Kyllä ne ovat samoja ja kunnat hankkivat ne. Vaalit.fi-sivustolla sanotaan, että "kunnan keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa". Lisäksi kerrotaan, että "kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämiseen, mutta kaupungit ovat perinteisesti tarjonneet puolueille ja valitsijayhdistyksille mahdollisuuden ehdokasjulisteiden esillepanoon niille varatuissa telineissä. Vaalimainospaikkojen ylläpito ja maksullisuus vaihtelevat kunnittain". Vaalien jälkeen kalusteet viedään kunnan keskusvaalilautakunnan varastoon. Helsingin keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että ainakin ennen vuotta 2017 vaalimateriaalia on osittain säilytetty äänestyspaikoilla, mutta tilojen käytön lisääntymisen...
Linnanmäen hattaran valmistuksesta löytyy video YouTubesta. Siinä hattara valmistetaan sokerista, jota kuluu n. 35 grammaa.
Lähde:
Kuinka hattara tehdään https://www.youtube.com/watch?v=jbOd4wptUBw
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Hei,
Kyllä tällaisia ilmestyi. 1970-luvulla ilmestyi ainakin kolme Wolfgang Ecken Salapoliisitehtäviä -sarjan kirjaa (Mustapukuinen mies, Punaisten apinoiden linna ja Kasvot ikkunassa).
Näissä on jokaisessa parikymmentä tarinaa, joista voit päätellä ratkaisun ja lopussa on kuhunkin tapaukseen ratkaisu.
1990-luvun alkupuolella ilmestyi myös ainakin:
Miller Marvin: Hoksaatko? Syyllinen vai syytön? - Ratkaise kymmenen rikosjuttua
Näitä voit etsiä itse kirjastojen tietokannoista hakemalla vaikkapa "ratkaisukirjat" tai "interaktiiviset teokset". Nämä toki antavat myös valitse itse miten tarina etenee -tyyppisiä kirjoja.
Kyseessä oli ilmeisesti Fekabit-niminen rikkaruohomyrkky, ks. https://www.heimovanhin.fi/3-osa-omatekoiset-raketit/https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=fekabit&startDate=1940-01-01&orderBy=RELEVANCE
Kevin Coynen laulu "Light up your little light" on hänen albumiltaan Blame it on the Night (Virgin, 1974, V2012).
Cd-versiota levystä ei ole tehty, eikä laulu ole päätynyt Coynen kokoelma-cd-levyillekään. Blame it on the Night -LP (siis vinyylilevy) löytyy maakuntakirjastohaun mukaan Turun kaupunginkirjastosta, Espoon kaupunginkirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Kauko Röyhkä teki 1981 laulusta suomenkielinen version nimellä "Kanerva". Sen sijaan ulkomaisia cover-versioita ei ole ainakaan All Music -tietokannan mukaan tehty.
Kaukolainapyynnön Oulun kaupunginkirjastoon voi jättää puhelimitse, sähköpostitse tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html . Kaukopalvelun toimitusmaksu on 0,50 euroa.
Kyseessä voisi olla Vasili Peskovin tositapahtumiin perustuva teos Taigan erakot, joka kertoo Siperiassa eläneestä Lykovien perheestä. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1993.
Maapallon tulevasta väestönkehityksestä on esitetty erilaisia arvioita. Earth4All-ryhmittymä ennusti v. 2023, että huippu voisi olla jo v. 2040 tai 2050. Maailman väkiluvun huippu aikaistuu? | Kehityslehti ja Global population could peak below 9 billion in 2050s - Earth4AllTiedelehti Lancet julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan maailman väkiluku saavuttaa huippunsa vuonna 2064 ja kääntyy sitten laskuun. Vuonna 2064 maailmassa olisi 9,6 miljardia ihmistä. Vuonna 2100 väkiluku olisi enää 8,8 miljardia. Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study - The LancetYlen jutussa vuodelta 2024 Vuosi...
Ilkka Malmbergin artikkeli Koskematon Helsinki ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä helmikuussa 2004 (2/2004). Artikkelissa pohdittiin millainen Helsinginniemi olisi, jos kaupunkia ei olisi rakennettu.
Lähde: Aleksi
Nimi on ollut käytössä ainakin myöhäisantiikin aikaan naisen nimenä, esim. filosofi Plotinoksella oli Gemina -niminen oppilas sekä Gemina -niminen tytär.
Nimi on alunperin latinaa ja tarkoittaa kaksosta (Lansky, Bruce: The best baby name book in the whole wide world, ISBN 0915658836.)
Nimipäivää ei suomalaisista almanakoista löytynyt, ruotsinkielisistä eikä myöskään englannin- tai italian nimipäiväsivustoista. Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan ei löytynyt Geminaa, joten nimipäivää täytynee viettää oman valinnan mukaan.
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanotosta voi lainata kausikortin Turun filharmonisen orkesterin Deluxe-sarjan konsertteihin sekä Turun kaupunginteatterin esityksiin. Lainaaminen onnistuu, kun asiakkaalla on voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastossa on jokaiseen listattuun esitykseen ja konserttiin tarjolla kaksi kausikorttia. Asiakas voi lainata kausikortin sekä itselleen että yhdelle avecille.
Kausikorttien säännöt:
asiakas voi lainata kausikortin vain kerran kevätkaudella
ei varaus- tai uusintamahdollisuutta
lainaus ja palautus lainattavaan yksikköön
korttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Lisätietoja:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-07_lainaa-kirjastosta-...
Puitti-nimen alkuperä on epäselvä, mutta oletettavasti se on puu-sanan johdos kuten verbi puittaa (puikkia, livistää, pötkiä). Nimestä esiintyy myös nen-johtimellinen muoto Puittinen. Lisätietoja nimen esiintyvyydestä löydät Sukunimi-info -sivustolta.
Lähde
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000), linkki verkkokirjastoon https://outi.finna.fi/Record/outi.444012
Ylioppilastutkinnon vanhimpia (1874-1974) koesuorituksia säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä. Säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia. Kaikkia koevastauksia ei siis ole arkistoitu. Ylioppilastutkintolautakunnan aineistossa on käyttörajoituksia. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla.Voit lukea lisää Kansallisarkiston Arkistojen portti -sivustolta.Parhaiksi arvioituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosina 1968-2005 Äidinkielenopettajain liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa Ylioppilasaineita...
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Kirjallisuuden tekijänoikeuksia valvoo Sanasto, mutta Sanasto ei kuitenkaan myönnä lupia teosten muunteluun kuten säveltämiseen, vaan lupa on pyydettävä suoraan tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tietoa näistä voit kysyä Sanastolta.
Sanasto:
https://www.sanasto.fi/
Sanaston yhteystiedot:
https://www.sanasto.fi/yhteystiedot/
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/