Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia on käännetty kokonaisuudessaan englanniksi, ja löytyy tälläkin hetkellä hyllystä Hämeenlinnan pääkirjastossa. Tässä kakkososan julkaisutietoja, mikäli haluat hankkia sen kirjeenvaihtotoverillesi: Under the North Star, 2: The uprising / Väinö Linna ; translated by Richard Impola. - Beaverton : Aspasia Books, 2002. - (Aspasia classics in Finnish literature, ISSN 1498-8348), ISBN 0-9685881-7-4 (nid.), ISBN 0-9689054-1-2 (sid.).
Myös F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus on käännetty englanniksi nimellä Meek heritage.
Wikipediassa on varsin kattava artikkeli Finnish Civil War: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Civil_War. Artikkelin lopussa on monipuolinen lähdeluettelo, jossa on myös englanninkielisiä teoksia,...
Kollegani tunnisti laulun. Kyse on satakuntalaisen gospelbändi Habakukin laulusta Potkuhousut. Löydät laulun kokonaiset sanat, kun kirjoitat Googleen sanat Habakuk Potkuhousut.
Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Tällä tarkoitettaneen "muna-asentoa", jonka ensimmäisenä esitteli ranskalainen syöksylaskun olympiavoittaja (1960) Jean Vuarnet. Kananmunan muotoa jäljitellyt aerodynaaminen laskuasento levisi alppirinteiltä myös hiihtoladuille.
Lisätietoa eri kielillä Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
Vastaus saatiin Urheilumuseon tietopalvelusta.
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
Ensimmäisessä epäselvässä siirrossa kyseessä voisi olla Linnoitustykistöpatteristo 5. Patteriston esikunta sijaitsi 13.7.1940 lähtien Joensuun Vainonniemessä. Patteriston linnakkeet olivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Patteriston perustamista välirauhan aikana kuvataan muutamalla sivulla Teuvo Rönkkösen linnoitustykistöhistoriikissa:
Rönkkönen, T. (2006). Suomen linnoitustykistö 1940-1944. Sotamuseo.
Toisen epäselvän siirron lukisin "...kenttätykistökoulu ja varustustöitä 7kk".
Teoksessa Halkka: Laitetaankos pesä (1998) sanotaan: "Rauhoitetuista linnuista ja nisäkkäistä ei ole luetteloa. Kaikki linnut ja nisäkkäät ovat rauhoitettuja, elleivät ne ole varta vasten rauhoittamattomia."
Suomen laki sanoo asian mutkikkaammin: Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat
nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja. (38. pykälä) Tämän luvun säännöksiä
sovelletaan Suomessa luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta metsästyslain 5 pykälässä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kaloja. (37 pykälä).
Johtopäätökseni on: maamyyrä on rauhoitettu, sillä sitä ei ole erikseen rauhoittamattomien eläinten luettelossa.
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen...
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kultaseppää ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Asiaa kannattaa kuitenkin vielä kysyä Suomen kultaseppien liitosta. https://www.suomenkultaseppienliitto.fi/
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Marja-Liisa kappale löytyy äänitteeltä Unohtumattomat--Anna Mutanen, Matti Lehtinen.
Nuotit ja sanat löydät Suuri toivelaulukirja 3:sta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineiston saaatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi (Levyä etsiessäsi kirjoita nimekenttään Unohtumattomat Anna Mutanen, pelkällä unohtumattomilla saat hurjan määrän aineistoa selattavaksi...).
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
Eksentrinen treeni on dynaamista lihastyötä. Dynaamiseen lihastyöhön kuulu kaksi eri osaa. Ne on nimetty sen mukaan, miten liike vaikuttaa lihakseen.
Konsentrinen lihastyö, jossa lihas lyhenee ja Eksentrinen lihastyö, jossa lihas pitenee.
Isometrinen lihastyö on sen sijaan staattista lihastyötä. Staattisessa työssä lihas supistuu, mutta sen pituus ei muutu. Isometristä lihastyötä tapahtuu kaikkien toimintojen aikana ja se voi vaikeuttaa lihasten verenkiertoa. Terveyskirjasto
Suomen fysiovalmentajat pohtii sivuillaan Eksentrisen lihastyön etuja. https://fysiovalmentajat.com/eksentrinen-harjoittelu-saadaanko-jarruttavasta-vaiheesta-lisahyotya-lihaskasvulle/
Suorituskykyvalmentajat taas kertovat Isometrisestä...
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Hei,Kirjan hankintatapa ei vaikuta lainauskorvaukseen. Kirjailijan täytyy rekisteröityä Omasanastoon ja listata omat teoksensa. Lainauskorvaus vaihtelee 20-30 snt tienoilla lainaa kohden ja alin tilitettävä summa on 10 euroa. Lisätietoa aiheesta Sanaston sivustolla: https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Löytämieni lähteiden mukaan vakituiseen työhön voidaan ottaa perusopetuksen oppimäärän suorittanut 15 vuotta täyttänyt henkilö.Alle 18-vuotiaiden työtehtävien tulee olla sellaisia, etteivät ne vahingoita nuoren kehitystä taikka olla liian vastuullisia työntekijän ikään nähden.Lähteet:https://tem.fi/nuoret-tyontekijathttps://tyosuojelu.fi/tyosuhde/nuori-tyontekija https://www.minilex.fi/a/alaik%C3%A4isen-ty%C3%B6sopimus
