisjakelulehtiä.
Kotkansilmä alkoi ilmestyä vuonna 1976 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3427569
Etelä-Kymenlaakso on tietokantaan kuvailtu ilmaisjakelulehdeksi, mutta se on kuvailutietojen perusteella ilmestynyt vain vuonna 1972 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3699552
Tiedotuslehdiksi kuvailtuja lehtiä löytyy myös, niistä Karhulalainen (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3495811) on ainoa, joka on ilmestynyt Karhulassa vuosina 1972-1978 eikä ole tulkittavissa henkilökunnan/tehtaan sisäiseksi tiedotuslehdeksi.
Kotkassa on noina vuosina ilmestynyt...
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Teos on Harris, Robert Kolmannen valtakunnan salaisuus. Otava 1992. Toinen vaihtoehtohistoria, joka ilmestyi 1962 mutta suomennettiin 1992 on Philip K. Dick: The Man in the High Castle (Oraakkelin kirja).
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös...
Tarkemmin sanoen kyseessä on laivan vesillelaskuun liittyvä perinne, jonka tarkoituksena on tuoda onnea alukselle ja sen tulevalle miehistölle.Laivojen vesillelaskuun on varmaankin aina liittynyt erilaisia tapoja ja seremonioita. Tiedetään esimerkiksi, että muinaiset Babylonialaiset uhrasivat härkiä ja viikingit orjia.1800-luvulle tultaessa osassa länsimaita oli muodostunut yleiseksi käytännöksi viiniä tai jotakin muuta juomaa/nestettä sisältävän pullon rikkominen aluksen runkoa vasten.Samppanja käyttö yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. Eräs ensimmäisistä kerroista kun samppanjaa käytettiin oli vuonna 1891, kun Britannian kuningatar Viktoria laski vesillä sota-alus HMS Royal Arthurin. Lähteet:BBC https://www.bbc.com/news/magazine-...