Rikoslain 42. luvun 5 pykälä käsittelee salakuuntelua:
”Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Hei!
Toivottavasti näistä lähteistä olisi sinulle apua:
- Juha Ilonen / Toinen Helsinki - kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179767
Kirjaan on kuvattu kaikki Helsingin sisäpihat.
- Helsinki ilmakuvina 1932-2014
https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
Palvelusta voi hakea rakennuksia osoitteen tai kaupunginosan perusteella.
- Helsingin kaupunginarkistosta voi mahdollisesti tiedustella talojen pohjapiirrustuksia.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmästä voi etsiä ainakin vanhoja rakennuspiirustuksia.
www.sinettiarkisto.fi
- Muuta mielenkiintoista aiheeseen liittyvää:...
Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin.
Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta...
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
Tässä joitakin esimerkkejä romaaneista:
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Jasper Fforde: The Eyre Affair (Thursday Next -sarjan 1. osa, ei julkaistu suomeksi)
Cornelia Funke: Mustesydän, Musteloitsu, Mustemaailma
Jostein Gaarder: Sofian maailma
Ursula Le Guin: Lavinia
John Scalzi: Redshirts (ei julkaistu suomeksi)
Novelleista löytyi Gene Wolfen The Last Thrilling Wonder Story (ei julkaistu suomeksi).
Lisäksi Italo Calvinon romaani Jos talviyönä matkamies saattaisi olla kiinnostava, sillä siinä lukija päätyy kirjan hahmoksi.
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Tekstinkäsittelyn ja kymmensormijärjestelmän oppaita ovat ainakin Hilkka Schroderuksen ja Hillevi Kärkkäisen teos "Tehoa tekstinkäsittelyyn" (uusin kirjastoissa tällä hetkellä saatavissa oleva painos vuodelta 2007) ja Anja Mäkisen teos "Näppäilytaito ja tekstinkäsittely" (uusin painos myös vuodelta 2007). Lisäksi CD-ROM-levy "Typing master" sisältää harjoituksia ja pelejä kymmensormijärjestelmän opetteluun.
Uusi kirjastokortti maksaa 4 euroa.
Kuvaton kelakortti ei riitä henkilöllisyyden todistamiseksi. Kuvattoman kelakortin lisäksi sinun täytyy esittää jokin toinen kortti, jossa on kuvasi ja henkilötietosi. Tämän kortin ei tarvitse olla virallinen henkilökortti. Esimerkiksi opiskelijakortti käy.
Vaihtoehtoisesti huoltajasi voi todistaa henkilöllisyytesi uuden kirjastokortin hankinnan yhteydessä.
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
Tekniikan maailman vanhoja vuosikertoja säilytetään Pasilan kirjastossa. Voit käydä lukemassa lehtiä siellä, mutta kotiin niitä ei voi lainata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helppoja ja nopeita kasvisruokaohjeita löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:Paula Heinonen: Vegaanin kotiruokaaElina Innanen: Chocochilin arkiruokaa, Yhden astian vegaaniruoat tai Lapsiperheen vegaanikeittokirjaMakeiden leivonnaisten leivontaan suosittelen teosta Tiina Tohu: Urbaani vegenda
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen...
John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä.
Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
Kirjaa ei valitettavasti löydy Heili-Finnasta, mutta sen voi tilata kaukolainana muista suomen kirjastoista. Linkki Finna.fi hakuun Kannattaa kysyä lisää lähimmästä kirjastosta.
Kirjasampo-verkkopalveluun on koottu kirjahyllyjä eri aiheista. Huumori-kirjahyllyssä on useita, vähän eriaiheisia hyllyjä, joista voisi löytyä sinulle kiinnostavaa luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/huumori
Yksi kirjahyllystäkin löytyvä kirjailija on Sinikka Nopola, jonka novellit ovat toiveittesi mukaisia, vaikkakaan horoskooppimerkkiä ei ehkä ole otettu huomioon. Alla linkki hänen Helmet-kirjastoista löytyvien kirjojensa luetteloon:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssinikka%20nopola%20novelli…
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
