Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling...
Taustalla käytetty melodia on rytmisesti muunneltu, mutta muistuttaa kovasti Johann Sebastian Bachin nimiin laitettua menuettia, tai oikeammin sen neljää ensimmäistä tahtia. Teoksen säveltäjäksi on sittemmin todettu Christian Pezold (nimen kirjoitusasu vaihtelee, joskus myös Petzold). Kyseinen g-molli menuetti on osa nuottikokoelmaa, jonka Bach omisti toiselle vaimolleen (Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach).
Sävellyksen teosnumero on "BWV Anh 115". BWV tulee sanoista Bach Werke Verzeichnis ja viittaa 1950 julkaistuun luetteloon Bachin teoksista. Anh taas on lyhenne Anhang-sanasta, joka tarkoittaa liitettä. Teosluetteloa tehdessä siis jo arveltiin, että Bach ei välttämättä ole itse säveltänyt tätä menuettia, ja siksi teos...
Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä Ahervuo -nimistä taiteilijaa ei löydy. Tässä kirjastoja/museoita, joissa on kattavimmat taiteilijamatrikkelit ja henkilöhakemistot:
Kansallismuseo, osoitteessa https://kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Kansalliskirjasto, nettisivun osoite on www.kansalliskirjasto.fi
Ateneumin tutkijakirjasto, sähköpostiosoite on kirjasto@kansallisgalleria.fi
Edellä mainituista kirjastoista taiteilija Ahervuota voi kysyä, mutta koronarajoitusten takia on varauduttava odottamaan vastausta jonkin aikaa.
Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570
Hannu Saari levytti kappaleen "Palkkapäivämiljonääri" vuonna 1984. Sen sävelsi ja sanoitti Esko Toivonen.Lähteet:Hannu Saari – Palkkapäivämiljonääri – Vinyl (7", Single), 1984 [r2112123] | DiscogsHannu Saari - Palkkapäivämiljonääri (YouTube)
Allergia ja astma liiton sivuilla on tietoa myös koivun kukinta-ajoista. Aika vaihtelee alueittain ja kestää täällä Etelä-Suomessa noin huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Kaikkein kiihkein kukinta osuu juuri vapun jälkeisiin viikkoihin. https://www.allergia.fi/site/assets/files/1376/siitepolykausi_suomessa-1.pdf
"Tilastojen mukaan erityisen runsas kukinta on koivuilla joka kolmas vuosi." https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/siitepolyallergia/
Kukintakauden pidentyminen ei ehkä ole ilmastonmuutoksen syytä. Luonnonvarakeskus on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.
"Luken koordinoiman fenologisen havaintoverkoston seitsemäntoista vuoden (1997–2013) tulokset osoittavat, että...
Selvittäessään ja kerätessään tietoja työnhakijasta rekrytoivan työnantajan on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädelty seikkaperäisesti, millä perusteella ja minkälaisia tietoja työnhakijasta voi kerätä ja tallentaa, sekä miten ne tulee hankkia.
Lähtökohtaisesti rekrytointiin liittyen työnantaja voi kerätä ja tallentaa työnhakijasta vain työnhakuun ja työhön suoranaisesti liittyviä tarpeellisia asioita. Samoin työhaastattelutilanteessakin työnhakijalta voidaan kysyä vain suoranaisesti työnhakuun ja työhön liittyviä tarpeellisia kysymyksiä.Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava...
Kysymyksessä on ns. haloilmiö, joka syntyy, kun valo heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Haloilmiöistä löytyy runsaasti tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan halosivuilta osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/ sekä teoksesta Minnaert: Maiseman valot ja värit.
Suomeksi teosta ei enää löydy netin avulla. Se saattaa lymyillä jossain kierrätyskeskuksen hyllyssa tai pienen antikvariaatin aineistossa.
Englanninkielisen kirjan voi ostaa esim. Amazon.com verkkokaupasta: https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=Nick+Butterworth+Pearl&rh=n%3A266239%2Ck%3ANick+Butterworth+Pearl
teoksen nimi englanniksi on: The Precious Pearl: Stories Jesus Told
ja kiinaksi: 耶穌說故事
Ruotsiksi, ranskaksi tai italiaksi en teosta löytänyt.
Rosti -sana löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja
(SKS julkaisuja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), 1969 alkaen Suomen kielen etymologinen sanakirjassa, ruotsissa jo vuonna 1939.
rosti ja paikannimi Rosti ´tulisijan rautainen arina, rakoarina /Ofenrost´, arina, polttouuni, halstari, paahdin.
Sana on todennäköisesti saksalaista alkuperää, saks. rost = ruoste, josta se on tullut myös Suomeen.
Kielitoimiston sanakirjan vastaus, (löytyy verkosta):
rosti = säleikön t. ristikon muotoinen arina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Rosti
Kirjaston asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijantehtävän hakijoilta edellytetään tutkintoa, joka sisältää vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Opinnot voi olla suoritettu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kokonaan uutta tutkintoa ei siis ole tarpeen suorittaa, koska sinulla on jo maisterin tutkinto, vaan riittää että suoritat kirjasto- ja informaatioalan opintoja vähintään 60 opintopistettä.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17
Martti Airilan, Mandi Hannulan ja Eero Salolan toimittamaa Lukemisto Suomen lapsille -sarjaa julkaistiin neljä osaa vuosina 1930 - 1932. Sarjasta otettiin uusintapainoksia 40- ja 50-luvuilla.
Kirjoja on lainattavissa Suomen kirjastoissa, mutta ei välttämättä kaikissa kirjastokimpoissa. Voit tilata teokset kaukolainaan muualta Suomesta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lukemisto+Suomen+lapsill…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Konsta on lyhenne nimestä Konstantin. Nimi tulee latinan sanasta constant ’muuttumaton’. 21. toukokuuta, joka on Konstan nimipäivä, on katolisissa kalentereissa vanhastaan ollut keisari Konstantinus Suuren (k. 337) muistopäivä.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ko…
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI