Voit hoitaa asian missä tahansa sellaisessa Helmet-kirjastossa, joka ottaa maksuja vastaan. (Nämä kirjastot voit tarkistaa sivulta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut ).
Alla on kopioituna Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteestä ohje aineiston korvaamiseen:
Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videokasettia, BD-levyä, DVD-levyä, CD-ROMia ja konsolipeliä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla alla olevan listan mukainen korvausmaksu. Kirjasto ei palauta...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi (tunnusluku), voit tarkistaa lainojesi eräpäivät kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihisi. Kirjautumislinkki on Helmetin etusivun oikeassa yläkulmassa. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia, voit tiedustella eräpäiviä soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Kirjastoauton normaalit iltareitit jatkuivat 27.7.2020. Auton aikataulut löydät Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Munuaisen luovuttajista löytyy tilastotietoa vuodesta 1964, jolloin ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin Suomessa. ”Ensimmäinen munuaisensiirto elävältä luovuttajalta tehtiin Suomessa vuonna 1964. Elinsiirtorekisterin mukaan Suomessa 713 henkilöä on toiminut munuaisluovuttajana vuoden 2023 loppuun mennessä, ja elossa heistä on noin 600. Koska munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaa sairastavien määrä lisääntyy maassamme, munuaisensiirtoa odottavia on yhä enemmän. Lähes 400 potilasta odottaa siirrettä, ja useita potilaita kuolee vuosittain elinsiirtoa odottaessaan.” Linkki Duodecim.Suurin osa munuaisista saadaan kuolleilta luovuttajilta. Vuonna 2023 eläviä luovuttajia oli vain 45 ja siirtoja tehtiin 321. Tilasto ei kerro onko munuaisen...
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Vanhat sanomalehdet ovat mikrofilmeinä mm. Kansalliskirjastossa ja alueensa maakuntakirjastossa. Keskisuomalainen on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit mennä lukemaan mikrofilmilehteä Kansalliskirjastoon tai pyytää sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_auth=FldMHwtM&p_p_id=…
Ainakin alla mainituissa kirjoissa on teksti sekä suomeksi että ranskaksi, joskaan ei välttämättä vierekkäisillä sivuilla.
- Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa / toimitustyö ja kirjailijaesittelyt Mirja Bolgar, runosuomennokset Mirja Bolgar.. (et al.)
- Les 7 frères de Finlande = Seitsemän veljestä Suomesta / une adaptation des Sept frères d'Aleksis Kivi par France Verrier
- Nopanheitto ei koskaan tuhoa Sattumaa : runo / Stéphane Mallarmé ; suomentanut Helena Sinervo
- Minä olen pikku prinssi = Je suis le petit Prince / Antoine de Saint-Exupery
- Nunnien täysihoitola / Pierre Veillinet
- Katja Tukiainen : works 1999-2007 / [text: Timo Valjakka] ; [...
Tiger Team -sarjan kirjoissa lukija on yksi etsivistä. Jokaisen luvun lopussa on lukijalle kysymys, jossa voi käyttää apuna liitteenä olevia salapoliisitarvikkeita. Jokainen kirja loppuu Tiikereitten tunnuslauseeseen: "Tiger Team selvittää, verraton on joukko tää." (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta)
Thomas Brezinan Tiger Team -sarja ilmestyi suomeksi vuonna 2001 Kirjaliton kustantamana:
1. Tiger Team ja faraon kirous.
2. Tiger Team ja avaruusolennot.
3. Tiger Team ja kasvoton ratsastaja.
4. Tiger Team ja jalkapallokentän kummajainen.
5. Tiger Team ja lentävät tulipallot.
6. Tiger Team ja pääkallokypärä.
Sarjan muita osia ei ole suomennettu.
Kannattaa ensimmäiseksi ja pikaisesti ottaa yhteyttä - henkilökohtaisesti käymällä, sähköpostitse tai puhelimitse - kirjastoon, mistä aineiston olet lainannut.
Vaskikirjastoissa toimimme tapauskohtaisesti, esim. uusimme lainan vielä yhden ylimääräisen kerran jos haluat lisää etsintäaikaa.
Jos olet melko varma aineiston palautuksesta, tarkistamme ensimmäiseksi kirjaston hyllyt. Jos aineistoa ei löydy, laitamme sen halutessasi puoleksi vuodeksi "hakuun", eli tehoetsintään. Aineisto lainataan pois asiakkaan lainoista, siitä ei kerry myöhästymismaksuja eikä myöskään lähetetä muistutuksia tänä aikana. Jos aineistoa ei puolen vuoden kuluessa ole löytynyt, saat siitä kotiisi paperilaskun.
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Tosi-tv -formaattien tuotantoihin liittyy runsaasti salassapitovelvoitteita sekä tuotannon henkilökunnalle että osallistujille. Tällä pyritään ylläpitämään salamyhkäistä tunnelmaa ohjelman ympärillä, jännitystä ja ennalta-arvaamattomuutta sekä koukuttamaan katsojia. Näistä syistä tuotantoyhtiöt eivät kerro julkisesti juuri mitään yksityiskohtia tuotantoon liittyen, ja talon asukkailtakin on laajasti kielletty tuotannosta puhuminen ja sillä spekulointi. Nämä puheenaiheet aiheuttavat välittömän huomautuksen Big Brotherilta.
Big Brother Suomi -tuotannoilla on virallinen keskustelufoorumi, jossa voi esittää ohjelmaan liittyviä kommentteja ja kysymyksiä suoraan tekijöille (linkki vie vuoden 2021 ohjelmaan littyvään keskusteluun): https...
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Kirja on tulossa ainakin Helsingin kaupunginkirjastoon suomenkielisenä. Suomennoksen nimi on juuri Spektaakkelin yhteiskunta. Kustantajan mukaan se ilmestyy kuitenkin vasta huhtikuussa 2004, joten lainaksi sen saanee vasta ensi keväänä. Helsingin yliopiston kirjastosta kirjan voi lainata englanninkielisenä. Se on hankittu Opiskelijakirjastoon ja Humanistisen ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastoihin.
Kasvitieteen termipankin mukaan perä on kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa. Sanaa pitkäperäinen ei löydy termipankista eikä kirjastossamme olevista kasvitieteen sanakirjoista - mutta ehkä voimme edellä kerrotusta päätellä, että pitkäperäisellä kasvilla tämä varren osa on yksinkertaisesti pitkä.
Lähde: Tieteen termipankki 12.03.2019: Kasvitiede:perä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:perä.)
Suuri osa tonnikalan fyysisistä ominaisuuksista liittyy uimisen helpottamiseen. Tonnikalan on oltava alinomaa liikkeessä. Uivat tonnikalat pitävät suutaan avoinna, jolloin veden virtaus kiduslehdyköiden läpi on voimakasta ja hapen vaihto tehokasta. Ellei uiminen onnistu, tonnikala tukehtuu, koska se ei pysty aikaansaamaan hapekkaan veden virtausta normaalien kalojen tapaan suuta ja kiduskansia aukomalla.
Tonnikalan ruumis on voimakas, torpedon muotoinen, sen selkä- ja rintaevät taittuvat taaksepäin mataliin uriin ja silmät ovat aivan ihon pinnan myötäiset. Kaikki nämä ominaisuudet vähentävät pyörteisyyttä ja siten pienentävät kitkaa. Pyrstö on sirppimäinen, mikä on ihannemuoto jatkuvaan nopeaan uintiin. Tonnikalalla ei ole uimarakkoa,...
