Rekisteröidyssä parisuhteessa oli Suomessa ajankohtana 31.12.2022 yhteensä 2 166 henkilöä, eli noin tuhat paria.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, tietokantataulukko Siviilisääty iän ja sukupuolen mukaan.
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Helsingin kaupungin suomenkieliset peruskoulut ja lukiot aloittavat lukukautensa keskiviikkona 11.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi alkaa maanantaina 16.8. Lisää tietoa Helsingin kaupungin sivuilta:
Koulujen työ- ja loma-ajat | Helsingin kaupunki
Löysin kaksi suomennosta Yeatsin The second comingista.
Aale Tynni (Toinen Tuleminen):
"parhailta puuttuu usko, ja pahimmissa
on intohimoinen intensiivisyys."
(William Butler Yeats, Runoja. WSOY, 1966)
Anna-Maija Raittila (Toinen tulemus):
"paras on hämmennystä täynnä, ja pahin
intohimoisen tiiviissä toiminnassa."
(Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Kirjapaja, 1981)
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
Helmet kirjaston lainaushistorian saa näkyviin, kun kirjautuu Helmet sivuille nettiselaimessa ja napsauttaa omissa tiedoissa Lainaushistorian tallentumaan. Taskukirjastossa lainaushistoria tulee näkymään uusimman päivityksen myötä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät ennen 31.12.1939 Suomessa ilmestyneet lehdet kokonaisuudessaan. Hakua voi rajata muun muassa julkaisupaikan mukaan.Mainitsemanasi ajankohtana Porissa näyttäisivät ilmestyneen sanomalehdet Lounas, Satakunta ja Björneborgs Tidning. Numeroita voi selata täältä .Vaasassa puolestaan ilmestyivät tuona aikana Wasa Tidning, Vasabladet, Vaasan Lehti sekä Kansan Lehti. Numeroita voi selata täältä .Jos etsit tiettyä juttua tuolta ajanjaksolta, suosittelen hyödyntämään sanomalehtiarkiston sisältöähakua ja hakemaan esimerkiksi henkilön nimellä.
Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Helsingin kadunnimien historiasta julkaistu kirjasarja on digitoituna luettavissa:Helsingin kadunnimet 1Perinteisessä kirjamuodossa teoksen voi lainata Helmet-kirjastosta Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Sanaston eli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön sivuilla https://www.sanasto.fi/ lainauskorvauksista kerrotaan seuraavasti:
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa. Jokainen tekijä, jonka teosta lainataan kirjastoista, on oikeutettu lainauskorvaukseen.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät...
Nato perustettiin 1949 yhtenä perusteenaan puolustautua Neuvostoliiton laajentumisen uhkaa vastaan. Vuonna 1948 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus käytännössä esti voimassaolonsa ajan Suomen liittymisen tällaiseen liitoutumaan.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017
Ruotsi on onnistunut pysyttelemään sotien ulkopuolella yli 200 vuotta. Sveitsin puoluettomuuden taustaa on etsitty 1500-luvulta asti ja kansainvälisesti se vahvistettiin Wienin kongressissa 1815. Irlannin etuna on syrjäinen sijainti. Itävalta oli toisen maailmansodan jälkeen vuosia jaettuna voittajavaltioiden valvontavyöhykkeisiin. Hankalan pattitilanteen ratkaisuksi maa julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi sotilaallisista...
Anneli Saariston esittämä Kaakon lasisiipi -kappale löytyy artistin vuonna 1984 julkaisemalta levyltä Elän hetkessä. Eero Tiikasalon säveltämän laulun sanoittajaksi on merkitty E. Lindholm. Cd-levyltä sen voi kuunnella Saariston kahden albumin kokoelmasta Elän hetkessä ; Näin jäätiin henkiin. Se sisätyy myös Saariston lauluista kootulle Sinulle, sydämellä : 15 toivotuinta -cd-levylle.
Nuotinnosta ei näyttäisi olevan saatavissa, joten sanat joutuu kirjoittamaan kuulemansa perusteella. Onneksi Saaristo laulaa lyriikat erittäin selkeästi. Voit kuunnella kappaleen myös YouTubelta.
Pellava kaunis koottava on -niminen laulu löytyy ainakin näistä koulun laulukirjoista:
Anttila, Maija: Tule leikkimään. [1973]
Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille : säestyksineen. [2. painos, 1942).
Saatavuustieto Vaski-kirjastoista: Anttila ja Lasten laulu...
Koiran lisäksi lukueläinten listalle ovat päässeet ainakin hamsteri, kani, kissa, lehmä ja marsu.Lukumarsu Esko-Einari ei valita työolosuhteista – video | Yle Lehmä opettaa lapsille lukutaitoa ja myötätuntoa – "Kummituskirjoja ei kannata lukea lehmille" | Puoli seitsemän | Yle Ennen oli vain lukukoiria – nyt tulevat lukulehmät – Suomen kirjastoseura Facebook Kun Espoon kirjastoihin etsittiin uusia lukukoiria, Marja Härmä sai yllättävän tarjouksen – "Tokihan me tartuimme mainioon tarjoukseen" | Paikalliset | Länsiväylä Lukukissa Touho | Vaasa Lukumarsu - Maaseudun Tulevaisuus Lukukani Cloud
Hei!
Tässä on muutama kirjaa.
Kuvakirjat (85.231):
Appelgren, Tove: Vesta-Linnéa -kirjat
Björnstjerna: Sagan om den underbara familjen kanin
Fardell, John: När Leo blev uppäten
Furberg, Lena: Min ponny Mulle
Gustavsson, Per: När prinsessor har kalas - ja muut kirjat samassa sarjassa
Klinting, Lars: Castor-kirjat
Kuhlmann, Torben: Armstrong: den första musen på månen
Nilsson Thore, Maria: Bus och frö på varsin ö
Nordqvist: Pettson och Findus-kirjat
Olsson, Lotta: Morris -kirjat
Strömberg, Sara: Birger det lilla storsjöodjuret
Wieslander: Mamma Mu-kirjat
Vähän enemmän tekstiä (84.31 - lasten):
Andersson, Fredrika: Nagu-Nalle-kirjat
Bexell, Eva: Boken om prostens barnbarn
Bjärbo, Lisa: Viggo och...
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Suolaisen leivonnan kirjoja kannattaa lähteä hakemaan esimerkiksi hakusanoilla pikkusuolaiset, piirakat (joka tosin tuo myös makeat piirakat), pizzat, sämpylät ja leipä. Hakusanalla leipominen voi myös hakea, mutta siinäkin tulee kaikki mahdolliset siihen sopivat hakutulokset, siis myös makeat. Monissa teoksissa tosin on muutenkin sekä makean että suolaisen leivonnan ohjeita.Itse koin tuon pikkusuolaiset parhaaksi hakusanaksi. Niistä mainintana vaikkapa Liisa Westerbergin teos Pikkusuolaista (2017), Kati Jaakosen Hellapoliisin pikkusuolaiset (2013) ja Ulla Svenskin Suloiset suolaiset (2012). Lisää voi etsiä verkkokirjastosta.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
