Hei,
Sanakirjamääritelmän (mm. Wiktionary) mukaan vilttiketju on "vaihtoaitiossa istuvat pelaajat, jotka eivät saa peliaikaa (myös kuvaannollisesti)". Kyseessä voi olla rangaistustoimenpide, pelaajan sopimattomuus joukkueen pelitapaan tai vaikkapa lievä loukkaantuminen.
Sanonnan tausta viittaa lähinnä jääkiekkoon ajalle, jolloin peliä pelattiin ulkojäillä. Pelaajille, jotka eivät saaneet säännöllistä peliaikaa, oli vaihtopenkillä viltit koska erityisesti pakkasella ei tahtonut pysyä lämpimänä. Ketju viittaa tässä nimenomaan jääkiekkoketjuihin (eli kentällisiin). Hallien myötä myös kentälle pääsemättömät tarkenevat, mutta sanonta on jäänyt elämään. Hieman samantyyppinen ilmaus on "pukukoppipelaaja" eli...
Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen.
Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat:
Adele
Braxton, Toni
Del Rey, Lana
Dietrich, Marlene
Eilish, Billie
Gardot,...
Hei, muistat aivan oikein.
Vuodelta 1961 on tallessa Hiihtokelitiedoitus, joka on luettu osana Päivätarjotin-ohjelmaa 14.4.1961.
Tässä ohjelman tarkemmat tiedot:
OTSI: Päivätarjotin 14.4.1961.
ENSI: 19610414 AANP: 19610414 KEST: 001730
(00:00) Avaruuslaulut. Laulut: Sinä olet ensimmäinen. Onnittelen sinua, ihminen.
(03:20) Heikki Eteläpää: Viikon elokuvakatsaus.
(06:40) Pyhäkoulutyö. Papisto Lahdessa. Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteeri, rovasti Pentti Taipale vastaa mikä on pyhäkoulun tehtävä tällä hetkellä.
(08:20) Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia. DI Sakari Seeste: juhlien teemana Dipoli.
(10:45) Hiihtokelitiedoitus. Eri lääneissä desimetrimäät, kuinka paljon uutta ja vanhaa kantavaa lunta sekä luistava...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Teos on Riel, Jörn: Hupaisa juttu koristaa kasvot.
Muut osat ovat nimeltään Meidän Herramme ketunloukku,
Ensitapauksen juhla. Kaikkien osien alaotsikko on Kertomuksia esi-isieni talosta.
Yksinkertainen ohje sikurin käsittelyä varten: Ensin sikurin juuret pestään ja pilkotaan. Sitten ne paahdetaan tulella ja lopuksi jauhetaan. Tätä ennen on huomioitava, että sikurin juuri kehittyisi mahdollisimman mehukkaaksi kahvin valmistusta ajatellen, siksi kasvin kukkavarret on nuppuvaiheessa napsittava irti. Sikuria paahdettaessa juuren sisältämä vararavinto inuliini sulaa ja saa tumman ruskean värin.
Teoksessa Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit / Rousi, Aarne (WSOY 1997) kerrotaan tarkemmin sikurin sisältämistä ainesosista: Sikurin juuri sisältää vararavintona tärkkelyksen sijasta inuliinia. Tämä mykerökukkaiskasveille tyypillinen polysakkaridi muodostaa hajotessaan lähes pelkästään hedelmäsokeria, tärkkelys taas...
Ohessa on pitkähkö lista aiheeseen liittyvää materiaalia.
Kuten huomaat, osa kirjoista on hieman vanhempaa.
Toivottavasti näistä löytyy sopivaa aineistoa.
Riihonen, Eeva
Lapsi ja lelu / Eeva Riihonen ; piirrokset: Maria Munsterhjelm-Linko
Helsinki : Tammi, 1991
Isbn: 951-30-9827-3 (sid.)
Sinkkonen, Jari
Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun / Jari Sinkkonen
2. p. 2008
Isbn: 978-951-0-33883-4 (sid.)
Helenius, Aili
Leikin kehitys varhaislapsuudessa
Helsinki : Kirjayhtymä, 1993
Isbn: 951-26-3695-6 (nid.)
Dannecker, Elke
Vahvoja leikkejä vahvoille lapsille : itsetuntoa vahvistavia leikkejä
Isbn: 951-627-468-4 (nid.)
Hintikka, Maija
Leikistä totta : omaehtoisen leikin merkitys / Maija Hintikka, Aili Helenius,Leena Vähänen
Helsinki : Tammi, 2004...
Kyseessä on ilmeisesti Lasten oma aapinen, tekijöinä Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kirjan vuonna 1958 ja kirjan kansi on punainen. Kirjasta löytyi runo Anni tanni talleroinen, mutta ei valitettavasti toista runoa.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lisäys vastaukseen: Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta tässäpä nyt olisi se Kissanpoikanen luistelee -runo.
