Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastossa ei ole kaitafilmien digitointiin tarkoitettuja laitteita. Lisätietoa meidän palvelustamme löydät Vanamo-verkkokirjaston sivuilta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Lähin kirjasto, jossa kaitafilmien digitointi on mahdollista, on tietääkseni Pirkkalan kirjasto:
http://www.pirkkala.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto2/digitointi/
Kaupallisia palveluja löytyy netistä hakusanoilla: kaitafilmit digitointi.
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat...
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä...
En löytänyt tietoa julkaistuna. Löysin valtuuston päätöksen luopua glyfosaatin käytöstä, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-000554/ryja-2020-8/
Asiaa voi kysyä Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-…, ja ehkä myös yleisten töiden lautakunnasta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lauta…, joka on vuonna 2012 antanut lausunnon aiheesta, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013812/ytlk-2013-9/
1. Jaakko ja Sarvijaakko -nimistä teosta tietokantamme eivät ikävä kyllä löydä, mutta kuvaukseesi sopii Esteri Vuorisen kirja Martin sarviherra (WSOY, 1965). Olisikohan se etsimäsi kirja? Alkuperäistä painosta Martin sarviherra -kirjasta ei ole enää Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta kirjan voi tilata seutuvarauksena muista Keski-kirjastoista (varausmaksu 1 euro). Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolta löytyy lisäksi kirja Satusaari - Lumottu metsä (WSOY 2003), jossa on uudelleenjulkaistu katkelma Martin sarviherrasta.
2. Toinen etsimäsi kirja saattaa olla Rudyard Kiplingin Minä ja kumppanit (Otava, 1962). Se sijoittuu englantilaiseen sisäoppilaitokseen ja kertoo keppostelevista pojista. Kirja on Jyväskylän pääkirjaston...
Ansiot vaihtelevat riippuen mm. työpaikasta, toimenkuvasta ja työkokemuksesta. Tilastokeskuksella on tilastoja keskimääräisistä palkoista ammateittan.
Tilastokeskuksen sivuilta voi katsella kyseisiä tietoja. Tilastoja palkoista löytyy nettiosoitteessa http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html Tuoreimmat Kuntasektorin palkkatilastot löytyvät Tilastokeskuksen internet-sivuilta StatFin - tilastopalvelusta, johon on linkki samalla sivulla. (Palkat-otsikon alta voi katsella tietoja myös valtion ja yksityisen sektorin palkoista.)
Suomen iso kielioppi määrittelee muodon niin, että kun partikkeli -han, -hän liitetään verbin indikatiivin preesensin toiseen persoonaan, se lisää vetoomuksen tai muistutuksen merkityksen verbille. Muoto esiintyy myös imperfektissä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1663
Tietoa radiohiiliajoituksesta löytyy teoksista
Luut, kivet ja tähdet : iänmäärityksen tiede / Chris Turney ; suomentanut Arja Hokkanen. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2007
Historiallisen ajan arkeologian menetelmät : seminaari 1998 / [toimittaja: Marianna Niukkanen]. Museovirasto 1999
Pertti Hautasen pro gradu -tutkielman Radiohiiliajoitus, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56208/URN%3ANBN%3Afi%3Ajy… johdannossa kuvataan radiohiiliajoitusta. Olen koonnut sieltä seuraavan: Ajoitus perustuu eksponentiaaliseen hajoamislakiin. Siinä mitataan joko näytteessä olevan radiohiilen aktiivisuus tai isotooppien C 12 , C 13 ja C 14 lukumäärien suhteet...
Kyseessä näyttäisi olevan Alex von Kothenin laulu Ristiretkeilijä (Korsfararen), joka alkaa sanoin ”Taiston kentiltä käännyin”. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Jussi Snellman.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Kokoelma yksinlauluja. 1 (Fazer, 1977, lisäpainokset 1979, 1982, 1986 ja 1987. Nuotti on aiemmin ilmestynyt nimellä Kokoelma yksinlauluja nuorisolle, I. (Helsinki : Fazer , 1977).
Nuottijulkaisut löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Kokkolan kaupunginkirjastossa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. A4-kokoinen kopio maksaa 0,40 euroa ja A3-kokoinen kopio 0,50 euroa. Pääkirjastossa kopiokoneet ovat lehtisalissa ja kirjaston 2. kerroksessa.
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Kollega ehdotti Marjatta Kurenniemen kirjaa Puuhiset. Sadussa esiintyy hallitsija nimeltä Yyliö. Kirjan kuvaus Kirjasammossa:Puuhiset | KirjasampoKirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa: puuhiset | Hakutulokset | helmet.fi
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Arktis ei ole yksiselitteisesti määritelty käsite, vaan sitä voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta (maantiede, metsänraja, ikirouta, merijää jne.). Yleensä katsotaan, että ehdoton eteläraja on pohjoinen napapiiri, jolloin sen piiriin mahtuvat myös Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat sekä Tanskaan kuuluvan Grönlannin pääosa ja Norjalle kuuluvat Huippuvuoret. Islanti jää niukasti napapiirin eteläpuolelle.
Myöskään "syrjäseutu" ei ole täsmällinen käsite, vaan suhteellinen ilmaisu sille, että jonkin maantieteellisen kokonaisuuden (valtio, lääni, kunta tms.) sisällä voidaan puhua keskusalueesta, taajamasta jne. ja toisaalta niiden ulkopuolelle jäävästä "syrjäseudusta". Wikipedian suomenkielinen artikkeli käyttää ilmaisua periferia...
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole etälukupiirejä vuonna 2025. Lukupiirejä järjestetään useissa kirjastoissa ympäri Oulua: Lukupiirit | Etsitkö luettavaa? | Oulun kaupunkiTieto etälukupiireistä on kovin hajallaan, mutta tässä muutamia:Lapin korkeakoulukirjasto järjestää tänä syksynä hiljaisen lukupiirin, johon voi osallistua myös verkon välityksellä.Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkällä on Kirjakaverit-ryhmä, joka kokoontuu parin viikon välein Zoomin välityksellä juttelemaan lukukokemuksista. Ryhmään osallistuminen edellyttää Klubitalo Pönkän jäsenyyttä.Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen löytyy verkkolukupiiri Reidarin lukupiiri 2025.Virginia Woolf -lukupiirissä luetaan yhdessä Woolfin tuotantoa, yhden kirjan kuukaudessa....
