https://www.latlong.net/ -sivuston mukaan näiden kahden kaupungin pituusasteet ovat seuraavat:Auckland: 174.763336Wellington: 174.776230Wellington on siis hieman idempänä.
Kirjasammosta löytyi hakusanalla vedonlyönti Helena Wariksen Nuorgamin vettä (Like 2019). Se ei varsinaisesti ole nuortenkirja, vaan päähenkilö on kolmissakymmenissä, ja kirja on ainakin Kuopion kirjastossa sijoitettu aikuisten osastolle. Kirjasammossa sitä kuvataan näin: "Muoviämpäri, eronnut mies ja rämä pakettiauto. Löisitkö vetoa, että saat kuljetettua jalkapatikassa ämpärillisen vettä Nuorgamista Helsinkiin? Etkä saisi kantaa ämpäriä itse, vaan kantajien pitäisi maksaa sinulle kantamisesta? Tästä päättömästä haasteesta käynnistyy kolmekymppisen Mikke Korhosen etsikkomatka läpi Suomi-neidon suonien. Nuorgamin vettä on uudenlainen aluevaltaus Helena Wariksen tuotannossa: absurdi komedia...
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci...
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä voisi olla Vasili Peskovin tositapahtumiin perustuva teos Taigan erakot, joka kertoo Siperiassa eläneestä Lykovien perheestä. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1993.
Sinun on mahdollista saada kirjat Ruotsiin kaukolainoina. Eli sinun täytyy mennä paikkakuntasi kirjastoon ja pyytää heitä tekemään siitä kaukolainapyyntö. Kaukolainaus on maksullista. Postitus tapahtuu vain kirjastojen välillä. Kirjastot eivät lähetä kirjoja suoraan asiakkaille. Kysymäsi kirjat ovat Turussa kurssikirjoja, mikä merkitsee sitä, että niistä on varauksia. Turun kaupunginkirjaston kokoelmia voi selata osoitteesta http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanotosta voi lainata kausikortin Turun filharmonisen orkesterin Deluxe-sarjan konsertteihin sekä Turun kaupunginteatterin esityksiin. Lainaaminen onnistuu, kun asiakkaalla on voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastossa on jokaiseen listattuun esitykseen ja konserttiin tarjolla kaksi kausikorttia. Asiakas voi lainata kausikortin sekä itselleen että yhdelle avecille.
Kausikorttien säännöt:
asiakas voi lainata kausikortin vain kerran kevätkaudella
ei varaus- tai uusintamahdollisuutta
lainaus ja palautus lainattavaan yksikköön
korttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Lisätietoja:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-07_lainaa-kirjastosta-...
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-mummulassa-1980-luvulla?language_content_entity=fi
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Tekniikan ja kaupan sanakirja antaa termille kaksi suomenkielistä nimitystä: tukikeskus; palvelulinja.
Jyrki Talvitie: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY 2000
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projekti suosittaa sanoja käyttötuki; tukikeskus
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
Opastuspuhelin esiintyy myös joissakin nettisanakirjoissa:
http://www.tt-tori.fi/atk-sanakirja/
Englanninkielinen termi help desk on myös yleisesti käytössä, usein yhteenkirjoitettuna: helpdesk.
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/...
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kissankieli syntyi vuonna 1908, ja se on Fazerin edelleen valmistamista konvehdeista kaikkein vanhin. Fazer: Kissankieli, mantelirouhe, caramel… Tutustu konvehtirasian kuuluisuuksiin! https://www.fazer.fi/tuotteet/suklaa/artikkelit/kissankieli-mantelirouhe-caramel-tutustu-konvehtirasian-kuuluisuuksiin/Tässä Helsingin kaupunginmuseon kuvassa Kissankieliä-rasian on arveltu olevan 1930-luvulta rasia; Kissankieliä - Kattungor; makeisrasia, konvehtirasia | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiTurun kaupunginmuseon Tuliaislajitelma-kuvan perusteella rasia näyttää vanhalta, mutta tiedoista ei löydy rasian ilmestymisajankohtaa. Keksipaketti Hangon Tuliaislajitelma | Turun kaupunginmuseo | Finna.fiJörn Donnerin Fazer 100- historiikissä (...
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