Kauniilla, kirkkaalla pakkassäällä
kissanpoikanen luisteli jäällä,
kaarteli, kierteli kiemuroita,
lauleli: - Ei mua kukaan voita!
Rannalla katseli naapurin Vahti,
katseli – äkkiä – HAU haukahti!
Kissanpoikanen kupsahti jäälle,
suoraan kirjavan...
Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu.
Lähteet:
U. T....
Oikeastaan tuossa arvostellaan kaikkia mainitsemiasi. Peukut laitettiin tuonne alunperin siksi, että lukijoilla olisi mahdollisuus jotenkin osallistua, vaikkapa tykkäämällä, että tätä juttua oli kiva lukea. Jos taas kysymyksestä vastauksineen ei saanut irti sitä, mitä halusi tai odotti, peukkua voi näyttää alaspäin. Tähtimäärän laskee algoritmi, se on alkuun tuossa noin puolivälin tienoissa, mutta mitä enemmän tykkäyksiä tulee, sitä korkeammalle tähdet asettuvat, mitä vähemmän, ne vähenevät. Tällainen suhteellinen systeemi on parempi kuin sellainen, joka laskee nollasta tykkäykset, silloin yhdellä tykkäyksellä peukuttaneista 100 prosenttia piti vastauksesta. Tällainen meillä oli aiemmin eikä se oikein kertonut koko totuutta.
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin...
Syksyllä 1941 valistusupseeri Erkki Tiesmaa sanoitti alunperin saksalaisen iskelmän "Ali Baba" nimellä "Eldankajärven jää". Laulusta tuli sotajoukkojen keskuudessa huippusuosittu, ja se levisikin nopeasti kotirintamalle saakka. Laulun sisällöstä syntyi kuitenkin kiistaa, joka liittyi mainitsemaasi säkeistöön. Kaikki eivät nimittäin pitäneet siitä, että laulussa julistettiin hevosien puuttuvista heinistä. Kuuleman mukaan jopa Suomen hallituksen piirissä keskusteltiin laulun kieltämisestä, koska sitä pidettiin taistelumoraalia alentavana. Laulusta tehtiinkin toinen versio, jossa kerrottiin että vihollisen hevosilla ei ollut heiniä.
Lähde:
"Suuri toivelaulukirja 5" (toim. Vuoristo) (Musiikki Fazer/SSK, 1988)
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista...
Hei hoo! -nimisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Lasten kultainen laulukirja, osa 3
Lasten toivelaulukirja
Suuri lastenlaulukirja, osa 2
Toinen kysytty laulu on luultavasti nimeltään Tee työtäs laulellen. Siitä on olemassa ainakin kaksi erilaista suomennosta. Se löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja
Suuri toivelaulukirja : lastenlaulut
Suuri toivelaulukirja, osa 4
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, etsitkö listaa tieto- vai kaunokirjallisuudesta, joten tässä kumpiakin. Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, ja lisää teoksia voit hakea esim. Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) laittamalla hakusanaksi "ikääntyminen" tai "vanheneminen".
Tietokirjallisuutta, elämäntaito-oppaita:
Airaksinen, Timo: Vanhuuden ylistys (Otava, 2002)
Arstila, Pirkko: Rohkeaa elämää, aikuinen nainen (Gummerus, 2004)
Ephron, Nora: En voi mitään kaulalleni ja muita mietteitä naisen elämästä (Otava, 2007)
Ijäs, Kirsti: Ikääntyvän ihmissuhteet (Kirjapaja, 2006)
Junkkaala, Eero: Mies tässä iässä (Uusi tie, 2009)
Kauhanen-Simanainen, Anne: Valmentaudu vanhuuteen - viisaasti (CIM kustannus, 2009)
Mazzarella, Merete: Matkalla...
Olin itse juuri lukiossa tuolloin. Opettajien yleinen pukeutumistyyli oli siisti ja virallinen. Naisopettajilla oli yleensä päällään kävelypuku tai vastaava siisti leninki. Myös kapeat puolihameet olivat suosittuja ja usein sen kanssa valkoinen tai muun värinen paitapusero. Ulkotakit olivat pitkiä ulstereita, ns. siistejä takkeja.
Tukka lyhyt tai nutturalla pitkätukkaisilla. Miesopettajilla oli siistit puvut ja kauluspaidat. Hatut olivat "borsalino" mallisia ja miehetkin suosivat ulstereita ns. pitkiä siistejä takkeja. Näin ainakin Helsingissä, maaseudun opettajat varmaan ovat pukeutuneet erilailla.
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
